PasiSillanpää

Yritysten kehittämisrahoitus uusiksi

Hollantilainen teknologiayhtiö Philips kaatoi konkreettisesti tehdasaluettaan rajaavat aidat reilut kymmenen vuotta sitten. Sen jälkeen he houkuttelivat lähistön yrityksiä tulemaan samoihin rakennuksiin Philipsin kanssa. Tämä päätös on synnyttänyt yrityspuiston, joka on tänä päivänä niin elinvoimainen, että vaikka Philips lähtisi alueelta, siellä olevat yritykset pystyvät jatkamaan toimintaansa.

Philips tarjoaa yrityksille tilojen lisäksi neuvontaa, rahoitusta, tuotekehitysapua, apua markkinointiin ja tarvittaessa jopa ostaa hyviä ideoita käypään hintaan. Philipsin mallia voisi verrata tilanteeseen, jossa Tekes, Technopolis ja Kone yhdistettäisiin saman katon alle.

Suomen 2000 luvun alun teknologisen menestyksen veturi oli Nokia. Toisin kuin Nokian tapauksessa kävi, Philipsin malli kestää senkin, että ankkuriyritys lähtee paikalta. Perimmäistä syytä on ehkä rohkea analysoida, mutta pidän oleellisina syinä ainakin sitä, että Philipsillä ollaan avoimia myös asioille, jotka eivät kuulu ydinliiketoimintaan. Lisäksi Philips jakaa omia tutkimus-, tuotekehitys- ja rahoitusresurssejaan muille, jos ei keksi sille riittävästi omaa käyttöä.

Suomalainen yritysten kehittämisavustus perustuu vahvasti yrityskohtaiseen tukeen, jota annetaan melko tarkkaan määriteltyjen projektien läpivientiin. Sinänsä Tekesin tuki on erinomainen apu, mutta siitä jää uupumaan mittakaavaedut. Kun tuki kohdennetaan yhdelle yritykselle, tarjolla olevat resurssit saattavat loppua kesken. Hyvää innovaatiota ei esimerkiksi voida enää kaupallistaa, koska resurssit eivät siihen riitä.

Suomessa tulisi harkita Philipsin mallia. Jokaiselta alalta on mahdollista löytää ankkuriyrityksiä, joilla on resursseja kehittää toimintaansa muita vahvemmin. Jos yritystuet kohdistettaisiinkin näiden ankkuriyritysten kautta pienempiin yrityksiin, voisimme saada enemmän innovaatioita kaupallisiksi menestyksiksi saakka.

Siirtyminen Philipsin malliin vaatisi tietysti suuria muutoksia ankkuriyritysten ja pienten toimijoiden asenteisiin. Ankkuriyrityksissä tulisi olla asiantuntemusta ja avoimuutta muualta tuleville ideoille. Innovaatioiden immateriaalioikeuksista tulisi olla selkeät ja oikeudenmukaiset sopimukset ja hyville hankkeille tulisi olla joustavat kehittämistavat ja jatkuva rahoitus.

Uskon siihen, että innovaatiotoiminnan päätösten siirtämisen suurin hyöty tulisi juuri kaupallistamisesta. Isoilla yrityksillä on jo valmiiksi ymmärrystä markkinoista ja jopa tarjota asiakkuuksia. Jos julkisen rahoituksen vaatimus olisi se, että ankkuriyritysten on avattava myös omia asiakkuuksiaan muille, se hyödyttäisi koko kansantaloutta ja yhdessä toimivia yrityksiä. Markkinoille meno nopeutuisi, kustannukset laskisivat ja jopa ankkuriyritykset, jotka avaisivat asiakkuuksiaan hyötyisivät, koska esiintyisivät entistä innovatiivisempina kumppaneina.

Ai että onko tästä mitään muita esimerkkejä? Ruotsalainen ja tanskalainen muotiteollisuus. He toimivat hyvin tiiviisti yhdessä ja tulokset näkyvät kaikkialla.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Jätit kertomatta, kuinka vahva oli Philipsin alihankintasuhde suuntaan ja toiseen.

Käyttäjän PasiSillanp kuva
Pasi Sillanpää

Hei!

Tämä malli on kehitetty ensisijaisesti startup yrityksille. Eli alihankintasuhde on vähäinen tai olematon. Toki Philips on tämän mallin kautta löytänyt uusia alihankkijoita ja kumppaneita tai sovellettavia innovaatioita. Yritysten tekemisen kirjo on kuitenkin laajempi kuin Philipsin toimialavalikoima.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Eikö Philipsin rahoitus ollut projektirahoitusta?

Käyttäjän PasiSillanp kuva
Pasi Sillanpää Vastaus kommenttiin #3

He eivät tarjonneet ainoastaan omaa rahaa, vaan auttoivat löytämään myös muita rahoittajia.

Philipsin malli lähtee siitä, että ensin katsotaan, mikä on oleellista seuraavan kehitysasteen saavuttamiseksi. Sen jälkeen valitaan keinot (esim rahoitus) sen saavuttamiseksi.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #4

Siis projektirahasta kyse. Entä jakauma b2b vai b2c ?

Käyttäjän PasiSillanp kuva
Pasi Sillanpää Vastaus kommenttiin #5

Lauri

Kyse ei ole pelkästä projektirahasta, vaan kaikkien rahoitusinstrumenttien kartoittamisesta ja valinnasta sen mukaan, mitä tarvitaan. Se voi olla myös esimerkiksi riskirahoittajan löytämistä kasvun tueksi.

Jakaumaan b2b ja b2c välillä minulla ei ole käytettävissä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #7

Kasvu ilman kehitysprojekteja? Myyntifirmoja?

Näillä tiedoilla vaikea nähdä esikuvana.

Käyttäjän PasiSillanp kuva
Pasi Sillanpää Vastaus kommenttiin #8

Yksinkertaistaen:

Jos sinulla on yritys samassa yrityspuistossa, niin voit kävellä Philipsin ovesta sisään. Kerrot heille mitä sinulla on mielessä ja he auttavat kaikessa parhaansa mukaan. On kyse sitten tutkimuksesta, rahoituksesta, markkinoinnista, prototyyppien teosta, tuotteen valmistamisesta, tms. Todelline yhden luukun periaate, joka sisältää myös rahoitusvaihtoehdot.

Eli he ajattelevat paljon muutakin kuin projekteja.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #4

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset