Vaarallisinta on joustamattomuus
Herrat ovat tehneet virheitä, mutta työntekijätkäät eivät ole syyttömiä. Vaikka virheet ovat usein ongelmien syy, joustamattomuus ongelmien ratkaisussa on suurempi ongelma.
Paul Krugman totesi jokin aika sitten osapuilleen seuraavasti: "Suomen ongelmien syy ei ole liian korkea palkkataso, mutta palkkoja alentamalla ongelmia voidaan ratkaista." Näinhän se elämä menee muutenkin. Joskus paikkaamme toisen tekemiä virheitä vain siksi, että ongelma ei muutu suuremmaksi ja asioissa päästään eteenpäin.
Olemme erilaisia ihmisiä töissä ja vapaalla
Meistä jokainen on kohdannut tilanteen, jossa on itse syyllistynyt virheeseen omassa työssään tai joutunut paikkaamaan työkaverin tekemää virhettä. Jos niissä tilanteissa aina aloitettaisiin keskustelu siitä, mikä vastuu kenelläkin on ongelmien synnyssä, virheen synnyttämät vauriot kasvaisivat entistä suuremmiksi. Syyttelyn sijaan pyrimme yleensä siihen, että virhe korjataan ensin ja analyysi tehdään sen jälkeen. Joustamme siinä tilanteessa omassa työajassamme tai työmäärässämme, jotta asiat saadaan kuntoon.
Yhteiskunnallisessa keskustelussa me näemme harvoin tällaista toimintaa. Jos liike-elämän päättäjät tekevät vääriä päätöksiä ja yritykset epäonnistuvat, me syytämme johtajia. Kun työnekjät saavat palkankorotuksen, työnantajat syyttävät työntekijöitä ahneiksi ja heidän ahneutensa aiheuttavan työttömyyttä. Meille on tärkeämpää löytää syyllinen – mielellään vastapuolelta – kuin saada asiat kuntoon. Kun yrityksen sisällä olemme menossa kohti yhtä yhteistä tavoitetta, niin yhteiskunnallisella tasolla meillä on monta erilaista tavoitetta, jotka vaikuttavat ajatteluumme.
Yhteiskunnallisella tasolla meiltä puuttuu vastuuta auttaa toisiamme. Olemme henkisesti ahneita.
Vaikka olisimme eri mieltä, meidän pitäisi keskittyä ratkaisemaan ongelmat
Vaikka olisimme eri mieltä siitä, mitä hallituksen tai yritysjohtajien tulisi tehdä, meidän on haettava ratkaisuja. Yhteiskunnan näkökulmasta on toki hankalaa se, että toisen etu on usein toisen haitta. Isossa mittakaavassa kuitenkin voitolla oleva osapuoli on jatkuvasti liikkeessä. Tällä hetkellä kiinteäpalkkaisessa työssä oleva työntekijä ei voi kuvitella, kuinka tiukalla yrittäjät tai työtömät ovat. Noususuhdanteessa yrittäjä voi ostaa sen hienon moottoriveneen ja työntekijällä on vuorostaan aihetta kateuteen.
Mikäli lähdemme kaikissa tilanteissa vain oman edun lähtökohdista, ongelmat jatkavat paisumistaan. Siksi meidän jokaisen vastuulla on joko tehdä itse asioita tilanteen korjaamiseksi tai hyväksyä muiden tekemät ratkaisut. Eduskuntavaaleissa 70 % käytti äänioikeuttaan. Siinä mielessä voisi sanoa, että 30 % ihmisistä päätti antaa vastuun päätöksenteosta kenelle tahansa tai sitten he ottivat elämänsä omiin käsiinsä. Jos he ottivat vastuun omasta elämästään itselleen, meillä on suuri ryhmä ihmisiä, joita voimme myös arvostaa. He eivät vaadi meiltä mitään. Jos äänestämättömyys oli vain mahdollisuus sille, että voi huudella kaikille, ratkaisua voi sanoa vastuun pakoiluksi.
Paikkaamme huonoja päätöksiä
Jokaiselle johtajalle on vaikea paikka myöntää tekemiään virheitä. Edelliset hallitukset ja monet yritysjohtajat ovat tehneet paljon virheitä. Osa niistä on inhimillisiä, osa taitamattomuutta, osa ahneutta ja osa suoranaista välinpitämättömyyttä. Mikään ei muuta sitä, että ne virheet on jollakin tavalla korjattava. Korjaamatta jättäminen on vielä suurempi virhe.
Mutta kun virhe on saatu haltuun, meidän on tärkeää parantaa keskustelua ja ymmärtää mitä oikeasti tapahtui. Meidän on oltava rehellisiä itsellemme ja avoimia toisillemme. Miten vältämme jatkossa sen, että suomalaiset yritykset tekevät vääriä päätöksiä? Miten varmistamme sen, että vääjäämättömästi tulevien nousu ja laskukausien aikana pystymme toimimaan joustavasti? Miten huolehdimme, että hyvinä ja huonoina aikoina heikoimmassa asemassa olevat pärjäävät? Kuinka teemme vastuullisen yhteiskunnan?
Yhteistä tavoitetta emme löydä, mutta yhteisesti meidän on huolehdittava siitä, että jokaisella on mahdollisuus elää elämänsä arvokkaasti.
Nyt käydään keskustelua kokoajan siitä, miten työntekijöiden tulisi joustaa ja tinkiä eduistaan. Tasapuolisuuden nimissä voisi hallitus myös ehdottaa leikkauksia ja rakenteellista muutosta yritystukijärjestelmään, joka tukee pääosin kannattavia yrityksiä. Kriisitietoisuus nähdään kovin yksipuolisena ja vain liian suurien kustannusten aiheuttamina. Nykyinen talousjärjestelmä perustuu velanotolle ja esim. valtion velkaa ” ei teoriassa koskaan makseta pois” (esim. USA) meidän EKP tukee ja lisää velan vääristymää, koska iso osa sen ”elvytyksestä” menee sijoitustoimintaan joka sinällään ei tue tätä mantrana hoiettua kasvu ja työllistämispolitiikkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kari
Olen samaa mieltä siitä, että nyt ehdotetuille ratkaisuille on vaihtoehtoja.
Ilmoita asiaton viesti
Pitäisi luoda tilanne, jossa kaikki osapuolet voivat suostua ratkaisuun menettämättä kasvojaan. Muiden pitäisi ymmärtää, ettei hallitus voi kasvojaan menettämättä tinkiä tavoitteistaan. Kaikkihan tuntuvat myös olevan sitä mieltä, että tavoitteiden saavuttaminen on kaikkien yhteinen etu. Avoimuutta vaaditaan, mutta liian aikaisessa vaiheessa se ajaa helposti pattitilanteeseen. Media kun tuntuu elävän joustavia takinkääntäjiksi mollaamalla.
Ilmoita asiaton viesti
Ja 10 miljardin virheen tekemisestä pitää saada miljoonakorvaus ?
Ja satasen virheestä pitää saada antaa kenkää,kuten yritäjät vaativat ?
Ilmoita asiaton viesti
-herrat tekevät virheitä, mutta työntekijätkään eivät ole syyttömiä-
Mihin yhteiskunnalliseen talousongelmaan pienipalkkainen hoivatyötään tekevä lähihoitaja on syyllistynyt? Ahneuteen?
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki herrat eivät ole syyllisiä eivätkä kaikki työntekijät.
Kategorisesti en sanoisi pienipalkkaista tai isompipalkkaistakaan hoivatyöntekijää syylliseksi. Mutta jos nyt otetaan joitakin esimerkkejä työntekijöistä, jotka ovat syyllisiä.
Jotkut liitot käyttävät avainasemaansa herkästi väärin. Esimerkiksi AKT on kunnostautunut painostustoimien tekijänä. Työntekijäliitot muutenkin, ovat olleet jäykkiä sopimaan uusista työn ehdoista. Asia on varmasti vaikea ja työnantajapuolikaan ei ole helppo.
Eli kritiikkini ei kohdistu mihinkään ryhmään erityisesti, vaan kaikkiin niihin, joiden mielestä muutostarve on vain toisella puolella.
Ilmoita asiaton viesti
Eniten lakkopäiviä on lääkäreillä
Ilmoita asiaton viesti
Erinomainen kiteytys.
Systeemiajattelijana (siis se on ammattini) tuumin, että joustavuutta lisäämällä saamme maailman kuntoon, koska resursseja maailmassa on tarpeeksi, ja meillä on logistiikka ja työkalut itse kunkin auttaa toisiamme. Tarpeista lähtee maailman filosofia.
Huomasit varmaan heti Pasi, kuinka kommenteissa yllä, heti lähdetään syyllistämään toisia, ja joustamista arvostellaan, koska ei haluta luopua mistään.
Olen tehnyt optimointisovelluksia kymmenen vuoden ajan teollisuuteen ja oppinut muotoilemaan kohdefunktiot niin, että tehdas toimii mahdollisimman hyvin, olipa tavoite miten tahansa aseteltu kaavoina. Lisäksi on teorioita kuten Theory of Constraints, millä voidaan eliminoida haitalliset kapeikot.
Suomesta pitäisi löytää kriittisimmät tekijät, siis se kapeikko. Siinä sellaisten ihmisten pitäisi joustaa eniten, joilla on eniten joustettavaa. Jos kaikkien pitää joustaa, se tuo optimoinnin kannalta murheellisen tuloksen, se ei ole Theory of Constraints’in kannalta optimaalista, vaan kaventaa tiettyä kuilua entisestään. Tämä on systeemistä matematiikkaa, mitä olen pyöritellyt insinöörin työssäni kymmenet vuodet, toisin kuin Sipilä, joka on hallinnollinen insinööri.
Tässä on kuva Kreikan makrotaloudesta systeemisesti esitettynä: http://goodreason.fi/wp-content/uploads/2015/07/Kr…
Se sopii Suomelle kun muotoilee tietyllä tavalla. Kurjistamis-kohta on kriittisin, koska sillä synnytetään helposti uutta kapeikkoa. Kaikki tietävät, että makrotalouden näkymät eivät siirry mikrotasolle kansalaisen tasoon niin, että kertoimia vaan muutettaisiin (sunnuntaikorvus jne). Silti ääriolosuhteissa kansalaisen pitäisi tehdä pidempää päivää, mutta toisaalta se lisää työttömyyttä.
Annettaisiin ihmisille toimialoittain vaihtoehtoja heidän valita, ja vähentää työkuormaansa. Se olisi positiivista joustavuutta vailla pakkoa. Suomessa on puoli miljoonaa työtöntä. Eikö heille pitäisi saada töitä tässä yhteiskuntauudistuksessa? Onko viisasta maksaa työttömille korvauksia satoja miljoonia euroja siihen verrattuna, että he pääsisivät itse ansaitsemaan.
Katselenpa kirjaasi kunhan ehdin.
Minun kirjani käsittelee systeemiajattelua. Se on viisasta pohdintaa yhteiskunnasta ja yhteistyöstä ja vaikuttamisesta. Siitä on tietoa täällä: http://goodreason.fi/UUTUUDET/GoodReason_Kirja_Esi…
Ilmoita asiaton viesti
Tässä niin Sipilälle kuin koko edeuskunnalle vaihtoehtoinen näkökulma:
Jospa lähdettäisiin vaihteeksi siitä, että syyllisiä eivät ole työnantajat, työntekijät, rikkaat, köyhät vaan me suuri keskiluokka, jonka valitsemat eduskunnat ovat viime vuosikymmenenä tehneet ratkaisuja perustuen väärään uskoon talouden tulevasta kehityksestä ja kyseisten lakien todellisista (nyt siis jo osin toteutuneista) menovaikutuksista.
Jospa käytäisiin yhdessä purkamaan ja rukkaamaan tällaisia päätöksiä. Se voi toki tehdä kipeää, jos meillä ei ollutkaan oikeasti varaa ”saavuttamiimme uusiin etuihin” kuten: Yksityistämisten vaikutuksiin veronmenetysseuraamuksianeen; avoimen shekin hoito-, nuoriso- ja vanhuuspalvelutakuisiin; yritys- ja omaisuusverojen leikkauksiin; (rasistisluonteiseenkin) koulushoppailun mahdollistaneen lapsen koulun valinnan sallimiseen; avoimen shekin turvallisuushysteriaan siitä seuranneine tehokkuusmenetyksineen; alkoholin turhaan ja lisääntyneeseen sääntelyyn siitä seuraanneine ravintola-alan ja matkailutaseen surkastumisineen; jne.
Jospa yhdessä parantaisimme kaikkia noita lakeja tavalla, jolla niiden vaikutus valtiontalouteen on realistisen matala tai poistuu kokonaan. Tämä luonnollisesti edellyttäisi kustannuskehityksen eriteltyä tarkastelua kullakin osa-alueella sen sijaan, että heitetään silmille kestävyysvaje yhtenä elefantin kokoisebna ongelmana.
Ilmoita asiaton viesti
Vertaus elefanttiin sopii tässä Sipilän puheessa hyvin. Hän käsittelee taloutta kokonaisuutena.
Tottakai on muutettava rakenteita, mutta jokainen rakenne ja ihmiset siinä kitisevät ja natisevat, että muutos voi jäädä tekemättä.
Ihmeellinen on tuo pakolaisvyöry Suomeen. Miten päättäjät pystyvät tekemään tällaisia rakennemuutoksia kuin tuhansien ihmisten vastaanotto ja koulutushankkeet silmänräpäyksessä, mutta Suomen työttömille ei riitä edes lakisääteisiä maksuja?
Selitys: löytyy hyötyjiä, joille tuo Afrikan kriisi on suoraa tuloa. Siinä löytyi joustavuutta, mitä muualta Suomesta ei juuri löydy.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa hyötyjiä ovt kiinteistösijoittajat, niin suomalaiset kuin ulkolaiset. Kysyntäpaine nostaa vuokria ja pakolaiskeskus on varma vuokranmaksaja. Vuokrien nousu on leikkausten keskellä kova pala monelle suomalaisperheelle.
Ilmoita asiaton viesti
Tekemätöntä ja tarpeellista työtä on vaikka kuinka. Tilaajat pitää vaihtaa ja budjetit suunnitella ihan uudelta pohjalta mutta monelle ei sekään kelpaa ja syy on selvä.
Toisaalta kun luokan keskiarvo laskee on minulla helpompi onnistua tulevaisuudessa. Sitä tilausta odotellessa pitää vielä sinnitellä pienenä.
Miksi suomalaisen ammattilaisen, yrittäjän työ ei kelpaa.
On päätetty että ei tilata pieniltä, miksi kuka neropatti niin halusi.
Liitot ei ratko työntekemisen tehokkuutta sitä varten on yhdistyksiä.
Itsepalvelukulttuurin rinnalle on nousemassa palvelukulttuuri se muuttaa toimintamalleja ja tuo työtä.
Ammattipätevyyskortit ja laatujärjestelmien rahastus pitää karsia ja toteuttaa takaisinveto ja arvostaa ammattilaisia eikä muodollisesti päteviä.
Saapuva uusi resurssi kannattaa perehdyttää mahdollisimman pian, ei meidän toimintamalleihin ja etuihin vaan heti kestäviksi ekokuluttajiksi ja pilotti ryhmäksi uusine ajatuksineen. Ilman saavutettuja etuja asian luulisi onnistuvan helposti. Pienellä viilaamisella sama pilottimalli sopii työttömiin, eläköityneisiin, ja muihin jotka haluavat tehdä työtä.
Maalaisjärki, kohtuus, reilupeli, ahkeruus on sanomatta selviä reunaehtoja toimivaan pakettiin. Pohjalla ollaan ja toivoa sopii ettei enää tavoitella pelkkää helppoa ja kivaa, kaikki mulle heti mallia
Sitä ei kestä pallokaan.
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän nyt jo olisi työnantajien viimeinkin aika käynnistää investoinnit:
1. Työntekijät ovat tulleet vastaan jo 5 vuotta maltillisella palkkaratkaisulla ja luvanneet jo puolittain tehdä 2016-2017 alkavaksi työsopimuskaudeksi maltillisen palkkaratkaisun, jos palkkojen leikkaukset perutaan. Eli käytännössä palkat ei nouse tällä vuosikymmenellä ollenkaan. Esimerkiksi Ruotsissa teollisuuden palkat nousivat 6,2% meneillään olevassa työehtosopimuksessa 1.4.2013 – 31.3.2016 ja Saksan IG-metalliliitto sai työehtosopimuksessa 3.4%:n korotukset viime huhtikuussa alkaneessa sopimuskaudessa.
2. Kela-maksu poistettiin työnantajilta 2010 = 800milj. euroa – hyöty 2010-2015 3,2 miljardia euroa.
3. Yhteisöveroa pudotettiin 24,5%:sta 20%:iin 2014 = 800milj. euroa. Nyt yhteisövero on Euroopan matalimpia – Ranska 35%, Saksa 29%, Ruotsi 22%.
Suuryritysten mediaaniveroaste oli 2013 6,76 prosenttia, johtuen kansainvälisen toiminnan mahdollistamasta verosuunnittelusta.
http://www.hs.fi/talous/a1423205249829
4. Sotumaksun alennus Yrityksille 2015 = 850milj. euroa
5. Pörssiyhtiöillä olisi kyllä varaa investoida – Kauppalehden (20.4.2015) mukaan pörssiyhtiöt jakoivat tänä vuonna 10,5 miljardia euroa osinkoja. Se on merkittävä osa 50 suurimman pörssiyrityksen yhteenlasketusta 18 miljardin euron viime vuoden liikevoitosta, kirjoitti STTK:n yhteiskuntavaikuttamisen johtaja Jukka Ihanus blogissaan järjestön verkkosivuilla.
6. Sähkön hinta yrityksille on Euroopan halvimpia.
7. Työvoimakustannukset ovat Pohjoismaiden halvimmat ja pienemmät kuin Saksassa
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/05/11/arvoitus-m…
Järjestöneuvos Heikki Santala kirjoitti Ilkka-lehdessä seuraavaa:
”Maailman Talousfoorumin (WEF) kilpailukykyraportissa 2014-2015 Suomi on Euroopassa Sveitsin jälkeen kakkonen (maailman tilastossa 4:s), Saksa kolmas (5) ja Ruotsi kuudes (10). Raportti arvioi myös tulevaa kehitystä ja siten sopisi hyvin hallituksen osviitaksi.
Innovaation ja koulutuksen tason osalta WEF luokittelee Suomen maailman ykköseksi. WEF seuraa ja analysoi 144 valtion taloutta. Suomessa siihen yhteyksiä hoitaa ETLA.
Hallituksen väitteiltä Suomen rapautuneesta kilpailukyvystä rapautuu lähdeaineistossa pohja pois. ”Tuottavuusloikkaa” ei kilpailukykyyn tarvita.”
http://www.ilkka.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/…
Ilmoita asiaton viesti