PasiSillanpää

Kyyditetään EK:n johto viikoksi Vieremälle

Eilen julkistettiin Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n raportti ”Kasvun manifesti”. Raportin ydinsanoma on se, että ilman merkittäviä toimenpiteitä Suomesta katoaa 600.000 työpaikkaa. Ongelmiksi nostetaan erityisesti ve­ro­tus ja sään­te­ly, jul­ki­sen sek­to­rin ko­ko, in­no­vaa­tio­ra­hoi­tus, ener­gia­po­li­tiik­ka ja työ­mark­ki­nat. Samassa raportissa todettiin, että Suomalaisen teollisuustuotannon määrä on laskenut noin kolmanneksen vuosien 2007 ja 2013 välillä.

Seuraa suora lainaus EK:n sivuilta: ” Suomi tarvitsee radikaalin kasvukäänteen. Selvitysten aika on ohi – nyt on päättäjien vastuulla ryhtyä uudistuksiin. Eikä riitä, että pidämme kiinni nykyisistä teollisista työpaikoista. Suomen kansantalouden terve toiminta vaatisi 200 000 työpaikan nettolisäystä yksityisrahoitteisille sektoreille vuoden 2020 loppuun mennessä. Taivalta tähän muutama vuosi sitten asetettuun tavoitteeseen ei ole vielä edes aloitettu – päinvastoin.”

Raportissa jatketaan edelleen: ”Toimeen pitää tarttua ripeästi ja edetä pitkäjänteisesti yli hallituskausien.” Raportissa väitetään, että Suomalainen teollisuus on aloittanut muutoksen. ”Teollisuutemme digitalisoituu, palveluvaltaistuu ja arvoketjut pilkkoutuvat kansainvälisesti. Perinteiset toimialat muuttavat muotoaan ja jopa vahvistuvat. Kilpailuetua haetaan tehostamalla teollisuuden ja kasvuyritysten verkottumista, uudistamalla johtamista sekä investoimalla uusiin teknologioihin ja teollisiin symbiooseihin”, todetaan raportissa. Nyt on analyysin paikka. Mitä oleellista tässä ei sanottu?

Tästä puuttuu markkinointi, joka on meidän ikuinen ongelma. Meidän teollisuutemme ajattelee edelleenkin, että tärkeintä on tehdä edullisesti ja tehokkaasti. Meillä on aina ollut hienointa tehdä tonneja. Mikäli suomalainen teollisuus itsepintaisesti pistää markkinoinnin vain pakollisen tukitoiminnan paikalle, voimme unohtaa teollisuuden tulevaisuuden. Tuotantotekniikka ja prosessit ovat tulevaisuudessa yhä pienempi kilpailuetu. Teollisuuden tulee oppia Ruotsin ja Saksan esimerkkien kautta, että tärkeintä on luoda tuotteita ja palveluita, jotka ovat kiinnostavia korkeasta hinnasta huolimatta.

Ratkaisu:

Suosittelen että kaikki teollisuusjohtajat pakataan bussiin ja lähetetään viikoksi Vieremälle. Siellä on Ponsse niminen nyrkkipajasta maailman kärkeen noussut metsätyökoneiden valmistaja. Ponsse tekee kalliita koneita, jotka tekevät kauppansa. Se missä Ponsse eroaa muista suomalaisista yrityksistä, on Ponssen tapa markkinoida itseään. EK:n johto pitää sen viikon ajaksi istuttaa markkinointiosaston huoneeseen. Heitä ei saa päästää hetkeksikään tuotannon tai suunnittelun puolelle. Ponsse on toki edistyksellinen teknologiassakin, mutta se on muihin suomalaisiin nähden poikkeuksellisen hyvä markkinoinnissaan.

En muista ainuttakaan EK:n raporttia, jossa sanotaan että yrityksen tärkein kilpailuetu on markkinointi. Vaikka teollisuusjohtajat kuinka änkyttäisivät, markkinointi on tulevaisuudessa tärkein kilpailukykyä lisäävä tekijä. Kaiken muun voi ulkoistaa, paitsi brändin. Tätä asiaa ei ymmärretä tai haluta hyväksyä teollisuudessa siksi, koska useimmille insinööreille markkinointi on liian vaikeaa. Siinä kun tarvitaan laskutoimitusten ja järjen lisäksi tunteita. Insinöörihän on perinteisesti perustanut päätöksensä vain kylmiin faktoihin.

Mutta varoitan jo etukäteen. Kukaan ei ole vielä täysin varma mitä tapahtuu, jos insinöörille tulee tunteet. Jos Ponssen asenne makkinointiin jättääkin jäljen sydämeen?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Joo kaksi keskeisintä elementtiä ovat markkinointi ja tuotanto. Näiden kahden kitkaton, saumaton ja rakentava yhteityö ovat menestyvän yrityksen tärkein osatekijä. Tuotantoinsinöörin on kuultava myynnin signaaleja siitä mitä markkinoilla tarvitaan ja myynnin kuunneltava tuotantoa onko tavoite toteutettavissa järkevällä tavalla.

Lopputuotteen korkea kotimaisuus- ja jalostusaste on maali johon pitäisi pyrkiä. 20 suurehkoa venettä vuodessa valmistava PK-yritys tai metsätraktorien johtava valmistaja koko maailmassa. Näitä tarvitaan lisää. Suurteollisuus kuten metsäjätit, metallinjalostus eivät yksin pysty vetämään maamme taloutta.

Sinänsä en moittisi näitä insinöörejämme. Päinvastoin ei innovaatiokyky ole mihinkään kadonnut.

Moni isokin talo (olen läheltä seurannut) on kaatunut hallinnon parkuosaston jarruihin. Nyt ei mene hyvin lopetetaan, vähennetään, haloo käppyrät laskevat suljetaan tuo tehdas. Kaikesta supistetaan paitsi hallinnosta.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Kolmas ja keskeisin elementti on MYYNTI. Voit tuottaa ja markkinoida vaikka kuinka paljon, ilman myyntiä ei tulosta synny. Vasta kauppojen syntyminen tuo katteen kotiin. Tietenkin vasta laskun suoritus toimittajan tilille sinetöi kaupan onnistumisen.
Suomalaisten PK-yritysten suuri ongelma on juuri kauppiastaito. Eritoten viennisssä toimivien.
Otetaan oppia tanskalaisista ja hollantilaisista.

Reunahuomautus: Monet suomalaisten tuotteiden kilpailukykyä kritisoivat "herrat" eivät itse ole myyneet mitään.

Muuten olen sitä mieltä, että perisuomalainen pessimismi ei auta viennissä eikä missään muussakaan.
Ponsse on mielenkiintoinen tapaus myös tuotantomielessä. Uivat vastavirtaan kuin lohi.Tekevät itse kaiken minkä voivat ja menestyksekkäästi.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Markkinointimix opetettiin aikoinaan. Myynti, mainonta ja jakelu. Pätee vielä tänäkin päivänä kulutustavara markkinoilla-

Markkinointi on tavallaan kaikkien yhteinen sateenvarjo-

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Laittaisin teollisuuden omaan piikkiin myös laiminlyödyn tuotekehityksen. Vanhojen lypsylehmien varassa yritettiin aivan liian kauan saada tuottoja siirrettäväksi veroparatiiseihin.

Teollisuuden viesti alkaa kuulostaa persujen jargonilta, jossa vika on aina muissa toimijoissa ja olosuhteissa. Ihan nurkkahuoneita siivoamalla se teollisuus saadaan liikkeelle kun d-vitamiinikaan ei ole menneiden vuosien tapaan omia virheitä oikomassa.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Börje komppasin vanhasta muistista. Tuotekehitystä tehdään myös yliopistoissa ja monissa muissakin pajoissa. "Ei käy" on eniten vihaamiani lauseita.

Ai niin tuo persuvertaus. Asiallinen blogi ja kippaisin puoluepolitiikan tämän aiheen piiristä.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Erinomainen kommentti, toivottavasti ajatukset menevät myös perille !

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

EK:n huoli on lievästi sanottuna aiheellinen. Keinoista voidaan vääntää paljonkin.

Varmasti Ponsselta olisi opittavaa. Tunteen ja järjen pitäisi kulkea käsikädessä. Silloin on ennen kaikkea kyse markkinointiväen ja tuotekehityksen yhteistyöstä. Tuotannon tehtävä on toteuttaa suunnitelmat.

Pelkällä tunteella ei metsäkonebisneksen kaltaisessa toiminnassa pitkälle pötkitä. Pelkällä järjellä jäädään markkinointijättiläisten jalkoihin.

En tunne Ponssen liiketoimintaa ja markkinointia tarkkaan. Oletan, että Ponssella on kaikin puolin oikeasti hyvä tuote, mutta siinä on tiettyjä ominaisuuksia, joilla se erottuu edukseen kilpailijoistaan. Nuo ominaisuudet ovat insinöörien käsialaa, ja ilman niitä olisi markkinointi hampaaton.

Jatkuvan tuotekehityksen ja kilpailijoista erottautumisen merkitys on valtava: se tuottaa markkinointiväelle aseita kilpailuun niin että brändi pysyy vahvana, arvostettuna ja tunnettuna. Hyvän markkina-aseman hankkiminen ja ennenkaikkea sen pitäminen ei onnistu pelkillä kehuilla. Niille on oltava katetta.

Käyttäjän PasiSillanp kuva
Pasi Sillanpää

Juha

Olen monesta sanomastasi samaa mieltä. Mutta silti tekee mieli kysyä sitä, miksi Harley Davidson on niin suosittu, vaikka japanilaiset ovat jo vuosikymmenien ajan olleet teknisesti parempia? Ja Harley Davidsonista maksetaankin enemmän kuin monesta japanilaispyörästä.

Sama koskee jostakin syystä myös esimerkiksi amerikkalaista rekka-autojen valmistusta. Volvo, Scania ja Mercedes teknisesti etevämpiä.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Ehkä liikaa painotin konepajateollisuuden näkökulmaa.

Yleisemmin ottaen on paljon erilaisia syitä ostaa. Tunne on vahva vaikutin hyvin usein. Harley-Davidson on vahva brändijärkäle. Se on statussymboli, miehekkäät miehet ajavat sillä. Kaikki tietävät, että siitä pitää maksaa paljon, joten sellaisen omistaminen viestii menestyksestä. Mitä lie muita vaikuttimia on. Joka tapauksessa pitää olla joku järkeväkin tai ainakin järkevältä tuntuva syy ostaa.

Tietysti kun on jo päättänyt HD:n ostaa, niin löytyy paljonkin muka järkiperusteita.

Olet toki täysin oikeassa siinä, ettei pelkällä teknologialla pärjätä. Japanilaisten pitäisi löytää oma vahvuutensa ja erikoisuutensa. Harlikalle ne eivät pärjää harlikan vahvuuksissa.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Samaa mieltä Juhan kanssa, paitsi yksi tarkennus: markkinointi tuottaa tietoa asiakkaiden tarpeista tuotekehitykseen. Tarpeiden parempi tietämys kuin kilpailijoilla on menestyksen alku.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Kyllä, ilman muuta näin on. On tärkeää, että tieto liikkuu molempiin suuntiin. Ei ole itsestään selvyys.

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

Kiitokset blogistasi Pasi.
Eläkepäivieni ratoksi olen seurannut vuosia tämän palstan kirjallista antia. Voihan olla, että näen ex duunarina asiat tietynlaisten lasien läpi, kun olen havaitsevani punaniskapuurtajat korkeine palkkoineen ja sosiaalisine etuineen useimmiten olevan se syyllinen sektori tuotteiden huonoon menestykseen maailman markkinoilla.
Viime aikoina on havaittu puutteita myös suomalaisessa johtamistavassa, innovaatioissa ja esiin tuomassasi markkinoinnissa.
Puutteita ei liene näiden sektoreiden ansiotasoissa?
Eletään toivossa, että tulevaisuudessa näillä sektoreilla tapahtuu kehitystä tuotantomme kasvun ja sen menekin lisääjinä.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Pasi Sillanpäältä hyvä kirjoitus. Markkinoinnin ja myynnin merkitystä ei kannata väheksyä. Viime nousukaudella alihankintateollisuus unohti myynnin, koska kaikki meni mitä ehti tehdä. Nyt maksetaan sen yhden munakorin kaatumisen hintaa. Ruotsalaiset myyvät paljon enemmän Saksaan kuin suomalaiset. Syyksi on tulkittu juuri tuota unohdusta. Ei muuta kuin läppäri laukkuun ja Saksaan.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Tuo 600.000 kuulostaa kyllä väkevältä propagandalta. Viitaten juuri Ponsseen ja moniin muihin vastaaviin pk-yrityksiin.

Tämän päivän menestyjillä on hyvä tuote, jonka markkinat ovat Suomesta riippumattomat globaalit. Tärkeää on myös, että tuotteen markkinat ovat kasvussa, joko esim. pelkän väestönkasvun tai tuotteen uutuuden (kuten led-valot) ansiosta.

Pidän aivan varmana, että meillä on näitä menestyjiä tulevaisuudessa enemmänkin.

Perheyritysten Saksassa omistajat eivät halua siirtää omia työpaikkojaan Kiinaan. Sen sijaan Suomessa suuryritysten omistajat/johto ovat hanakoita siirtämään muiden työpaikkoja Kiinaan. Perheyritys pärjää tietenkin osaamisella, vaikka Saksassa työ maksaa.

Metsäteollisuutemme nousee erilaisten kemikaalien, polttoaineiden, tekstiilien raaka-aineiden ja muovin tuotannon ansiosta.

Haluamatta vähätellä kriisiä. Pelkkä 100.000 työpaikkaa olisi minulle jo erittäin hyvä syy toimia.

Käyttäjän timpuri kuva
Timo Uppala

Äääh, Ponsse on erikoistapaus, joka on aikanaan onnistunut raivaamaan tiensä kapeille markkinoille isolla osuudella.

Kyllä se joku muu syy on kuin markkinointi, kun Suomi ei vedä ulkomaisia investoijia ja ulkomaiset investoijat hävittävät Suomesta työpaikat. Eikö ulkomaalaistaustaiset firmat osaa markkinoida?

Suomen teollinen tuotanto meni osittain vinoon ryssän sotakorvausten vuoksi. Tehtiin sellaista minimissään veturin kokoista härveliä, kun taas Saksassa ja Ruotsissa tehdään pienempää kamaa, jonka menekkiin ei niin pahasti suhdanteet vaikuta.

Jokainen voi vapaasti kokeilla keksiä oman tuotteen ja palvelun Suomessa, työllistää muutaman ihmisen ja kokeilla sitten markkinoida hyödykettä siihen hintaan, että kaikki nylkyri-valtion velvoitteet tulee katettua ja jotain jää vielä pussin pohjalle. Silvuplee.

Käyttäjän PasiSillanp kuva
Pasi Sillanpää

On myös sellaisia yhtiöitä kuin Lappset, Kemppi ja Kone, jotka ovat erinomaisia esimerkkejä kokonaisvaltaisen markkinoinnin tärkeydestä. Ponsse on ainutlaatuinen siinä, että se on niche ja korkeaa teknologiaa, mutta sitä myydään silti myös vahvasti tunteella.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Kyllä se on myyntiosaamisen puute mikä tätä maata vaivaa, jokainen voi laskea esim. Sen kuinka monta professuuria on R&D puolella ja vain yksi myynnin professuuri !
Toki myyntiä ei tehdä yliopiston kammiossa, mutta suhde paljastaa myös myynnin merkitystä näiden asioiden ratkaisuissa.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Hieman näkemystä EK/tekonologiateollisuus manifestistä:

Sivulla 12 ja 13 on taustaa:

"Markkinajohtajaksi erikoistumalla

Tunnettujen teollisten vahvuusalojemme ja suuryritystemme varjossa kukoistavat ns. salaiset menestyjät. Suomalaisista yrityksistä on noussut globaaleja markkinajohtajia, kun ne ovat erikoistuneet kapeille niche-markkinoille korkealaatuisten tuotteiden avulla. Korkea laatu on myös tulevaisuudessa varmin keino uusille markkinavaltauksille."

Sivulla 13 on luettelo 76 menestyjäfirmasta joita halutaan nostaa jalustalle ja joita halutaan lisää. Kyllä siellä Vieremän firmakin on esillä ja kyllä Einarin historia ja myös tehdas on varsin tuttu sadoille yritysjohtajille. Kysymyshän on erinomaisesta niche tuotteesta jonka valinnan tekee tyypillisesti metsäkoneurakoitsijat. Markkinat maailmanlaajuisesti ovat muutama tuhatta kappaletta vuodessa. Itäisessä Suomessa (akselilla Joensuu..Jyväskylä..Vieremä) valmistetaan noin 70 % maailman tarpeista ko. tuotesegmentillä ja toimittaja verkostoon Suomessa kuuluu noin 100 yritystä. Tämä on ala jos mikä, missä mennään tuoteominaisuudet (patentit erittäin tärkeitä) keskiössä.

Mielestäni markkinointi ja myynti ei ole enää teollisuudessa ongelma verrattuna vaikkapa 80...90 lukuun. Sopivia tuotteita tarvitaan ja niitä ei synny ilman panoksia ja luottamusta.

Käyttäjän PasiSillanp kuva
Pasi Sillanpää

Seppo

Itse näen ydinongelman juuri tuossa mitä äsken kuvasit. Jos markkinointia ei mainita etusivulla ongelmana, vaan se on laitettu vasta sivuille 12 ja 13, ei markkinointia pidetä ykkösasiana. Meillä on monessa kohdassa maailman parhaita prosesseja ja huipuunsa viritettyä teknistä osaamista. Mutta me emme tee sillä riittävästi katetta. Silti meillä on monta yritystä, jotka pysytyvät toimimaan tehokkaasti tässä korkeiden kustannusten maassa. Markkinointi on erinomainen tapa luoda vakautta, kilpailukykyä ja kannattavuutta. Mutta sivuille 12 ja 13 sijoitettuna se tarkoittaa tukitoimintaa, ei ydintoimintaa. Vasta kun markkinointi on ydintoimintaa, sitä katsotaan riittävän ammattimaisesti.

Suomalainen teollisuus tarvitsee oikeasti räjäytyksen markkinointiajattelussa.

Sitä teolliuusyritysten johtoryhmät tunnu tajuavan. Ei markkinointi ole vain mainoksia ja myymistä vaan se on kokonainen toimintatapa. Markkinointikeskeisen yrityksen johtamisjärjestelmät ja prosessit toimivat eri tavalla kuin tuotantolaitoksen. Nämä kaksi pitää osata yhdistää. Meillä on uudesta ajattelusta jo hyviä esimerkkejä kuten Kone, Metso, Kemppi, Lappset, jne. Nämä eivät kuitenkaan riitä.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Täysin samaa mieltä, syy on kuitenkin siinä, että suurta osaa näistä yrityksistä johtaa insinööri ja silloin se markkinointi on vasta siellä sivulla 13.

Käyttäjän RaikoKarvonen kuva
Raiko Karvonen

Kaikessta suomalaisesta insinööriosaamisesta huolimatta emme nykyään osaa emmekä kykene tekemään sellaisia suomalaisia tuotteita, jotka menevät maailmalla kaupaksi ja vielä korkeaan hintaan, koska Suomi on korkean kustannustason maa.

Emme kykene valmistamaan tulevaisuuden tuotteita. Markkinointia osaamme vielä huonommin kuin tekniikan osaamisen.
Yleisesti markkinointi on suomalaisissa yrityksissä todellisissa lapsenkengissä. Emme osaa markkinoida emmekä myydä Suomessa tehtyjä tuotteita maailmalle.

Ja tämä on kaikkein suurin ongelma tällä hetkellä suomalaisessa teollisuudessa. Kun ei osata markkinoida, niin ei osata ja ulkomaalaiset vievät rahat suomalaisten nenän edestä maailmalla.

Kun ei ole teollisuutta riittävästi tässä maassa, niin on selvä, että ei ole kohta enää poliitikoillakaan, mistä jakaa rahaa äänestäjille. Julkinen sektori voidaan sitten lopettaa, kun sitä ei kyetä enää kustantamaan suomalaisen työn tuloksilla.
Tämä on todellinen poliittinen uhka koko maassa.

Tietysti on olemassa joitain menestystarinoita Suomessa, mutta yleisesti ottaen meidän teollinen pohja on todella kapea ja yrityksemme ovat sekä kasvuhaluttomia että kasvukyvyttömiä. Nykyään bkt ei kasva ja tästä tilanteesta ei hyödy kyllä kukaan tällä hetkellä.
Politiikot ajautuvat tämän seurauksena jatkuvaan velkakierteeseen tai jatkuviin menoleikkauksiin kuntien ja valtion taloudessa sekä jatkuviin veronkorotuksiin, jotta kykenevät maksamaan kaikki julkisen sektorin menot. Eipä käy kateeksi todella heitäkään tällä hetkellä eikä lähitulevaisuudessa.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Kaikesta keskustelusälästä huolimatta, mikä onkaan ehdottomasti tärkein jokaisen johtohenkilön lukema teos? Se ilmestyy vuosittain ja sen hinta lienee jo yli 1000 euroa. Jokainen johtaja, joka uskoo nimensä olevan siellä, tutkii teosta syvällisesti.

Julkaisussa kerrotaan paljonko ovat huippujohtajien tulot juuri nyt sekä mistä ne koostuvat. Sillä eihän tärkeää ole se, paljonko minä ansaitsen vaan se, paljonko tutut ansaitsevat suhteessa minuun.

Teoksen julkaisija on konsulttiyritys, joka on tehnyt johtajille lähes kaikki tulos- ym. palkkiosopimukset.

Muistakaa kuitenkin tärkein ydinasia ja se on suorittavan tason ansioiden alentaminen kaikin tavoin. Siitä pörssi ja omistajat palkitsevat.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset