Vaarallisinta on joustamattomuus

Herrat ovat tehneet virheitä, mutta työntekijätkäät eivät ole syyttömiä. Vaikka virheet ovat usein ongelmien syy, joustamattomuus ongelmien ratkaisussa on suurempi ongelma.

Paul Krugman totesi jokin aika sitten osapuilleen seuraavasti: "Suomen ongelmien syy ei ole liian korkea palkkataso, mutta palkkoja alentamalla ongelmia voidaan ratkaista." Näinhän se elämä menee muutenkin. Joskus paikkaamme toisen tekemiä virheitä vain siksi, että ongelma ei muutu suuremmaksi ja asioissa päästään eteenpäin.

Olemme erilaisia ihmisiä töissä ja vapaalla

Meistä jokainen on kohdannut tilanteen, jossa on itse syyllistynyt virheeseen omassa työssään tai joutunut paikkaamaan työkaverin tekemää virhettä. Jos niissä tilanteissa aina aloitettaisiin keskustelu siitä, mikä vastuu kenelläkin on ongelmien synnyssä, virheen synnyttämät vauriot kasvaisivat entistä suuremmiksi. Syyttelyn sijaan pyrimme yleensä siihen, että virhe korjataan ensin ja analyysi tehdään sen jälkeen. Joustamme siinä tilanteessa omassa työajassamme tai työmäärässämme, jotta asiat saadaan kuntoon.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa me näemme harvoin tällaista toimintaa. Jos liike-elämän päättäjät tekevät vääriä päätöksiä ja yritykset epäonnistuvat, me syytämme johtajia. Kun työnekjät saavat palkankorotuksen, työnantajat syyttävät työntekijöitä ahneiksi ja heidän ahneutensa aiheuttavan työttömyyttä. Meille on tärkeämpää löytää syyllinen – mielellään vastapuolelta –  kuin saada asiat kuntoon. Kun yrityksen sisällä olemme menossa kohti yhtä yhteistä tavoitetta, niin yhteiskunnallisella tasolla meillä on monta erilaista tavoitetta, jotka vaikuttavat ajatteluumme.

Yhteiskunnallisella tasolla meiltä puuttuu vastuuta auttaa toisiamme. Olemme henkisesti ahneita. 

Vaikka olisimme eri mieltä, meidän pitäisi keskittyä ratkaisemaan ongelmat

Vaikka olisimme eri mieltä siitä, mitä hallituksen tai yritysjohtajien tulisi tehdä, meidän on haettava ratkaisuja. Yhteiskunnan näkökulmasta on toki hankalaa se, että toisen etu on usein toisen haitta. Isossa mittakaavassa kuitenkin voitolla oleva osapuoli on jatkuvasti liikkeessä. Tällä hetkellä kiinteäpalkkaisessa työssä oleva työntekijä ei voi kuvitella, kuinka tiukalla yrittäjät tai työtömät ovat. Noususuhdanteessa yrittäjä voi ostaa sen hienon moottoriveneen ja työntekijällä on vuorostaan aihetta kateuteen. 

Mikäli lähdemme kaikissa tilanteissa vain oman edun lähtökohdista, ongelmat jatkavat paisumistaan. Siksi meidän jokaisen vastuulla on joko tehdä itse asioita tilanteen korjaamiseksi tai hyväksyä muiden tekemät ratkaisut. Eduskuntavaaleissa  70 % käytti äänioikeuttaan. Siinä mielessä voisi sanoa, että 30 % ihmisistä päätti antaa vastuun päätöksenteosta kenelle tahansa tai sitten he ottivat elämänsä omiin käsiinsä. Jos he ottivat vastuun omasta elämästään itselleen, meillä on suuri ryhmä ihmisiä, joita voimme myös arvostaa. He eivät vaadi meiltä mitään. Jos äänestämättömyys oli vain mahdollisuus sille, että voi huudella kaikille, ratkaisua voi sanoa vastuun pakoiluksi.  

Paikkaamme huonoja päätöksiä

Jokaiselle johtajalle on vaikea paikka myöntää tekemiään virheitä. Edelliset hallitukset ja monet yritysjohtajat ovat tehneet paljon virheitä. Osa niistä on inhimillisiä, osa taitamattomuutta, osa ahneutta ja osa suoranaista välinpitämättömyyttä. Mikään ei muuta sitä, että ne virheet on jollakin tavalla korjattava. Korjaamatta jättäminen on vielä suurempi virhe.

Mutta kun virhe on saatu haltuun, meidän on tärkeää parantaa keskustelua ja ymmärtää mitä oikeasti tapahtui. Meidän on oltava rehellisiä itsellemme ja avoimia toisillemme. Miten vältämme jatkossa sen, että suomalaiset yritykset tekevät vääriä päätöksiä? Miten varmistamme sen, että vääjäämättömästi tulevien nousu ja laskukausien aikana pystymme toimimaan joustavasti? Miten huolehdimme, että hyvinä ja huonoina aikoina heikoimmassa asemassa olevat pärjäävät? Kuinka teemme vastuullisen yhteiskunnan? 

Yhteistä tavoitetta emme löydä, mutta yhteisesti meidän on huolehdittava siitä, että jokaisella on mahdollisuus elää elämänsä arvokkaasti. 

PasiSillanp
Sitoutumaton Helsinki

Olen strategiakonsultti, jonka erityisauetta on yritysten kilpailukyvyn kasvattaminen. Viime vuosina olen tutkinut erityisesti strategisen ajattelun ja uusien, maailmaa muuttavien ideoiden syntyä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu