*

PasiSillanpää

Kolme kysymystä Juhana Vartiaiselle

1) Toteatte, että talousnobelisti ei ymmärrä Suomen tilannetta. Kenellä on oikea kuva?

Taloustieteen nobelisti Joseph Stiglitz vieraili Suomessa ja arvosteli hallituksen toimia talouskriisin ratkaisemisessa. Jos hyväksymme sen, että Stigliz oli väärässä, niin mitä sanotte Mika Pantzarille, Sixten Korkmanille ja Pertti Haaparannalle, jotka ovat hallituksen kanssa eri mieltä säästöjen mittakaavasta, aikataulusta ja kohdistuksesta? 

Esimerkiksi Akateemista talousblogia seuratessa asiat eivät vaikuta niin yksinkertaisilta, kuin nyt hallituksen esittämissä toimissa annetaan ymmärtää. 

Myös nobelisti Paul Krugman on todennut, että Suomen ongelmat eivät ole syntyneet korkean palkkatason seurauksena, mutta kylläkin syntynyttä ongelmaa voidaan korjata palkkoja alentamalla. Lisäksi Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen arvosteli tänään säästöjen kohdistusta.

Onko tilanne siis se, että hallitus käyttää tukenaan eri tilastoja ja tutkimuksia kuin monet muut taloustieteilijät? Puuttuuko keskustelusta jokin sellainen oleellinen tieto, joka muuttaisi edellä mainittujen talousasiantuntijoiden näkemyksiä toiseksi tai todistaisi heidän näkemyksensä olevan väärä?

Mitä sanot heille, joiden mukaan Suomen talous on tällä hetkellä lähdössä nousuun? Onko hallituksen materiaalisssa tätä tukevia tietoja?

2) Ovatko palkanalennukset sosiaalitukea muutoskyvyttömille yrityksille?

Onko niin, että säästöjen tarkoituksena on antaa lisää aikaa niille yrityksille, jotka eivät ole ajoissa uudistaneet toimintaansa? Monet muutoksia ajoissa tehneet suomalaisyritykset ovat tehneet hyvää tulosta myös finanssikriisin aikana. Heille palkkakustannukset eivät ole ensisijainen ongelma. Toki kuka tahansa yrittäjä varmaan ottaa mielihyvin vastaan palkkakulujen alentumisen. Sen sijaan isoista ongelmista kärsivissä yrityksissä on huomattavan paljon sellaisia, jotka laiminlöivät muutoksia nousukauden aikana.

Puhutaan paljon siitä, että yrityselämään halutaan luovaa tuhoa, mutta laskemalla palkkkatasoa kaikilta, valtio itse asiassa hidastaa luovan tuhon syntymistä. Nekin yritykset saavat etua, jotka eivät ole hoitaneet asioitaan parhaalla mahdollisella tavalla. 

Onko valtion siis tarkoitus auttaa muutoskyvyttömiä? Esittääkö valtio tämän avun vastineeksi mitään vaatimuksia? On puhuttu työllistämisen toiveesta, mutta ei vaadittu mitään? Entä onko esimerkiksi lisääntyvää työaikaa ajateltu korvamerkitä vaikkapa kehitystoimintaan tms?

3) Aiotaanko julkisella puolella käyttää vielä kireämpää peukaloruuvia?

Viimeisten vuosien suurin keskusteluaihe on ollut julkisen puolen säästöjen tekeminen. Nyt ilmoitetut leikkaukset kohdistuvat toimintoihin, joilla on myös suuri vaikutus kansan yleiseen tuottavuuteen. Eli ihmisten kykyyn elättää itsensä, koulututtatua ja pitää huolta terveydestään.

Miksi valtion ja kuntien johtamiseen ei esimerkiksi kiinnitetä enempää huomiota? Meillä on toki valmisteilla sote uudistus, mutta sitä odotetellessa voidaan tehdä nopeitakin toimenpiteitä. Yksityispuolen lääkäriasemien johtajilta on esimerkiksi jo pitkään tullut tietoja siitä, että pelkästään sote johtamisuudistuksella, joka tapahtuisi yksittäisissä yksiköissä, saataisiin miljardisäästöt. Käytännön esimerkkejä on vaikkapa Espoon Matinkylän terveysaseman johtamisuudistus, joka toteutettiin 1/2 vuodessa. 

Puuttuuko hallitukselta rohkeus tehdä vielä isompia toimenpiteitä julkisella puolella? Ovatko edellä mainitut toimenpiteet yksityisen sektorin työehtoihin keino saada oikeutus julkisen puolen suuremmille leikkauksille julkisella puolella? 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

17Suosittele

17 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

" 1) Toteatte, että talousnobelisti ei ymmärrä Suomen tilannetta, kenellä on oikea kuva? "

Vartiainen on enemmän perille Suomen talouden ja yhteiskunnan detaljeista. Vaikka Stiglitzin ajattelusta olisi samaa mieltä, ongelmana on hänen ehdotuksensa sopimattomuus Suomen talousolosuhteisiin ja muihin haasteisiin. Taloudessa "lääkkeen" toimivuuden ratkaisee se mitä "tautia" podetaan. Esimerkiksi suomalaisen työvoiman supistumista ei voi ratkaista kulutusta kasvattamalla. Sitten meillä on ihan aito kilpailukykyongelma.

USA:lla on oma valuutta joka joustaa taloustilanteen mukaan ja oma keskuspankki joka tarvittaessa huolehtii valtion rahoituksesta. USA:lla on piikki aina auki ja luottamus velanhoitokykyyn säilyy oli velkataso mikä hyvänsä. Suomi sen sijaan joutuu hakemaan luottonsa aina ja vain markkinoilta markkinaehtoisesti. Korkotaso nousee hyvin äkkiä jos markkinoiden luottamus katoaa. Mitä korkeammaksi velkataso kasvaa, sitä suurempi riski on siitä että rahoitusta ei saakaan. Suomeen talouteen ulkoiset shokit iskevät aina voimakkaasti, jolloin valtion tulot sukeltavat voimakkaasti menojen samanaikaisesti kasvaessa. Vaikka taloudessa kaikki näyttäisi olevan hyvällä tolalla, Suomella pitää olla pelivaraa velkaantua taantumissa, eli emme voi mitoittaa velkaantumisen tasoa hyvin aikojen ja verotulojen mukaan.

USA voi elvyttää kansantaloutensa kasvuun, mutta Suomi ei voi elvyttää euroaluetta kasvuun. Jos Suomi lähtee velkaelvyttämään, kasvaa vaihtotaseen vaje aivan varmasti. Kreikallekin taisi käydä juuri niin. Miksi vaihtotaseen vaje on ongelma. Suomen vaihtotaseen ylijäämäisyys tai alijäämäisyys ei muuta euron arvoa suuntaan eikä toiseen, eli Suomella ei ole korjaavaa mekanismia vaihtotaseen vajeen korjaamiseksi. Yksinkertaisesti Suomi Stiglitzin oppeja noudattaen velkaantuisi kuin kotitalous.

Vartiainen on ihan oikeassa ettei Suomi voi lähteä noudattamaan näiden proffien suosituksia, vaikka olisikin samaa mieltä heidän ajattelunsa perusteista ja tietäisi ne tehokkaiksi tietyissä olosuhteissa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Suomi sen sijaan joutuu hakemaan luottonsa aina ja vain markkinoilta markkinaehtoisesti."

Tämä on täysin eduskunnan omasta päätöksestä kiinni.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

" 2) Ovatko palkanalennukset sosiaalitukea muutoskyvyttömille yrityksille? "

Ei minun mielestäni. Kelvollisten vientituotteiden puuttumisen ongelman tiedostaminen ei poista kelvollisten vientituotteiden puuttumista. Hallitus ei voi määrätä sellaisten vientituotteiden syntymistä joille on kysyntää. Hallitus voi pyrkiä vauhdittamaan olemassa olevien vientituotteiden menekkiä kansantalouden kustannustasoa alentamalla. Kyse ei ole vain palkkojen polkemisesta vaan kansantalouden koko kakun keventämisestä meidän kaikkien hyväksi.

Jos haluat tuon palkanalennuksen nähdä sosiaalitukena, niin yhtä hyvin voi kysyä onko palkanalennus sosiaalitukea vientiyritysten innovaatiokyvyttömille työntekijöille. Heidän työllisyyttäänhän hallitus on edistämässä ja tukemassa.

Käyttäjän HarriMuttilainen kuva
Harri Muttilainen

Mitä ovat ne suomalaiset vientituotteet, joiden menekki kasvaisi, jos meillä palkkoja laskettaisiin? Paperin ja sellun ei ainakaan. Meillä on kuitenkin hyviä esimerkkejä aktiivisista tuotekehittäjistä, jotka menestyvät maailmalla "kalliista" kotimaisesta työvoimasta huolimatta tai itse asiassa todennäköisesti pitkälti sen ansiosta. Muutama esimerkki: Kone, Planmeca, Normet ja Ponsse.

Nokiankaan luuriteollisuden epäonnistumisen syynä ei ollut suomalainen korkea palkkataso, vaan huono johtaminen.

Eli mitä me emme nyt siis saa kaupaksi korkean palkkatason takia??? Konkretiaa, kiitos!!

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

" Nokiankaan luuriteollisuden epäonnistumisen syynä ei ollut suomalainen korkea palkkataso, vaan huono johtaminen. "

Tai sitten on kyse huonoista työntekijöistä joilta puuttuu ideointikyky. Olen taipuvainen ajattelemaan Suomen teollisuuden kilpailukyvyn olevan huonojen johtajien aiheuttamaa. Kustannuskilpailukyvyn menetys taas johtuu ihan palkansaajien ja EK:n tyhmyydestä.

Se mitä tässä tilanteessa pitää tehdä, on palkkojen lasku. Ei ehdotusten keksiminen siitä kuka kilpailukyvyn menetyksen suurin syyllinen on. Aiheuttajasta yhteisymmärrykseen päätyminen ei paranna Suomen vientiteollisuuden kilpailukykyä lainkaan, mikä tuntuu olevan vaikeasti ymmärrettävä asia jollakin puolella pöytää.

Käyttäjän HarriMuttilainen kuva
Harri Muttilainen Vastaus kommenttiin #25

"Tai sitten on kyse huonoista työntekijöistä joilta puuttuu ideointikyky"

Inseadin tutkimuksen mukaan käsittääkseni niinkään ideoista ei ollut puute, vaan nimenomaan niiden törmäämisestä huonoon/pelokkaaseen johtoportaaseen. Itse en oikein usko, että palkkojen laskulla olisi juurikaan vaikutusta tämänhetkiseen viennin kysyntätilanteeseen, mutta sen sijaan kotimarkkinoiden kysyntään välitön ja tyrmäävä vaikutus.

Käyttäjän IiroKoppinen kuva
Iiro Koppinen

Parkuja riittää. Sisäinen devalvaatio tarkoittaa juuri sisäistä devalvaatiota. Ostovoimaa velalla ei voi hyväksyä. Veronmaksajillakin (enemmän ja vähemmän maksavilla) täytyy olla sananvaltaa. Päätöksenteon ja johtajuuden tulee olla hallituksella. AY:llä ei ole mandaattia, AY:tä taitaa ajaa arvovaltakysymykset. Puheet viennin ja liikkeenjohtamisen ja markkinoinnin ja kuntien toiminnan tehostamisesta on jälkijättöistä keskustelun siirtämistä sivuraiteelle varsinaisesta asiasta, joka nyt on hoidettava. Jaksamista ja siunausta hallitukselle.

Jouni Peltoniemi

Vartianen, Sipilä jne ovat väärän propagandan uhreja ja levittäjiä.

Ei valtiovelka ole paha, vaan välttämättömyys. Valtiovelkaa ei ole tarkoitettu koskaan takaisin maksettavaksi, vaan ikuisesti kiertämään ja kasvamaan. Raha on velkaa ja valtiovelka luo valtiorahan. Velan poismaksaminen hävittäisi maasta rahan ja kaataisi ihan kaiken taloudellisen toiminnan. Velan lyhentäminen vähentää automaattisesti samassa suhteessa taloudessa kiertävää rahaa ja velka/BKT-suhde ei voi parantua yhtään, kerrannaisvaikutusten takia saattaa vain paheta. Sen sijaan velan lisääminen kiihdyttää BKT:ta heti, tosin kasvun suuruus ja pysyvyys sitten riippuu monista asioista, mutta oikein tehtynä kerrannaisvaikutukset voivat parantaa kasvua paljonkin lisää.

Kun Suomi saa nyt lainaa noin nollakorolla, ja kun sijoitukset tutkimukseen, koulutukseen, infrastruktuureihin ja syrjäytymisen estoon takuu varmasti tuottavat enemmän kuin korkomenot, niin on edesvastuuttomuutta vaatia velkaantumisen rajoittamista ja tarpeettomia leikkauksia. Liiallisen velanoton näkee sitten siitä, että inflaatio muuttuu kaksinumeroiseksi, ja silloin on syytä jo vähän hillitä menoa, mutta kun infaaltio on negatiivinen ja työttömyysprosentti kaksinumeroinen, niin pitää laittaa vaan kaasu pohjaan.

Kaikki mallit sisäisestä deflaatiosta kaatuvat siihen, että korkoja ei voi viedä negatiiviseksi. Siten investointihalut laskevat hintojen myötä, kun varmimman tuoton rahoille saa pankissa makuuttamalla. Lopulta tämä hyödyttää vain niitä sikarikkaita suursijoittajia, jotka sitten voivat pilkkahinnalla ostaa pakkomyytävät asunnnot, konkurssiin menevät yritykset ja valtion jakaman kansallisomaisuuden. Paljonko ministereillä on rahaa pankissa tai veroparasiitissa tätä odottamassa?

Sipilän panikoinnista huolimatta komissio ei voi meille yhtään mitään, jos itse päätämme homman oikein hoitaa. Tarvittaessa erotaan koko liitosta.

Kun vielä muistaa, että velkojen summa on aina yhtä iso kuin saatavien summa, niin lapsillemmekin periytyy sitten yhteensä vain nollasumma. Taikka räjähtänyt valtio, jos hallituksen opeilla mennään.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Samaa mieltä Stiglitzin kanssa ovat useimmat taloustieteilijät, jotka eivät ole sidoksissa joihinkin taustavoimiin, yrityksiin tai valtiovaltaan.

Mutta hallitsijamme kuuntelevat vain ja pelkästään niitä talous"tietäjiä", joilla nimenomaan näitä sidoksia on. Ja taloustiede uskonnonomaisena oppirakennelmana sallii lähes millaisen tahansa tulkinnan, taloudessa kun on kyse uskosta ja sen "tieteessä" enimmäkseen ennustajaeukkomaisesta puuhailusta. Siksi kannattaa kuunnella pikemminkin näitä riippumattomia talousihmisiä kuin niitä riippuvaisia, joita Sipilän hallitus kuuntelee.

Suomen valtiaiden yksipuoliset taloustaustavoimat lisättynä stubbilaiseen eurounelmahöttöön (= Euroopan Yhdysvallat) tekee yhdessä rumaa jälkeä, josta Suomen kansa kärsii, mutta omistajaluokka taputtaa karvaisia käsiään.

Käyttäjän VesaWallenius kuva
Vesa Wallenius

Vartiainen näkee vain tummissa miehissä potentiaalia Suomeen, mutta kantaisi mielummin oman maamme nuorisosta yhtä suurta huolta ja heidän työllistymisestä ensin kuin puhuisi mitään toisten jo puhumaa mantraa hokien näistä ulkolaisista pelastajistaan. Tuplatkaa nyt ensin nuo jatkoopiskelupaikat nuorisollemme sillä se on pääoman kasvattamista ja jos ei osaa huolehtia omista niin ei anneta muutakaan sellaisille oman pääoman tuhlaajille joka ei osaa laittaa ensin omaansa tuottamaan.

Oscari Wirola

Blogistilta hyvin argumentoidut kolme kysymystä. Niissä on asiaa ja kysymyksetkin selviä. Ole hyvin samanmielinen blogistin kanssa.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Erinomaisia kysymyksiä. Saapa nähdä, milloin saamme niihin Juhana Vartiaisen vastaukset ynnä Sipilän ja Stubbin kommentit. Soini istuu joukossa äänettömänä yhtiömiehenä, jonka ennen niin ronski kielenkäyttö on kokonaan hyytynyt. Hän on huomannut erehtyneensä herrojen kanssa marjaan.

Tässä on meikämiehen pohdiskeluja:

1. Talousnobelisti ei ymmärrä Suomen tilannetta. Kenellä on oikea kuva?
Talousnobelistit varmasti ymmärtävät myös Suomen tilannetta, joka ei poikkea oleellisesti muista maista.

Suomen SSS-hallitus on talousohjelmassaan ottanut ohjeita jokseenkin pelkästään työnantajien päämajasta Etelärannasta. Siksi "kustannusloikka" halutaan tehdä vain vähävaraisemman kansanosan palkkoihin ja etuuksiin puuttumalla. Ehdotetut toimet eivät lainkaan kosketa joustavilla sopimuspalkoilla työskenteleviä suuripalkkaisia, mikä kertoo tyhmemmällekin, mistä on kysymys.

SAK on oikealla asialla kieltäytymällä hyväksymästä 5%:n "kustannusloikkaa". SAK ei ole osannut perustella kunnolla kantaansa. Nyt kun neuvoja on ilmaantunut, heidän kannattaisi vedota Stiglitziin, Krugmaniin ja Haaparantaan, joiden mielestä leikkaukset ovat väärää politiikkaa. Olisi sen sijaan elvytettävä velkarahalla, joka on halpaa ja maksaa nopeasti itsensä takaisin. Leikkaukset vain kurjistavat taloutta.

2) Ovatko palkanalennukset sosiaalitukea muutoskyvyttömille yrityksille?
Kyllä ne ovat juuri sitä. Siksi niitä tyrkytetään EK:n päämajasta.

3) Aiotaanko julkisella puolella käyttää vielä kireämpää peukaloruuvia?
Pahalta näyttää, että se on SSS-hallituksen päämääränä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Tässä sitä kilpailukykyä löytyy:
http://anttivkantola1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203...
Ammattiliitoista ei tietoakaan!

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Toivotaan että kasvu käynnistyi.

Me emme saa taloudesta reaaliaikaista tietoa. Tämä on aiheuttanut hurjasti ongelmia. Vuonna 2009 esimerkiksi tehtiin erittäin kovat palkkaratkaisut. Metallilla nostettiin palkkoja kahden vuoden sopimuksella 9% ja samaan aikaan BKT syöksyi lähes 10%.

2009-2011 näytti siltä että kasvu lähti käyntiin, bkt kasvoi parissa vuodessa noin 5%. Tästä innostuneena valtio korotti mm. Pienimpiä eläkkeitä lähes puolella. 2011 BKT lähti jälleen huimaan alamäkeen ja kolmessa vuodessa tuotannosta hävisi se kolmisen prosenttia.

Meillä pitäisi tänään olla tarkat tiedot siitä paljonko Suomen yrityksillä on tilauskantaa, myyntilaskuja, likviditeettiä, tasetta jne nimenomaan nyt. Teemme päätöksiä aina pari vuotta vanhoilla tiedoilla.

Käsittämättömän surkeaa. Pienempikin yritys käyttää laskentatoimen menetelmiä päätösten tukena, mutta maan taloutta hoidetaan sokkona.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Pasi Sillanpää on oikealla asialla. Heikosti toimivien yritysten tukeminen suunnitelulla palkka-alella auttaa vain hetken ja menestyville yrityksille se on lähes sivuasia. Yrityksissä kaivataan uutta ajattelua ja rakenteiden muutosta sekä ennen kaikkea tuotekehitystä ja tehokkaampaa markkinointia.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Se, että Suomen yritykset eivät tuo riittävästi tuloja jukisen talouden käyttöön, näyttäisi monien mielestä seurausta siittä, että suomalaiset yritykset eivät ole kyllin hyviä - tai jopa itse asiassa jopa huonojakin. Ulkopuolelta ollaan vaatimassa innovointia, tuotekehitystä ja tehokkaampaa markkinointiakin ymmärtämättä pätkän vertaa yritystalouden reaaliteeteista.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että taantuman aikana 2008- 2014 Suomen jio ennestään korkealla tasolla olleita julkisia menoja kasvatettiin yli kaksi kertaa nopeammin kuin EURO-maissa keskimäärin, sekä se, että Suomen julkisen sektorin palkat kasvoivat nekin yli kaksi kertaa enemmän, kuin EURO-maissa keskimmärin. Omituseksi asian tekee kylmä tosiasia, että muualla talouden ja viennin kasvuun päästiin jo v. 2009 tai viimeistään v. 2010, mutta Suomen talous ei ole vieläkään noussut v. 2007 tuotannon tasolle. Silti talouttamme haastavat edelleen yli 37 % korkeammat julkiset menot ja niihin liittyen yli 24 % korkeammat palkkamenot, joita on tosiasiallisesti korotettu puhtaasti vain velkaantumalla ja veroruuvia kiristäen.

Pähkinä purtavaksi: Jos yrittäjä innovoi tuotteen, jolla uskotaan olevan sekä kaupallista, että taloudellista menestystä. Tuotetta voidaan valmistuksen puolesta tuottaa täällä Suomessa ja vaikkapa Virossa.

Miksi yrittäjä päätyisi varsin nopeasti valitsemaan yrityksen sijainniksi Viron, mikäli yrityksen etua - tai omaansa ajattelisi ?

Käyttäjän uninenmies kuva
Tuomo Niemelä

Nyt voin olla väärässä Heinonen, mutta itse otan hallituksen toimet tervetulleena toimena tehdä jotain muutakin, kuin vain odottaa niitä myyviä tuotteita. Eli täsmälleen kuten Aukee tuolla ylempänä sanoi.

Ei kai tässä kukaan epäile niitä ilmaantuvan - mutta kun kukaan ei tiedä milloin. Hallituspuolueitten äänestäjillä alkaa olla mitta täynnä siihen odotteluun. Ja enemmän halua tehdä jotain EKP:stä riippumatta.

Pääoma ei taida Sipilän suunnitelmissa osallistua talkoisiin ollenkaan, eikä ole halukas ottamaan yhtään riskiäkään - mutta se johtuu Sipilöiden vanhuudenturvasta ja siitä, että Alexgöran on pystyssä puoli miljoonaa turvahakuiselle Wahlroosille.

Kuitenkin kaiken kaikkiaan jotain pitää tehdä. Koska vaihtoehto on peukaloitten pyörittäminen.

Käyttäjän Taksari kuva
Jani Pulkki

Jotkut harvat näistä taloustietilijöistä ymmärtää jotain, suurin osa ei mitään. Heillä on loistava käsitys omasta opistaan, "tieteestä", vaikka sen pohja on huterampi kuin teologian. Meinaan että teologiassa sentään on jotain kovia faktoja tutkittavaksi. Noilla ei mitään.
Raha ei ole muuta kuin sana, lupaus, eli sopimus kuten muutkin sanat. Taloustiede on kuin loisi matemaattisia mallia kielestä.

Asaiat pitää ajatella yksinkertaisesti ensin, mikäli teoriaa ei saa yksinkertaistettua on se väärä. Luonnolliset asiat ovat syy-seuraussuhteessa, uskonto tarvitsee loppumattomia kirjallisuusröykkiöitä selittämään älyttömyydet piiloon.
Talous on sitä että henkilö meneee ja valtaa asumattoman maan, kaataa puut, rakentaa talon ja veneen, käy kalassa, raivaa pellon, metsästää ja ottaa eläimiä pitääkseen. Kun homma toimii on aikaa funtsia joutavuuksia ja piirellä vaikka paerilapuille numeroita ja alkaa vaihtelemaan niitä naapurin kanssa, kun paperilappujen määrä kasvaa voi alkaa rakentelemaan fantastisia teorioita niiden papreilappujen ominaisuuksista. Jossain vaiheessa kuvitellaan että n'ämä laput saavat aikaiseksi talouskasvun, tai talouskasvu on riippuvaista näistä lapuista vaikka kyseessä on se että laajennetaanko peltoa, saadaanko lannoittamalla lisää satoa jne.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Olen aina epäillyt Vartiaisen havainnointikykyä, no se siitä. Kuinkahan "moneskymmenes" kerta tämä. Maamme suurin ongelma on työttömyys ja sen johdannaiset. Työttömyys ei ole pelkästään kulu. Sen on myös menetetty tulo.

EK:lla ei ole lääkkeitä/haluja aidosti ja tosissaan asiaan puuttua. Tosin ei vastapuolikaan ihan tätä päivää elä.

Sisämarkkinat ja reaalitalous ovat avainasemassa työttömyyskulujen muuttamiseksi työllisyystuloiksi lyhyellä aikavälillä. Unohdetaan se iso sivellin. 6 miljardin leikkaukset ovat vain luku joka on jaettu pienempiin yksiköihin about muutaman sadan miljoonan tarkuudella.

4000 uutta pienyritystä 50 000-80 000 liikevaihdolla ovat tulo. Kyse on riskienhallinnasta. Hyvä tavaton kuinka paljon meillä olisi töitä 1-4 hengen pienyrittäjille. Perinteisiä käsityötaitoja tarvitaan edelleen. Uusia on pilvin pimein tulossa esim. 3D tulostuspalvelut.

Yrityksen perustaminen on helppoa. Alkupääoman saaminen, no siinä alkaa olla jo vaikeuksia. Epäonnistuminen konkurssi, jotka ovat aika luonnollinen osa yritystoimintaa lienee todellinen pullonkaula.

Mikä sitten avuksi. Epäonnistumisesta ei saa rankaista niin kovalla kädellä kuin se tällä hetkellä tapahtuu. Mahdollisuus uuteen alkuun....no koijarit ovat sitten asia erikseen.

Jonkinlainen pienosakeyhtiö toiminimen rinnalle. Rahoituksen helpottaminen ja sen riskien jakaminen jne. Ähh nyt tulee kiire.

Käyttäjän OssiVuorilampi kuva
Ossi Vuorilampi

Blogisti kysyy rivien välissä, voiko Nobelin saanut "auktoritetti" olla väärässä. Voi, monen aiemmin auktoriteettina pidetyn on myöhemmin todettu olleen väärässä.

Taloustieteen osalta ei ole olemassa yhtä "oikeaa" näkemystä. Jokaisella teorialla on omat ceteris paribuksensa, perusoletuksensa, jotka perustuvat kyseisen tutkijan valintoihin. Jos ceteris parbukset on valittu väärin, on kyseessä kuin hiekalle rakennettu torni, joka sisäisestä loogisuudestaan huolimatta ei toimi erilaisissa ulkoisissa olosuhteissa. Kun kuuntelin Stiglitziä televisiosta, hän mainitsi moneen kertaan USA:n ja Suomen talouden ongelmien muistuttavan toisiaan. Jos tämä perusoletus ei pidäkään paikkaansa, on hänen tuolta pohjalta tekemänsä arvio lähtökohdiltaan virheellinen. Olen samaa mieltä kuin Vartiainen. Suomi ei ole kuin USA.

Heli Hämäläinen

Kyllä itse uskon nobelistien ymmärtävän taloudesta, myös Suomen taloudesta hyvin paljon.

Taloustieteitä itsekin lukeneena voin todeta kurjistamispolitiikan johtavan itseään ruokkivaan deflaatiokehitykseen. Julkisen sektorin leikkaukset tulevat pyörähtämään myös yksityisen sektorin palveluissa ja kaupassa. Deflaatiota taas tullaan torjumaan alv-prosentin nostolla, seurauksena että kotimainen kauppa näivettyy, koska saksalainen nettikauppa maksaa halvemman alvin Saksaan.

Edessä on ihmiskoe.

Aki Keskinen

Stiglitz kommentoi palkkoja mielestäni USA:n kehityksen pohjalta. Siellä reaalipalkat eivät ole nousseet pitkiin aikoihin vaikka talous on kasvanut. Suomessa tilanne on ollut täysin toinen, meillä palkat ja erityisesti julkisten alojen palkat ovat nousseet niin reaalisesti kuin euromääräisestikin. Ja usein myös selvästi enemmän kuin talouden kasvuvauhti on ollut. Täysin päinvastainen ilmiö siis kuin USA:ssa.

Toimituksen poiminnat