PasiSillanpää

Pelolla lannistettu kansa

Tällä viikolla on uutisoitu tutkimuksesta, jonka mukaan Nokia kaatui pelolla johtamiseen. Sama ongelma on valtiossa nimeltä Suomi. Kansaa on aina johdettu pelkojen kautta.

Aluksi uhat olivat ulkona. Yksinkertaisimmilaan ne olivat Neuvostoliitto ja USA. Maailmankaupan avautuessa uhaksi tulivat kasvavat taloudet ja niiden kyky sopeutua ja kehittyä. Mutta viime vuosina ongelmat ovatkin muuttuneet sisäisiksi. Me joudumme pelkäämään ihmisten pitkää elinikää, maahamme muuttavia ulkomaalaisia, kykyämme sopeutua teknologiseen murrokseen ja työpaikkojen uudistumista.

Meitä johdetaan samalla tavalla, mikä Inseadin tutkijoiden mukaan tuhosi Nokian.

Pelko saa jähmettymään ja itsekkääksi

Maslovin tarvehierarkiassa turvallisuuden tarve tulee välittömästi perustarpeiden kuten ruoan ja asunnon jälkeen. Turvallisuus on keskeinen tekijä muille tarpeille, joiden toteutuminen on lopulta ratkaisevaa nykyaikaisen yhteiskunnan menestykselle. Tarvitsemme luovuutta, yhteenkuuluvuutta ja yksiöllisiä mahdollisuuksia elää omaa elämää. Yhteiskunta, joka epäonnistuu turvallisuuden luomisessa, epäonnistuu luomaan uutta eikä saa ihmisiä välittämään toisistaan. Sellaisessa yhteiskunnanssa ihmiset tulevat itsekkäiksi.

Politiikassa eletään mielikuvilla ja vallitseva politiikan mielikuva on jo pitkään ollut pelko. Kyse ei ole yhdestä tai kahdesta poliitikosta, vaan kokonaisesta kulttuurista. Pelko on tarttunut muuhun kansaan niin hyvin, että nyt pelkoa myyvät myös työnantajien ja työntekijöiden etujärjestöt ja jopa yksittäiset yrittäjät ja johtajat. Haluan sanoa tämän provosoiden, mutta meillä on uskomattoman surkeat johtajat. Kaikkialla. Heidän tehtävänsä on tuoda ratkaisumalleja, toivoa ja suuntaa. Mutta heidän suustaan tulee pelottelua, ratkaisukyvyttömyyttä, valittamista ja jopa täydellistä näköalatomuutta. Meitä johdetaan sivistyneellä tavalla huutaen. Se on niin sivistynyttä, että emme edes huomaa sitä.

Nokian ja Suomen tie

Nokian ja Suomen tien vertaaminen on ollut suosittua viime vuosina. Yksi syy sen jatkumiseen on siinä, että todellisten syiden selvittäminen vie aikaa. Johtaja ei helpolla myönnä omia virheitään. Niin tapahtuu ehkä Japanissa, jossa virheen tehneen yrityksen johtaja tulee televisioon itkemään ja kertomaan kuinka pahoillaan on yrityksen tekemästä virheestä. Suomessa sellainen johtaja lähetettäisiin saman tien suljetulle osastolle.

Suomalaisen johtajan karikatyyri on edelleenkin insinöörimäisesti johtava (tämä ei ole piikki Juha Sipilälle), tosiasioihin väitteensä perustava ja asiallinen. Meillä on jäänyt kokonaan huomioimatta se tosiasia, että sellaisen johtajan asema on ohi. Se on ollut sitä jo monta vuotta. Start-up yritysten menestyskin perustuu enemmän intoon ja tunteiden paloon, kuin faktoilla johtamiseen. Faktoja tarvitaan, mutta niiden asema on siirtynyt päätöksentekoa ohjaavaksi, ei niiden ydinsisällöksi.

Nokiankin johtaminen siirtyi innovatiivisesta riskien ottamisesta numerojohtamiseen. Kun tulokset eivät vastanneet johtajien odotuksia ja johtajia pelättiin, henkilöstö ryhtyi kaunistelemaan totuutta. Niinhän meillä on tapahtunut myös valtiossa nimeltä Suomi. Jokainen eturyhmä puolustaa omaa oikeuttaan ja omia arvojaan. Me pelkäämme kaikkea mikä liikkuu ja nykyaikaisessa yhteiskunnassa kaikki todellakin liikkuu.

Mitä siis pitää tehdä

Suomen muutos tapahtuu vasta kun tunnetaso saadaan oikeaksi. Faktat ovat oikeasti meidän pienin ongelma. Olen valmis väittelemään tästä kenen kanssa tahansa. Suurinta johtajuutta on löytää toivoa siinäkin tilanteessa, missä kaikki näyttää mahdottomalta. Mahdotonta tilannetta ei nimittäin ole olemassa. Etenkään sitä ei ole valtiolla. Valtio ei voi mennä konkurssiin. 

Kaikkien päättäjien on mietittävä sitä mitä he sanovat. Jos joku päättäjistä vielä luulee, että emme ymmärrä olevamme hukkumassa tunnin päästä ja että lapsenlapsemme on jo myyty orjiksi kaukomaille, hän ei ole seurannut yhteiskunnallista keskustelua lainkaan. Nyt johtajilta odotetaan kykyä ottaa kiinni tunteista. Englanniksi sitä sanotaan leadershipiksi. Kyvyksi ohjata, antaa suuntaa, tuoda toivoa, intoa, energiaa. Siihen sopivat erittäin huonosti viittaukset suuriin sotiin, esi-isien uhrauksiin ja velkaamme yhteiskunnalle.

Leadershipiä on kertoa missä näkyy valo. Sitä on kyky ottaa ihmiset mukaan, saada heidät ottamaan vastuuta itsensä ja muiden puolesta ja uskoa parempaan. Suomella on maailman kärkiluokkaa olevat mahdollisuudet menestyä, mutta meillä on maailman harmaimmat, äksyimmät ja negatiivisimmat johtajat.

Pyydätte kansalta kykyä uudistua. Muistakaa, että osa uudistumista on uudistaa johtaminen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

50Suosittele

50 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (89 kommenttia)

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Todella loistava kirjoitus, etenkin tämä "Haluan sanoa tämän provosoiden, mutta meillä on uskomattoman surkeat johtajat. Kaikkialla. Heidän tehtävänsä on tuoda ratkaisumalleja, toivoa ja suuntaa. Mutta heidän suustaan tulee pelottelua, ratkaisukyvyttömyyttä, valittamista ja jopa täydellistä näköalatomuutta. Meitä johdetaan sivistyneellä tavalla huutaen. Se on niin sivistynyttä, että emme edes huomaa sitä." on täyttä asiaa.
Nyt tarvitaan todella leadershipiä, jota ilman kierre vain syvenee.

Käyttäjän PetriHirvimki kuva
Petri Hirvimäki

Juuri näin, Pasi. Ja Kari myös tervetuloa joukkoihin! Yhdessä rintamassa meidän entreprenöörien ja intraprenöörien pitää mennä jos isänmaatamme muuttaa meinaamme!.

Oma esikuvani on Steve Jobs johon minulla on kosketuspintaa aika montaa kautta... geeneissäkin taitaa olla samanlaisen isän kautta?

***

btw. Tässä meille missiota jotta päästään operatiivisella tasolla eteenpäin.

Muutosta ja presidenttijuttua tukemaan olen perustamassa vallankumouksellista startup yritystä "kolme kärpästä yhdellä iskulla" ja jos alkaa kutittaa niin täällä ollaan. Jos seuraavan lukee ajatuksella niin huomaa että on muitakin suuntia kuin vaan se startup - joka ratkaisee ongelmia liittyen visioon.

Juuri sellaiseksi jossa tuota pelon käsijarrua ei enää ole.

http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2027...

Täällä ollaan!

Petri

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Petri

Steve Jobsia pidettiin arvaamattomana tyrannina, josta ei koskaan tiennyt mitä hän huomenna aikoo. Lieneekö ongelmat samat useissa maailman suurimmissa yritykissä ? Mikähän luonteenpiirre tämä on psykiatrain silmin katsottuna ?

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Olen samaa mieltä Pasin kanssa. Heikosta ja pelottelevasta johdosta kertoo myös kansan levottomuus ja halu tehdä omin päin kaikkea typerää, ja tätä ei saada kuriin. Se on turvattomuuden oire.

Käyttäjän PetriHirvimki kuva
Petri Hirvimäki

Oleellista on ymmärtää se logiikka ja kokonaisuus miten tilanteeseen on tultu - kouna valuu ylähäältä alas ja sivuille aina yksilötasolle asti ja suomalaiset johtajatkin ovat suomalaisia jotka kasvaneet tähän Suomeen jossa nyt elämme.

Kyseessä on koko suomalaisen mentaliteetin suursiivous!

Ilouutisia voimme palata vanhaan eli siihen suomalaiseen joka täällä tappeli karhujen kanssa!

Sellainen suomalainen menee läpi mistä vaan ja sellainen suomalainen ei pelkää.

***

Yksi pikku juttu ekana. On muutettava peli ensiksi. Muuten kaikki on tuuleen huutamista. Koordinaatit on kuitenkin jo olemassa nou hätä.

Käyttäjän Lauri-PekkaAlanko kuva
Lauri-Pekka Alanko

Leadership hyytyy pikaisesti suomalaisessa mielipideilmastossa. NotInventedHere-ihmisiä tai oman mielipiteestänsä kanssa fanaattisia ajattelun rajaajia ilmaatuu jos ei ensimmäisellä niin viimeistään kolmannella poliittista kuria vaativalla kommentilla.

Käyttäjän leilamustanoja kuva
Leila Mustanoja-Syysmeri

Kiitos Pasi aivan mahtavasta kirjoituksestasi ja terävääkin terävämmästä analyysistäsi. Allekirjoitan näkemyksesi täysin. Sitä lukiessani mieleeni pulpahti Leijonan luola -ohjelma. Amerikkalaisessa versiossa sijoittajat esiintyvät rohkeasti ja sanavalmiisti ja panevat itsensä reippaasti likoon. He uskaltavat piikitellä rennosti toisiaan - mutta aina tyylikkäästi. Suomalaisen version katselu oli aika tuskaisaa - sijoittajat olivat pökkelömäisiä tosikkoja, jotka yrityksistään huolimatta eivät saaneet mitään eloa ohjelmaan. Sijoitusta hakevat esiintyjät olivat melkein kaikki pelosta jäykkiä eivätkä yleensä uskaltaneet tuoda ehdotustaan houkuttelevasti esiin.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Numerojohtaminen on Suomen syöpä. Poliitikot väistelevät päätöksiä piiloutumalla numeroiden taakse, ja numeromagia on kokoomuksen ja taloususkonnon tärkein työkalu. Sama pätee yrityksissä, vaikka politiikka on politiikkaa ja liike-elämä ei – mitä Sipilä hallituksineen ei ole vieläkään huomannut.

Vaikka digiaikana meille on uskoteltu että maailma koostuu ykkösistä ja nollista, elämä ei koostu numeroista. Sitä eivät tämän maan johtajat ymmärrä – paitsi eräät, jotka ovat jo eläkkeellä tai joilla on kengänkuva perseessä.

Kai Schleutker

Toisaalta, jos numerot unohdetaan kokonaan, tullaan juuri sellaiseen tilanteeseen missä nyt ollaan .. Tarvitaan molempia, leadership ja management ?

Kai Schleutker

Erittäin rohkeaa puhetta Pasilta ! Se mitä meiltä puuttuu, on todellakin ilmapiiri joka rohkaisee esittämään erilaisia, johdon näkemyksestä ja mainstreamista poikkeavia ajatuksia.
Olen itse työreissuilla maailmalla usein ihmetellyt, että sellaisissakin maissa kuin Unkari, Tsekki tai Puola on luontevaa korjata, jos esimeis on sanonut jonkun faktan väärin. Ei Suomessa. Tämä 'johtaja on aina oikeassa' istuu kyllä todella syvässä.

Nykytilanteessa olen itse ihmetellyt johtajuuden puutetta siinä, ettei ns 'huippujohtajista' tai muista Suomen hyvin ansaitsevista (Wahlroosia lukuunottamatta) juuri kukaan ole nähnyt tarpeelliseksi tulla esittämään omaa näkemystään siitä, miten yhteiskuntaa yhdessä korjataan parempaan kuntoon, ja miten nekin ihmiset joilla rahasta ei ole puutetta siihen osallistuvat. Jos nauttii 'huippujohtajan' palkaa, niin soisi tekojenkin olevan rohkeita..! Siitä kai huippujohtajille maksetaan ..?

En tiedä muuten viittasitko Pasi hallitukseen ja politiikkaan ..? Näkisin itse että hallitus on suoriutunut äärivaikeaan tilanteeseen suhteutettuna aika hyvin, ja Sipilä osoittaa myös leadershipiä.
Ja sanottakoon sekin, että Suomelle ominaista on, että esimiehiin, poliitikkoihin, opettajiin, ym . esivaltaan taidetaan projisoida aika paljon odotuksia. Tämä ja järjestöjen iso rooli tekee johtamisesta ainakin julkisella sektorilla melkoisen haasteellista.

PS. Kirjassa 'Johtamisopit Suomessa 1900-luvulla' (H. Seeck) osoitetaan todellakin että ns. ihmissuhdekoulukunta ja leadership eivät koskaan ole kunnolla rantautuneet Suomeen. Sekin selittää tätä ilmiötä jota ansiokkaasti avaat.

Käyttäjän ErkkiPuumalainen kuva
Erkki Puumalainen

Provosoiduin viime viikolla kun Erkki Virtanen totesi etteivät Angry Birdsit meitä pelasta. Sopii myös tähän.

Suomi kipuilee muutosvastarintaa

Kun teollisuuden liikevaihto putosi Suomessa 5.5 mrd € ja kaupan 6.4 mrd €, palvelut kasvoivat 2 mrd €. Kauppalehden mukaan palvelualojen merkittävin kasvutekijä oli peliala.

Entisen reaalitalouden voimamiehet taistelevat ikävästi luovan talouden kehitystä vastaan. Tästä Suomi maksaa olemalla EU -alueen heikoimmin kasvava talous. Gesac:n teettämän tutkimuksen mukaan kulttuuri ja luovat alat kasvoivat EU alueella saman verran kuin muu talous supistui. Ne työllistävät enemmän kuin metalli-, terästeollisuus ja tietoliikenne yhteensä. Lisäksi niihin sijoitetun työn ja pääoman tuottavuus voi ampaista jopa tuhansiin prosentteihin.

Luova tuotantotalous pohjaa aineettomaan investointiin. Kun Suomi ennen eli pöllistä, sen pitää oppia elämään ällistä, eli osaamisen ja luovuuden synnyttämästä ainutlaatuisuudesta. Kilpaileva maailma panostaa jo täysiä brändeihin, digitalisaatioon, tekijänoikeuksiin ja patentteihin. Jälki näkyy taloudessamme! Markkinointi & Mainonta lehden teettämässä TOP 10 brändin listassa oli taas samat vanhat merkit ja ulkomaiset toimijat. Uutta suomalaista merkkitavaraa ei tule, koska tiukan rahan aikana yritykset eivät pysty panostamaan sellaiseen, joka ei nauti yhteiskunnan investointistatusta.

Aineettomaan investointiin satsattu työ on "arvotonta", koska viranomainen ei voi varmasti tietää mikä tuote on musta hevonen. Riskisyistä sen arvo määritellään arvona konkurssitilanteessa ts. kuolleena ei elävänä! Kuolemaa edesauttaa se, että ilman pääomahuoltoa aineeton talous on koko ajan aliravittu.

Mitä enemmän luovan alan yritys investoi omaan substanssiinsa, sen heikommaksi sen talous käy. Tämä niittää mainostoimistoja, mediaa ja luovan talouden työpaikkoja kuin ruttoepidemia. Riskin välttäminen maksaa valtiolle 4.7 mrd/v. € työttömyyskorvauksina. Antamalla aineettomalle omaisuudelle arvo, Suomi voi vaurastua yhdessä yössä talousihmeeksi.

Me luovan talouden yritykset osallistuisimme mielihyvin ja intohimolla yhteiskunnan taloustalkoisiin.

Poptori Oy

Erkki Puumalainen
Toimitusjohtaja

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Tarkoitako sitä, että valtion pitäisi investoida aineettomaan substanssiin aineellisen sijaan? Siis tuotannon tuen painopistettä siirrettäisiin?

Ei olisi ihan huono ajatus, sillä aineellinen tuotanto vähentää jatkuvasti työllisten määrää, vaikka tuotanto pysyisi ennallaan tai kasvaisi. Sen myötä aineellisen tuotannon omistajien voitot vain kasvavat eikä valtion tuotantotuki kohdistu työtätekeville vaan omistajille. Aineettoman tuotannon tuki kohdistuisi ainakin teollisuuden tässä kehitysvaiheessa enemmän työllisyyteen kuin voittoihin.

Teollisuuden ja tuotannon julkisen tuen pitää kohdistua työllistäviin kohteisiin, eikä vain voittoa tuottaviin, sillä niiden julkinen tukeminen on turhaa.

Kuitenkaan ei ole ihan samantekevää, mitä tuotetaan. Jokin tarpeellisuuden kriteeri pitää julkisella tuellakin olla. Tarpeeton tuotanto elättäköön itse itsensä, jos menee kaupaksi.

Käyttäjän ErkkiPuumalainen kuva
Erkki Puumalainen

Tukia ei pitäisi jakaa lainkaan, ellei kyse ole todella merkittävästä yhteiskunnallisesta ja välttämättömästä teollisuudesta. Tärkeintä on aineettoman investoinnin rahoitus käytettyjen työpalkkojen osalta esim 50%. Jos hanke menee pieleen, rahoitus ko. 50% osalta voidaan muuttaa tueksi. Näin yritys pysyy pystyssä. Yrittäjä kattaessaan 50% rahoituksesta, valvoo silloin mihin rahansa pistää. Virkamiesharkinta rahoituksessa on typerä ja mielivaltaan perustuva nykymaailmassa, jossa asiantuntijuus on usein vain yrityksellä.

Kai Schleutker

Pieni vaikeus on siinä, ettei liiketoimintaa ja yrityksiä voida kategorisoida esittämälläsi tavalla 'työllistävät' - 'voittoa tuottavat'. Ja onko sinusta esimerkiksi Supercell tai Rovio tai Marimekko tai Linnanmäki tai Cheek tarpeellinen vai tarpeeton ?

Käyttäjän ErkkiPuumalainen kuva
Erkki Puumalainen Vastaus kommenttiin #42

Ei tällainen ole vaikeaa asiaa tuntevalle yritykselle. Lähtökohta on luoda palvelua johonkin tarkoitukseen ja yhyttää tarjonta kysyntään. Se on mitä suuremmassa määrin työtä ja panostusta vaativaa. Esim. Roivio on pitkän matkan koodaustyötä, Cheek brändäystyötä, Marimekko muotityötä ja Linnnamäki puolestaan on työtä mielikuvitus- ja elämysmaailmassa.

Maailman tuotantotalous on pysyvästi kääntynyt pohjaamaan enemmän aineettomaan investointiin. Kaikilla investoinneilla on oltava omaisuusarvo, muutenhan siitä syntyy mahdottomuus. Kuka voi tehdä tai teettää työtä, jonka tasearvo on 0€? Vastaus; vain ulkomainen pääomahuolettu yritys, joka saa käytettyä investoinnista veroedun kertapoistona ja viedä omaisuus ulkomaille verottamaan Suomea sen käytöstä. Kotimainen toimija ei saa puolestaann rahoitusta "arvotonta" investointia vastaan. Suomi on ulkomaiselle yritykselle veroparatiisi ja kotimaiselle rahoitushelvetti.

Reino Jalas

“Sama ongelma on valtiossa nimeltä Suomi.
Kansaa on aina johdettu pelkojen kautta.”

Olisikos nimetä rinnalle muutamia mallikelpoisesti johdettuja maita? Sellaisia joita eivät ole minkäänlaiset asiat uhanneet, eikä johtajien ole siksi tarvinnut ulkoisista uhistakaan puhua.

“Me joudumme pelkäämään ihmisten pitkää elinikää,
maahamme muuttavia ulkomaalaisia, kykyämme sopeutua
teknologiseen murrokseen ja työpaikkojen uudistumista.”

Siis olemmeko me suomalaiset tosiaan niin erilaisia kuin muut??
Kuitenkin ruotsalaisten enemmistö ei halua ottaa lisää maahanmuuttajia. Ruotsalaiset pelkäävät rannikollaan partioivia sukellusveneitä. Ruotsalaiset pelkäävät että Venäjä miehittää Gotlannin ja sulkee ohjuksillaan Itäemeren. Ruotsalaiset pelkäävät että digitalisaatio vie työpaikat etc.
Aika tutun kuuloisia pelkoja ja huolenaiheita on ruotsalaisillakin.

---
“Mahdotonta tilannetta ei nimittäin ole
olemassa. Etenkään sitä ei ole valtiolla.

Onhan niitä mahdottomia olemassa, nimenomaan valtioilla. Ihan normaali hyökkäyssodan kohteeksi joutuminen moninkertaisesti vahvempaa naapuria vastaan on jo aika lailla mahdoton tilanne kaikille valtioille. Baltian valtioilla on tästä asiasta jotakin kerrottavanaan.

---
Valtio ei voi mennä
konkurssiin.”

Valtioiden omaisuus ja maapohja ei joudu velkojien haltuun kuten yritysten konkursseissa. Mutta kyllä maksukyvyttömyyden tilaan joutunut valtio on vuosikymmeniä aika lailla velkojiensa armoilla.

Maksukyvytöntä Kreikkaa, sen eläkeläisiä ja pienipalkkaisia nyt käskytetään ja kyykytetään aivan eri tavalla kuin vaikkapa maksukykynsä säilyttänyttä Portugalia.

---
Luin kyllä tuon Hesarin pääkirjoituksen myös. En kuitenkaan saanut samanlaista ahaa-elämystä, että vedetääs yhtäläisyysmerkit Suomen Valtioon. Sekin on samanlainen pelolla johdettu maa kuin räyhäävän Jorma Ollilan Nokia.

Kansalaiset kuitenkin saavat 4 v. välein valita sellaiset johtajat kuin haluavat itse.

Kansalaisten oman tilannearvion perusteella valitaan sellainen tai vaikka sellaisia jotka “pelolla lannistaa”. Eli sellaisia jotka melko suoraviivaisesti vain sanovat asioita ja myös entistä suoraviivaisemmin panevat sanomisiansa toteutukseen.

Kulloiseenkin maailmantilanteeseen, tällainen on demokraattisissa valtioissa mahdollista. Kansalaisten enemmistön oma valinta.

Edellisen hallituksen pehmeiden hymistelijöiden sijaan tietoisesti valitaan kovakouraisempia, niitä blogistin mukaan pelolla lannistavia Valtion puikkoihin.

Kovaa talouden keppiä antanut Paavo Lipponen valittiin kepitettävien omasta pyynnöstä vielä toisellekin kaudelle. Parempaakaan ei ollut tarjolla, kuin tuo örmy ukko. Ehkä se kuitenkin pystyy meidät tästä lamasta ulos soudattamaan.

Käyttäjän JaniMiettinen11 kuva
Jani Miettinen

Nyt ei taida olla kyse siitä, puhutaanko uhkista. Uhkista puhumisen sävy on oleellista.

Mahdollisesti johtajuuden ongelma on siinä, mikä minusta näyttää olevan vastapointtisi keskeinen asia: jos on uhkia, silloin pelottaa ja se kuuluu puheissakin. Puntit tutisevat, eikä sille muka voisi mitään.

Uhkiin voisi vastata muillakin tavoilla. Se nimenomaan, se että uhkaan vastataan rohkeasti ja tosiasiat tunnustaen ja silti rakentavasti, se olisi johtajuutta. Se puuttuu tästä maasta kokonaan.

Reino Jalas

“Uhkiin voisi vastata muillakin tavoilla. Se nimenomaan, se että
uhkaan vastataan rohkeasti ja tosiasiat tunnustaen ja silti rakentavasti,
se olisi johtajuutta. Se puuttuu tästä maasta kokonaan.”

Missähän maassa sitä oikeanlaista uhkiin vastaamisen johtajuutta meille malliksi olisi? Sanotaan nyt vaikka viimeisen 50 vuoden ajan, tai vaikka 20 vuoden ajankin, hyvin ja ilman pelkoja johdettu. Mikä maa on meille se hyvän johtamisen verrokki?

Tai jos kotimaasta ei löydy ketään kelvollista ja oikealla tavalla rakentavaa johtajaa, niin kuka ulkomainen henkilö voisi olla pätevämpi johtamaan tätä Suomenmaata?

---
Tässä blogiavauksessa ja keskustelussä ihmetyttää se että koko maa, kaikki suomalaiset tosta vaan ohimennen todetään kummallisiksi pelottelijoiksi. Pätemättömiksi ihmisiksi johtamaan maata. Huomaamatta sitä että oma itsensäkin tuli samalla liitettyä pätemättömien joukkoon.

Joka ainoa suomalainen oman johtamisohjelmansa kanssa voi aina 4 v. välein asettua ehdokkaaksi johtamaan tätä maata. Ketään ei toki tulla hakemaan kotoa, vaan itsellä on oltava rohkeutta asettautua johtamiseen tyrkylle.

Kaikista viime kerralla riittävän rohkeista ehdolle asettuneista suomalaisista nämä on nyt valittu jotka siellä ovat. Parempia suomalaisia ehdokkaita ei ollut tarjolla. Jos nämä nykyiset ovat läpikehnoja pelolla johtajia, niin silloinhan me kaikki suomalaiset olemme vähintään yhtä kehnoja maan johtajia. Huonoa kansaa, läpikotaisin, joka ikinen.

Ilmeisesti napisijoiden mielestä riittävän hyviä johtajia ei ole löytynyt Suomelle koko 98 v. kestäneen itsenäisyyden aikana? Kun sen sijaan joissakin muissa maissa niitä hyviä on ollut koko ajan? Mutta minkä nimisiä ne muut maat nyt taas olivatkaan?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #29

Suoraan kysymykseen suora vastaus: Ruotsi on se verrokki. Kuka tahansa viime vuosikymmenten ruotsalaisten hallituspuolueiden johtajista on parempi kuin kuka tahansa suomalainen kollega. Voi olla, että vaalien pitkillä listoilla on asian kanssa jotakin tekemistä, mutta saattaahan olla niinkin, että rauhassa eläen oppii diskuteeraamaan. Mitä muuten noihin kuvitelmiin ruotsalaisten enemmistöstä tulee:

http://yle.fi/uutiset/ruotsalaiset_yha_myonteisemp...

Käyttäjän JaniMiettinen11 kuva
Jani Miettinen Vastaus kommenttiin #29

Perustelusi näyttävät pohjautuvan siihen, että koska parempiakaan et tunne, nämä täkäläiset saavat riittää oikein hyvin jokaiselle. Että hiljaa vaan ja olkaa tyytyväisiä.

Se on aika kehno lähtökohta, sillä se kertoo paitsi vaikeudesta kuvitella parempia vaihtoehtoja abstraktisti myös siitä, että sellaiset nimet kuin Winston Churchill, Nelson Mandela, Lech Walesa, Martin Luther King eivät näytä tulevan mieleen.

Terveen kritiikin leimaaminen napisemiseksi on osa tätä ongelmaa. Se on sitä pelon ilmapiirin luomista, sillä aremmat ihmiset eivät uskalla ilmaista näkemiään ongelmia juuri siinä pelossa, että heidän kantansa teilataan yhdentekeväksi tyytymättömyydeksi.

On tietenkin johdonmukaista, että puolustat nykyistä johtajuutta täsmälleen samoilla tavoilla, joista johtajia kritisoidaan, mutta voisitko hetken ajan funtsia sitä mahdollisuutta, että itsekin saatat olla pelon ilmapiirin uhri: kun vaihtoehdottomuutta on iskostettu tarpeeksi tehokkaasti, ihmiset alkavat omaksua tuota vaihtoehdottomuutta.

Minä näen vaihtoehtoja, samoin moni muu. En ihan usko, että pystyt noilla keinoilla vakuuttamaan meitä siitä, että sinun vaihtoehdoton kantasi olisi parempi.

Se olisi aika lailla yhtä järkevää kuin väittää että ravintolassa saa vain keittoa, kun naapuripöytään on juuri kannettu pihvi. Et voi pyytää muita sulkemaan silmiään ja kuvittelemaan, että he näkevät yhtä vähän kuin sinäkin.

Reino Jalas Vastaus kommenttiin #34

Tuttuja nimiä! Mutta olisiko näistä hepuista jotenkin erinomaisesti johtamaan vahvojen ammattiyhdistysten johtamaa konsensus-Suomea? Maata joka tuottaa paperia, koneita ja hitec-tuotteita ympäri maailmaa.

Nuo tututkin johtajanimet olivat kuitenkin keskimäärin ihan samanlaisia johtajia kuin muutkin. Välillä onnistuivat välillä eivät. Kansalaiset itse kyllästyivät, ja äänestivät ulos myös nämä nimijohtajansa, aika nopeasti.

    Winston Churchill. Churchill oli melko tasapaksu ja tuntematon johtaja ennen sotaa. Sotavuosina oli sopivan jääräpäinen ja erinomainen pääministeri. Mutta heti sodan päätyttyä 1945 britit äänestivät hänet pois pääministerin jakkaralta.

      Nelson Mandela. Mandelan suurin poliittinen sanoma ja agenda oli anteeksianto. Esti mustia käymästä 5% vähemmistöön jääneiden valkoihoisten kimppuun 1994 vaalien jälkeen. Mandelaa arvosteltiin että hän ei kaudellaan 1994-1999 tehnyt riittävästi HIV/AIDS:in leviämisen estämiseksi. Mandela ei pyrkinyt enää toiselle presidenttikaudelle.

      Lech Walesa. Valittiin Puolan presidentiksi 1990. Puolan heikon taloudellisen menestyksen vuoksi hävisi vaalit 1995. Walesaa syytettiin myös yksinvaltaiseksi johtajaksi. Yritti presidentiksi vielä v. 2000, mutta sai vain 1% äänistä.

      Martin Luther King. King ei ollut USA:n johtaja. Ei myöskään ministeri, eikä päivääkään edes Kongressissa. Vaikea päätellä hänen poliittisista johtamiskyvyistään yhtään mitään.

    ---
    “Terveen kritiikin leimaaminen napisemiseksi on osa tätä ongelmaa.
    Se on sitä pelon ilmapiirin luomista, sillä aremmat ihmiset eivät uskalla
    ilmaista näkemiään ongelmia juuri siinä pelossa, että heidän kantansa
    teilataan yhdentekeväksi tyytymättömyydeksi.”

    Ota huomioon että tämä on kuitenkin vain Uuden Suomen keskustelupalsta. Tuskin minulla on mitään mandaattia tai kykyjä pelotella sinua tai ketään muitakaan arempia ihmisiä.

    Kumpikin kerromme kantamme ja koetamme perustella niitä. Melkeinpä se siihen jää. Jos joku jaksaa näitä posmituksia lukea, niin he mahdollisesti vetävät omia johtopäätöksiään johonkin suuntaan.

    ---
    “En ihan usko, että pystyt noilla keinoilla vakuuttamaan meitä
    siitä, että sinun vaihtoehdoton kantasi olisi parempi.”

    Sillehän ei mahda mitään. Tuon asian kanssa joudun vain opettelemaan elämään.

    Mutta pikkaisen jään samalla silti ihmettelemään sitäkin asiaa, että haluaisit Lech Walesan Suomeen pääministeriksi tai presidentiksi???? Vanha herra Paavo Lipponenhan yritti samaa presidenttijuttua vielä v. 2012, mutta sai vain 6.7% äänistä.

    Käyttäjän JaniMiettinen11 kuva
    Jani Miettinen Vastaus kommenttiin #48

    Aloitat kuvaamalla tilanteen, jonka ongelmista iso osa johtuu tästä vääränlaisesta johtajuudesta. Perustelet sen jatkamista sillä, että siinä tilanteessa ei toimisi jokin muu tapa.

    Aika harvoin omgelma ratkeaa sillä samalla keinolla, jolla se on syntynytkin. Eikö tuo ongelmavyyhti olisi nimenomaan syy katsoa kriittisesti nykyistä tilannetta ja katsoa, mitä siitä voisi korjata.

    Nyt teet aivan toisinpäin: katsot mitä uhkia siinä on ja toteat, että vain tämä yksi tapa kelpaa. Ja kas, sehän on juuri sitä, mitä tässä kritisoidaan.

    Lopetuksesi Walesasta on todella outo. Sinä kysyit esimerkkejä johtajista, et ehdokkaitani Suomen pääministeriksi tai presidentiksi.

    Reino Jalas Vastaus kommenttiin #51

    "Lopetuksesi Walesasta on todella outo. Sinä kysyit
    esimerkkejä johtajista, et ehdokkaitani Suomen
    pääministeriksi tai presidentiksi."

    Lopetus edellä oli täysin aiheellinen, koska edellä kysymyksenikin oli tällainen:

      "Tai jos kotimaasta ei löydy ketään kelvollista ja oikealla tavalla rakentavaa johtajaa, niin kuka ulkomainen henkilö voisi olla pätevämpi johtamaan tätä Suomenmaata?"

    Edellähän nimenomaan sanoit hyvästä johtajuudesta että: "Se puuttuu tästä maasta kokonaan." ja siihen pyysin tilalle parempia johtajakandidaatteja ulkomailta.

    Blogisti itse ei ole osallistunut keskusteluun koko päivänä, mutta se sama ajatus hänellä itselläänkin alussa oli. Että Suomen pelotteleva johto on aina ollut niin skeidaa.

    Walesan puolankielen kielikysymys Suomessa ei pitäisi olla aivan mahdoton asia ylikäydä. Tulkit ne on monilla isoillakin valtiomiehillä ulkomailla, ja simultaanitulkkaus on nykyään pitkällä. Jos Walesa muilta ominaisuuksiltaan on se johtaja jota Suomi on nyt vailla, niin eikähän kielijuttu jotenkin hoitune.

    ---
    Suomen on turha kärvistellä omien, jo meitä aina eli jo 98 vuotta pelotelleiden johtajiensa kanssa, jos ulkomailta tuontina saadaan laakista parempaa johtamista tilalle.

    Avoimet johtajamarkkinat toimii.

    Käyttäjän jpvuorela kuva
    Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #55

    Jos Suomen hallitukselle saisi palkata pääministerin mistä tahansa Euroopasta, valitsisin ilman muuta Jens Stoltenbergin. Historian hahmoista tehtävään olisivat sopineet hienosti Clement Attlee ja Tage Erlander, joiden naamojakaan ei Keski-Euroopassa muisteta.

    Käyttäjän JaniMiettinen11 kuva
    Jani Miettinen Vastaus kommenttiin #55

    Eli kysyit siis tosiaan kirjaimellisesti, kenestä ulkomaalaisesta tulisi hyvä pääministeri tai presidentti.

    Minusta sellainen kysymys on naiivi, koska ei toisesta maasta voi tuoda johtajaa tänne. Olisin voinut alkaa vänkyröidä sinulle siitä, että pitäisi osata kieli ja sen lisäksi ymmärtää kulttuuri, historia ja kansanluonne.

    Tein sen sijaan sinulle palveluksen ja vastasin kysymykseesi ikään kuin siinä olisi haettu stereotyyppiä: jos tämä henkilö olisi ollut suomalainen, niin kuka olisi pätevämpi. Ei ilmeisesti olisi pitänyt. :/

    Sitä paitsi pari noissa on mukana kuolleita. Kas kun et siihen tarttunut: haudastako ne johtaisivat.

    Käyttäjän HerkulesRevontuli kuva
    Teemu Alatalo

    "Mutta kyllä maksukyvyttömyyden tilaan joutunut valtio on vuosikymmeniä aika lailla velkojiensa armoilla.

    Maksukyvytöntä Kreikkaa, sen eläkeläisiä ja pienipalkkaisia nyt käskytetään ja kyykytetään aivan eri tavalla kuin vaikkapa maksukykynsä säilyttänyttä Portugalia."

    Tämä on hyvä esimerkki mikä tässä pelolla johtamisessa on näkynyt viime aikoina ja kansaan se tietystikin uppoaa. Fakta on nyt ja aina, että valtio ei voi mennä konkurssiin tai maksukyvyttömyyteen. Valtiolla on aina mahdollisuus laskea liikkeelle oma valuuttansa, jonka yleinen hyväksyttävyys syntyy siinä, että valtio asettaa verot perittäväksi tässä kyseisessä valuutassa. Kätevää luonnollisestikin käyttää tätä samaa valuuttaa julkisten palkkojen maksuun. Monessa maassa on myös lailla kielletty muiden valuuttojen käyttö maksuvälineenä.

    Valtio voi mennä maksukyvyttömäksi valuutassa jota se ei laske liikkeelle. On vain valintakysymys jättää ne velat maksamatta ja kärsiä kv-yhteisön pakotteet ja kauppasaarto rangaistuksena. Näitä voi verrata nuhteluihin sillä ei muut maat niitä pitkään ylläpidä, kuka nyt omaa vientiään haluaisi rajoittaa!

    Käyttäjän timoandersson kuva
    Timo Andersson

    Blogisti on nasevasti viitannut tietynlaiseen johtamiskulttuuriin tai auktoriteettirakenteeseen, jollainen on kieltämättä 1917 tai vasta 1919 itsenäistyneellä Suomella. Maata on johtanut asemastaan epävarma eliitti, joka on perustellut valtansa keinona torjua niin ulkoisia kuin sisäisiä uhkia.

    Eliittinsä Suomi on perinyt Ruotsin ajaltaan, joten eliitti on ollut epävarma, hyväksytäänkö sitä ruotsalaisen kultuuriperintönsä vuoksi johtamaan kansaa, johon se ei luottanut ja joka epäili, ettei kansa luottanut eliittinsä. Suomi oli 1900-luvun alussa sisällissodan vaivaama maa, kuten Syyria juuri tällä hetkellä.

    Kulttuurisesti hyvin samanlainen Ruotsi, jota Suomen kansasta moni kyräilyy kiusaantuneesti ruotsalaisten kulttuurisen samanlaisuuden vuoksi, on ollut modernisoituneempi, demokraattisempi ja vakaampi omista ongelmistaan huolimatta, ja tämä näkyy myös tavassa, jolla Ruotsia johdetaan. Tietenkään perussuomalaisten silmälasien läpi tarkasrelijat eivät varsinkaan halua tunnustaa tätä. Suomen haluttomuus modernisoitua voi viedä maan entistä suurempaan taloudelliseen ahdinkoon.

    Käyttäjän RalfKarlsson kuva
    Ralf Karlsson

    "Kansalaiset kuitenkin saavat 4 v. välein valita sellaiset johtajat kuin haluavat itse."

    Uskotko että vaalitulos keväällä 2015 olisi ollut sama jos nykyiset hallituspuolueet olisivat kertoneet mitä aikovat tehdä, jos he ovat hallituksessa, sen sijaan että annettiin erinäisiä enemmän tai vähemmän tuulesta temmattuja vaalilupauksia. Mielestäni kansa ei nyt saanut sellaisia johtajia kuin haluavat itse. Itse asiassa ainoa mihin kansa voi vaikuttaa on se kuka todennäköisesti tulee pääministeriksi. Kaikki muut johtajat hallituskoaltioon menevät puolueet valitsevat keskuudestaan tai ulkopuolelta kuten Anne Berner.

    Käyttäjän heikkironkko kuva
    Heikki Rönkkö

    Hyvä kirjoitus!

    Jokainen on elämänkokemuksen perusteella filosofi, sanoo italiaano.

    Pelko saa ihmisen, ihmisjoukot ja kokonaiset kansat käyttäytymään päättömästi, kirjoitti Michel de Montaigne (k. 1592), arvostettu ranskalainen kirjallisuuden kehittäjä. "Olen nähnyt monien ihmisten joutuvan järjiltään pelosta, ja varmaa on, että kohtauksen kestäessä sokaisee hirvittävällä tavalla rauhallisimmatkin." hän kirjoittaa 'Pelosta' kirjassa "Esseitä"

    Älypuhelimet ovat tuoneet ISIS:n teloitukset nuorten miesten silmien eteen Irakissa ja Syyriassa. Tulee kiire Eurooppaan, Nokian kotimaahan.

    CNN:n haastattelussa ISIS-aktivisti sanoi vihansa nousseen USA:n sotilaiden kohdeltua irakilaisia kuin eläimiä, mm. kuuluisassa vankilakohtauksessa, jossa naisvartija taluttaa konttaamaan pantua vankia narunpäässä.

    Ehkä maailma rauhoittuu päästessään eroon Obamasta? On jotenkin liian helppoa istua Washingtonin operaatiohuoneessa ison porukan keskellä katsomassa telkkarista miten Osama bin Laden lynkataan toisella puolella palloa.

    Itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi Suomen nimeksi sopisi Hölmölän kristillinen kansantasavalta, Timo Soini valkkaamassa puhdasuskoisia kristittyjä rajalla.

    Täällä Suvelassa, jonka vieressä alkuperäinen Hölmölä-Bemböle sijaitsee, on maahanmuuttajia eniten lähes koko maassa, mutta eri väriset nuoret puhuvat iloisesti keskenään suomenkieltä, eikä uskonkahakoista ole tietoakaan.

    Kannattaako pyörää yrittää keksiä uudelleen, vai riittäisikö perehtyminen eteläisemmän Euroopan lähihistoriaan maahanmuuttojen osalta? Siis ei uskonto -sotien isä ja äiti - vaan kansan käyttämä perinteinen kieli yhdistää rauhanomaisesti.

    "Viehätysvoima on sitä, että osaa kuulla myöntävän vastauksen, vaikka ei olisi esittänyt selvää kysymystäkään" - Albert Camus

    Käyttäjän helenairmelitahtinen kuva
    Helena Tähtinen-Kivikäs

    Sydämelliset kiitokset Pasi Sillanpää blogistasi, kommentoin 11 vuoden kokemuksella 6 lapsen yksinhuoltajaäitinä pelolla lannistettua kansaa ja hyvän johtajuuden puutetta Suomessa

    Varhaiskasvatus on mielestäni kaiken pohja, jolle rakennetaan lojaalinen johtajuus.

    Allekirjoittanut toimi laumanjohtajana samanlailla kuin äitinsä kasvatti, vaikka pyhästi olin itselleni päättänyt etten koskaan kiristä, lahjo tai uhkaile=>

    Tiukoissa tilanteissa kuiten huusin,uhkailin ja lahjoin. Toimintani oli alitajunnasta tuleva refleksiomainen reaktio. Harjoittelin suuren määrän tunteja ollakseni huutamatta.

    Nyt vietän 60 vuotisjuhlavuottani ja perheeseemme on syntynyt neljä kaunista, hellyttävää pienokaista , joiden vanhemmilta olen saanut palautteen omasta yksinhuoltaja työstäni; "minun lasten ei tarvitse pelätä äitiään"

    Olin vielä 2000-luvun alussa monen äidin idoli, kun paikallinen ilmaisjakelulehti otsikoi; ankara mutta pehmoinen puistotäti.

    Hyvän itsetunnon ja toisia kunnioittavan johtajasukupolven esiinmarssiin menee vielä vuosia.

    Mutta He ovat jo lähellä

    Oli upea kokemus työskennellä viisi kuukautta 30 vuotta nuorempien yrittäjien alaisuudessa. Kiitos Poppaset Oy yrittäjät Pia ja Matti

    Irja Röntynen

    Voitte olla kaikki oikeassa, mutta nyt talouselämää seuranneena 2.2.1956 - 7/1997 ja siitä taloushallinon yrittäjänä 28 v.
    uskon Sipilän hallitukseen kuin laskukoneeseen, joka ei toiminut sähköllä vaan veivaamalla.
    Meidän on PAKKO päästä työmarkkinoilla Kaksikantaan, jossa Ruotsi jo on! Siihen uskon Sipilän hallituksen pyrkivän!
    Lauantain Hesarissa oli hyvä Metalliliiton Riku Aallon esitys: SAK testaa hallituksen aikeet. Entinen maatilan emäntä ei uskaltanut lyödä punkkupullosta n. 10 € vetoa kanssani, että LYLY häviää Sipilälle.
    Nyt ainakin tarvitaan johtajuutta eikä sitä edusta ainakaan minulle Antti Rinteen punainen naama suunauki Tv.ssä!

    Käyttäjän JaniMiettinen11 kuva
    Jani Miettinen

    Jos on kaksi huonoa johtajaa, niin kuinka oleellista on kinata siitä, kumpi heistä on huonompi, jotta sillä tavalla selviäisi kumpaa ei kannata seurata?

    Käyttäjän OksanenIlona kuva
    Ilona Oksanen

    Mitä tulee tuohon ns.pitkään elinikään,se on aivan eri asia kuin elämänlaatu.Kun poliitikot ottivat sen mukaan mainoksiinsa,unohtui,että lääkeillä jne.pidennetty es.makaavien ja liikkuumaan kykenemättömien elin ikää hyödynnettiin,jotta eläkeikää saatiin nostettua.Monet raskaan työntekijät,eivät oikeassa elämässä jaksa edes siihen 65 asti.
    Suomessa on kummallinen "asiantuntija"ryhmä kehkeytynyt kaikista tyypeistä,joiden oma tieto rajoittuu siihen ulkopuolelta katsovien,ja todellisuudesta tietämättömien maailmankuvaan.
    ns.sitoutumattomat kirjoittavat tekstiä,joiden rivien välit kertovat omaa kieltään.

    Kas vain,jo 70 luvulla ihmettelin,miksi suomi DDR mallia ylläpitää.Ja nyt ei kannata unohtaa että eu on se johtaja,ja suomen poliitikot kumartavat sinne päin.

    Käyttäjän hexu980 kuva
    Heikki Aukee

    Itse muistan 70-luvun koulun marssijärjestyksen jolloin opettajan kyseenalaistaminen ei vain ollut sopivaa. Ei käyty keskusteluja siitä kenen näkemys on oikea ja mistä näkökulmasta. Oli vain yksi jumalan sana jota piti uskoman, ja muita totuuksia ei suvaittu.

    Nykypäivän tarpeiden valossa ajattelu- ja käytöskulttuurin opetus oli kouluaikanani vääränlaista, niin todennäköisesti tänä päivänä toimitaan yhtä väärin tarkasteltaessa asiaa 50-vuoden päästä. Kulttuurimme kehittyminen brutaalista tappamisesta tämän päivän vastakkainasetteluun ja kohti avointa ja luottamukseen perustuvaa yhteiskuntaa ottaa aikaa. Sen jälkeen meiltä edellytetäänkin jo jotain muuta erilaista.

    En tiedä mitä muut tuumivat, mutta itse annan opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle tunnustusta hänen toiminnastaan poliitikkona. Hän edustamansa toimintakulttuuri on jotain ihan uutta. Hän vaikuttaa ihmiseltä joka ensin kuuntelee poliittisten vastustajiensa kysymykset ja vastaa aina esitettyihin kysymyksiin kärsivällisesti selittäen, lyö ainakin minut ällikälle joka kerta. Sen vain jotenkin näkee hänestä, että hänelle itse asiat ovat tärkeitä, eivät ihmiset jotka haluavat keskittyä olemaan eri mieltä toistensa kanssa.

    Käyttäjän OksanenIlona kuva
    Ilona Oksanen

    Pitää muistaa se,että nykyajan lapset ja nuoret ovat syntyneet jo yhteiskuntaan,jossa tietoa jne.käsitellään aivan eri tavalla.Vaikkakin es.60 luvulla oli jo mahdollista hoidella asiota toisin kuin suomessa,joka nyt auktoriteettipolitiikallaan ajautuu sinne kehitysmaa tasolle.Kun lapset ja nuoret tietävät enemän kuin opettajansa,onkin se hupa summa.

    Kun näiltä poliitikoilta on unohtunut se asia,että es.virossa vaikkapa,koodausta opetetaan jo esikouluikäisille,nämä vetävät vanhaa seuraa johtajaa linjaansa.Kielitaito on monella lapsella ja nuorella jo sitä luokkaa,ettei opettajat pysy perässä.Ja suomi kun jatkaa vanhaa linjaansa,nykypäivään päivittäminen kun ei sovi suojatyöpaikkalaisten pirtaan.

    Ei se "herran pelko"vaan se tosiasiallinen pelko siitä,että ihmisten omien oikeuksien ymmärtäminen.Tässä maassa on menty viimeiset yli 20v.aina vaan alaspäin,sanktiot,valvominen jne.Tällä eu politiikan systeemillä on tie ahtampaa ,kuin se ,että olisi jonkinasteinen "vapaus"
    Tuttava,joka menehtyi jokin aika sitten,sanoi osuvasti,että jopa venäjällä on ns.vapaampaa,vaan tietysti kannattaa ottaa huomioon sekin,jos muistaa,kuinka es.suomessa ei ole kehittynyt asioiminen,kuin byrokratiaa lisäten.EU malliin,tietysti.

    Mitä tulee tuohon poliitikkoon,eli iltalehden entiseen duunariin,stubbin avustajaan,muistaa kannattaa että hän oli laatimassa lisäsäädöksiä,ns.normeja kaverinsa kanssa,joita piti sitten alkaa purkamaan..

    Käyttäjän Granu kuva
    Arto Granlund

    Sipilän ministereineen olisi syytä lukea tämä blogi, nimittäin se toimii juuri siten miten Nokiassa toimittiin, peloittelemalla Suomen kansaa sekä lannistamalla, kun sensijaan pitäisi kannustaa ja rokaista.

    Kai Schleutker

    Tässä kohtaa on minusta kohtuullista kyllä myös huomioida taustat. Jo viimeiset 20 vuotta valtio on patistanut kuntia uudistumaan. Jo viimeiset 20 vuotta on puhuttu uuden/menestyvien yritysten tarpeellisuudesta. Jo viimeiset 20 vuotta on puhuttu julkisen sektorin uudistamisesta.

    Nämä kaikki asiat ovat olleet täysin julkisia ja niistä on kirjoitettu tuhansia uutisjuttuja vuosien mittaan. Kaikki ovat varmasti kuulleet niistä. Kummallista on korkeintaan se, että mediasta ja päättäjätahoista ilmaantuu ihmisiä, jotka esiintyvät kuin kuulisivat näistä asioista ensimmäistä kertaa.

    Tälä taustalla, en oikein ymmärrä miten asiat olisi voinut mukavammin ja kärsivällisemmin esittää kuin mitä se nyt on tehnyt.

    Käyttäjän AOBrusi kuva
    Antti Brusi

    Niinpä. Nykyisen hallituksen johtajuudesta on toistaiseksi vaikea sanoa. Sipilän ja Co:n hyväksi voi kyllä sanoa sen, että on aikaansaatu vipinää. Provosoiko hallitus sitten tarkoituksella saadakseen esim työmarkkinajärjestöt tulemaan poteroistaan. Viisaammat ratkaiskoot.

    Lee Iacoccan kirja Autoelämänkerta on veikeä teos. Hiukan omahyväinen mutta naseva. Johdon itsekeskeisyys, keskinäinen kilpailu, korkokengillä silmämunille potkiminen, kun vallan tikapuita kiivetään.... vievät energiaa ja ennen kaikkea ajatukset itse pääasiasta, yrityksen kehittämisestä.

    Sinänsä inhimillistä mutta aika säälittävää. Eräs ystäväni ja myöhemmin myös työnantajani taisi aikoinaan sanoa uudelle tj:lle että me kaksi emme mahdu tähän samaan firmaan. Loppu onkin sitten historiaa.

    Ai niin nuo optiot ja kultaiset kädenpuristukset.....

    Käyttäjän PekkaReiman kuva
    Pekka Reiman

    Otsikko "pelolla lannistettu kansa" saattaa olla hieman jyrkkä otsikko. Se ei välttämättä tee oikeutta hallitukselle, eikä myöskään niille kansalaisille, jotka näkevät näkevät Sipilän puheissa paitsi sen tunnelin, myös ohjeet taapertaa parin mutkan taakse kohti sitä valonpilkahdusta, jonka hyvä johtaja" lupaa. En ole nähnyt hallituksen lietsovan pelkoa, vaan kannustavan taapertamaan kohti tunnelin päätä. Yksilön näkökulma on tietenkin erilainen, kuin vastuuta kantavan hallituksen.

    Maslowin tarvehierarkiassa on monta porrasta alkaen lajin säilyttämisen ja lisääntymisen tarpeesta päätyen tarpeeseen harjoittaa vaikkapa jotakin uskontoa tai tarpeeseen laatia mitä ylevimpiä hengentuotteita, kuten tämä kirjoitus ja minun kommenttini siihen. Yksilö kokee sijaintinsa tarvehierarkian portailla erilaisena, kuin yhteisö. Yhteisön tunnetilojen tulkki on tässä tapauksessa hallitus, joka määrittää myös keinot kiivetä maslowin hierarkiassa. Esille nostettu turvan kaipuu tulee superlatiiviuutisoinnistaa ja nettiälämölöstä. Hallituksella on vain vähän keinoja vastata tähän usein epärealistiseen ja propagandistiseen maailmaan. Tämän tyyppiseen turvan kaipuuseen lääkkeet ovat kalliita vieläpä kalliita, kyseenalaisia, teoreettisia ja tehottmia. Esimerkiksi edellisen hallituksen julkaisema laajasti markkinoitu puolivillainen tulevaisuusselvitys ei toiminut vastapropagandana nettiälämölölle. Putin-tyyppinen nettitrollausorganisaatiokaan ei toimi.

    Hallitus joutuu pähkäilemään suomalaisten asemaa kansakuntana, kansantalouden lähtökohdista. Yksilön näkemykset eivät välttämättä kohtaa kansakunta -lähtökohdasta rakennettua analyysia. Kritiikki Sipilän insinöörijohtamiseen on ennenaikasta: vielä ei tiedetä, onko kyse "insinöörijohtamisesta" vai johdonmukaisesta menettelystä: analyysi - strategia - toimenpiteet. Ilmeisesti jonkinlainen pesäero oli tehtävä edellisen hallituksen unelmahuttulinjasta ja vaihtoehdottomasta annettu-aksiooma -keskustelusta.

    Puhe vaihtoehdottomuudesta ja käskytyshallituksesta on mielestäni tässä vaiheessa pehmeätä ja perusteetonta. Varsinkin ammattinsa osaavalta konsultilta. Sipilä on ainakin tähän mennessä antanut vaihtoehtoja: "tavoitteet ovat tässä, tehkää tehtävänne, työmarkkinajärjestöt, hallitus auttaa teitä siinä". Kun tavoitteet eivät kelvanneet, Sipilän hallitus ei ryhtynyt muuttamaan analyysejaan ja tavoitteitaan työmarkkinatoimijoille mieleiseksi, vaan ryhtyi itse töihin. Ilmeisesti tähän johtamiskulttuuriin Suomen hallituksen suunnalta ei ole totuttu: viime vuosien johtamiskuttuuria on ollut hallituksen majailu kansakunnan kaapin päällä ja virallisten totuuksien huutelu sieltä, ilman sen suurempia toimenpiteitä.

    Hallitus saattaa tehdä virheitä, mutta ne on helppo korjata, kun strategiapaketti pidetään kasassa. Johtajuutta on pitää strategia kasassa ja toteuttaa eriäviä mielipiteitä silloin, jos strategian peruspalikoissa havaitaan muutoksia. Matalasuhdannekaan ei kestä ikuisesti, mutta matalasuhdanteen aikana on syytä toteuttaa matalasuhdanteesta ulos tuovaa strategiaa, ei kasvun edellytyksiä syövää sulle-mulle politiikkaa.

    Leadership on siinä mielessä jännä ominaisuus, että sitä ei voi ostaa mainostoimiston tuotelistalta. Viime hallituksen aikana minulle tuli usein tunne, että hallitus oli käynyt ostoksilla mainostoimistossa. Leadership on ansaittava teoilla ja sitoutumisella. Hallituksen puolen vuoden jotos on näyttänyt, että se on kykenevä asettamaan strategisia tavoitteita ja sitoutumaan niiden taakse. Eriävät mielipiteet eivät johda strategian muutoksiin, vaan pyyntöön perustella eriävät näkemykset ja toimintatavat.

    Konsultin ammatinkuva on analysoida tilanne, tehdä niistä johtopäätöksiä, ja tuoda ne julki rakentavina ehdotuksina ja linjauksina toiminnan kehittämiseksi. Kokenut konsultti selvittää myös riittävän syvällisesti, mistä on kysymys, ennen kuin puhuu läpiä päähänsä. Kun laivaa käännetään kovalla kädellä, se kallistuu ja matkustajien olo on hetken aikaa epämukava. Huono konsultti valittaa kallstuneesta kannesta ja uhkaavasta merisairaudesta. Kapteenin ei kanata manööveria keskeyttää, kun karikko on havaittu, ja käännös on välttämätön merihädän välttämiseksi.

    Käyttäjän tomiketola kuva
    Tomi Ketola

    Hyvä kirjoitus.

    Ilmapiiri tuntuu ajoittain todella ahdistuneelta.
    Kun olen enemmän vähemmän satunnaisesti seurannut ns somea noin kymmenkunta vuotta niin itse olen ihmetellyt sitä negatiivisuuden määrää josta siellä niskaamme kannetaan. Asioiden katsomista kielteisyyden kautta, pelkojen, uhkien ja joskus jopa epätotuuksien viljelyä täysin käsittämättömässä mittakaavassa.
    Kuka sellaisesta katsoo hyötyvänsä, missä on sylttytehdas?

    Oppositiolla on toki roolinsa mutta pelkkä kielteisyyden ylikorostaminen tekee pahaa jälkeä.

    Tottakai ikäviä asioita tapahtuu mutta sen rinnalla myös positiivisia jotka nekin yritetään vaieta olemattomiksi.

    Onneksi asioihin auttaa kun pistää nokkansa ulos ovesta ja huomaa ettei taivas olekaan tippunut niskaan. Ihmiset iloitsevat ja murehtivat isoista ja pienistä asioita ja ovat monin tavoin kanssakäymisissä keskenään.

    Pelkän kielteisyuyden viljellyllä on maamme kuitenkin osittain saatu sellaiseen juntturaan kuin se nyt on ja pelonlietsojien satoa korjataan nyt.

    Toivottavasti se on ohimenevä olotila. Jos uskoisin että meidät on lopullisesti laitettu henkiseen kyykkyyn, omien pahanilmanlintujemme toimesta, niin heittäisin hanskat tiskiin ja vaihtaisin maisemaa. Tai ainakin liittyisin itsekin siihen sekakuoroon joka jaksaa laulaa meille jokapäiväiset valitusvirtensä.

    Käyttäjän SeppoIlvessalo kuva
    Seppo Ilvessalo

    Johan on taas vahva yleistys. Ihan sama kun väittäisi, että kaikki konsultit ovat surkeita pintaliitäjiä, joista ei ole mitään hyötyä missään tilanteessa. Niinhän ei ihan varmuudella ole, vaikka usein kuulee niin väitettävänkin. Ihan varmasti eivät kaikki johtajatkaan ole sellaisia kuin kirjoittaja ja tämän palstan perässähiihtäjät toistelevat kuin kaiku. Olen itse nähnyt ja kokenut urani varrella lukemattomia johtajia esimiehenäni ja työtovereinani, mutta en ole tavannut kuin yhden, jolla oli kirjoittajan kuvaamia ominaisuuksia. Konsulttikin olisi uskottavampi, jos ei itseään mainostaessaan puhuisi läpiä päähänsä.

    Käyttäjän pekkalampelto kuva
    Pekka Lampelto

    Seitsemän johtamisen tasoa

    Opportunisti (Opportunist): Lyhytnäköinen, torjuu palautteen, epäluotettava, manipuloiva, pitää sääntöjä vapautta rajoittavana. Silmä silmästä -etiikka. Noin kolme prosenttia tutkituista johtajista.

    Diplomaatti (Diplomat): Mukautuva, välttää sisäisiä ja ulkoisia konflikteja, tukahduttaa omat toiveensa, lojaali ryhmälle, tietoinen asemastaan. Kymmenen prosenttia johtajista.

    Asiantuntija (Expert): Kiinnostunut ratkaisemaan ongelmia tutkimustiedon perusteella, kriittinen itseään ja muita kohtaan, perfektionisti, korostaa omia saavutuksiaan, rajoittunut ongelmanratkaisuissaan. 45 prosenttia johtajista.

    Menestyjä (Achiever): Kaukonäköinen, korostaa eettisyyttä ja oikeudenmukaisuutta, haluaa oppia, vastavuoroinen ihmissuhteissa, tietoinen omista luonteenpiirteistään, kokee syyllisyyttä ellei saavuta tavoitteitaan. 35 prosenttia johtajista.

    Uudelleen määrittäjä (Redefining): korostaa yhteistyötä, ymmärtää ihmisten erilaisuutta, hyväksyy epävarmuuden asioissa, haastaa ryhmän säännöt, avoin palautteelle, luova, innostuu erilaisuudesta ja muutoksista, usein yksinäinen susi. Kymmenen prosenttia johtajista.

    Muuttaja (Transforming): Tavoiteorientoitunut, nauttii eri rooleista, mukana monimutkaisissa verkostoissa, tietoinen luonteenpiirteistään ja varjopuolistaan. Neljä prosenttia johtajista.

    Alkemisti (Alchemical): Näkee ihmiskunnan yhteisenä kokonaisuutena, hämmentää opittuja tapoja ja ajattelua, usein sankaritekoja, syvä itsetuntemus ja avoin mieli, tunnistaa valon ja pimeän, järjestyksen ja sekamelskan, pitää aikaa ja tapahtumia symbolisina, analogisina ja vertauskuvallisina eikä puhtaasti lineaarisena. Yksi prosentti johtajista.

    Lähde: William Torbert ja David Rooke: Seven Transformations of Leadership, Harvard Business Review 2005. Prosenttiosuudet johtajista, joille on profilointi tehty.

    http://www.kauppalehti.fi/uutiset/yalen-professori...

    Käyttäjän jpvuorela kuva
    Jari-Pekka Vuorela

    Ok, nämä tutkijat ovat ainakin enemmän optimisteja kuin insinöörejä, kun löytävät noin vain 108% johtajista.

    Käyttäjän pekkalampelto kuva
    Pekka Lampelto

    Tiedä sitten onko ollut Kauppalehden painovirhe.

    Käyttäjän jpvuorela kuva
    Jari-Pekka Vuorela

    Toki tässä huonojen johtajien maassakin Sipilän tv-puhe oli pohjanoteeraus. Yksi Euroopan vähävelkaisimmista maista, joka saa tarvittaessa ilmaista lainaa lisää, on kohta verrattavissa Burkina Fasoon tai Etelä-Sudaniin, jos nimenomaan poliisien ja kätilöiden palkkoja ei leikata reippaasti...

    Johtajan, joka ei näe maailmanloppua joka nurkan takana, voisi ottaa vakavastikin silloin, kun hänellä olisi jotakin järkevää sanottavaa kannustukseksi tai jopa joskus varoitukseksi.

    Käyttäjän usjussi kuva
    Heikki Karjalainen

    J-P

    Ymmärykseni on varmaan heikko, kun en ymmärrä kommenttiasi. Sen ymmärrän, että demarin ääni tuossa oli oppositionäärinä vahvasti esillä. Onneksi meillä on pääministeri ja hallitus, jotka ovat tarttuneet menojen ( julkisten) kasvun taittamiseen ripeästi. Ay ei !

    Käyttäjän markkulehto kuva
    Markku Lehto

    Niin, meillä ollaan täydessä paniikissa, kun valtion velka on nippa - nappa 60 % bkt:stä ( millä periaatteella tuo kriittinen raja on muuten määritetty ? ). USA:n liittovaltion velka on 102 % bkt:sta (18 000 miljardia dollaria ) ja USA:n kasvuluvut ovat ylöspäin. Onko siis USA:kin Kreikan tiellä ?

    Pitäsikö meilläkin uskaltaa ottaa vähän vielä lainaa - ei tuulimylly- ym. idealististen hankkeiden pyörityksen tukemiseen - vaan kotimaisen liikenne- ja tietoliikenneinfran kehittämiseen ? Nämähän ovat perusedellytyksiä sille, että bisneksen tekeminen onnistuu muuallakin kuin Kehä III:n sisäpuolella, jossa duunareiden asumisen ja elämisen kustannukset ja yritysten kiinteistökustannustannukset ovat karanneet täysin käsistä.

    EK kyllä hehkuttaa kilpailukyvyn heikkenemistä, mutta ei ota mitään kantaa siihen, että firmat haluavat syystä tai toisesta keskittyä pääkaupunkiseudulle, jossa kustannustaso yrityksille on huomattavasti suurempi kuin muualla laajassa maassamme. Tokihan se on kiva kesäisen duunipäivän jälkeen kavereiden kanssa istahtaa Pohjois-Espan varrella olevan ravintolan ulkoterassille bisselle. Mutta on niitä terasseja muuallakin ja joissa bisse on halvempaa.

    Käyttäjän jpvuorela kuva
    Jari-Pekka Vuorela

    Tänään on tietenkin pantava myönteisenä seikkana merkille, että kätilöt käänsivät Sipilän pään sunnuntailisäasiassa.

    Tänäänkin Sipilä kuitenkin puhui kustannuskilpailukyvyn parantamisesta ja palkkamaltista kahtena e r i asiana. Hittoako se palkkamaltti hallitukselle muuten kuuluu kuin kustannuskilpailukykyasiana? Sipilä ei kerta kaikkiaan osaa muuttua yksityisestä bisnesmiehestä kansakunnan pääministeriksi.

    Käyttäjän lueskelija kuva
    Teuvo Valkonen

    En jaksanut lukea kommentteja, mutta omana näkemyksenäni minusta pääministeri kaikkine apulaisineen (muut hallituksen jäsenet, Elinkeinoelämän Keskusliitto) johtaa tätä maata pelolla.
    Uskovaisella pääministerillä on jumalallinen ote näihin maanpäällisiin alaisiinsa.
    Muuten tätähän kansa on halunnut. Vahvaa johtajaa. Köyhempi ja syrjäytetty kansan osa ei varmaan tällaista johtamista kaivannut?
    Lohtua on kuitenkin luvassa.Kärsi sielu, kärsi ruumis taivasten valtakunta on Sinun.

    Käyttäjän MarjattaLaiho kuva
    Marjatta Laiho

    ”Start-up yritysten menestyskin perustuu enemmän intoon ja tunteiden paloon, kuin faktoilla johtamiseen.” Tosiasioiden tunnustaminen oli joidenkin alkuelämäni presidenttien mieliteema. Todellisuuden pohjalle rakennettu yhteiskunta toimi ja kehittyi paremmaksi aina 1980-luvulle saakka. Silloin kansalaiselta alkoi kadota ihmisarvo ja tilalle tulla tuottavuuslaskuri. On fakta, että ihmiselämään kuuluu muitakin vaiheita kuin kilpailukykyloikkiminen. Minua hävettää sellainen valtiojohto, joka väittää, että kasvava työttömyys ja suuri vanhusten määrä ei pakota järjestämään inhimillistä toimeentuloa ja asiallisia hoivapalveluja tarvitsijoille, vaan "ongelmat" voidaan hoitaa syyllistämällä sairastuvat, vammautuvat, vanhenevat ja varsinkin työttömäksi jäävät kestävyysvajeen kasvattamisesta.

    "Intoa ja tunteiden paloa" ei hurjan paljon esiintynyt lapsuuden leikkitovereideni vanhemmissa, jotka tulivat arkisin väsyneinä kotiin lähistön tehtailta. Sen sijaan he olivat hyvin pelottomia. Tehdastyöläinen tai muu duunari kitisi pientä palkkaansa ja haikaili kaikkea, mihin se ei riittänyt, mutta arjessa hän voi elää levollisesti. Hänellä oli oikeasta tunnetaso. Ne, joiden työnä oli johtaa, johtivat ja järjestivät suorittavan työn tekijöille tilaisuuden olla tuottavia.

    Lääketieteen mahdollisuudet hengen pelastamiseen tai taudista parantamiseen olivat rajallisemmat 1960-luvulla, mutta se ei synnyttänyt neuroottista sairauksien tai vanhenemisen kauhua. Sitä piti odottaa 1990-luvun laman aikaan asti, josta alkaen mihin tahansa elämän ongelmatilanteeseen joutuva on ollut itse ja vain yksin itse syypää.

    Kirjoitin viime marraskuussa oikeasta tunnetasosta – tai lähinnä sen puutteesta, määrätietoisesti yhteiskuntaan luodusta levollisuusvajeesta. Sen kustannuksista kärsitään koko ajan enemmän. Jos voisi elää rauhallisin mielin, pystyisi antamaan koko panoksensa yhteisön rakentamiseen. http://marjattalaiho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1804...

    Odotin paljon uudelta hallitukselta: nykyjohtamisoppien soveltamista valtiolaivan ohjaamiseen, kansakunnan yhteisen kehitystavoitteen riemullista määrittelyä, avointa asiantuntijapainotteista keskustelua parhaista tavoista edetä ja kaikkien kynnelle kykenevien innostamista toimimaan tavallaan. Saimme saksikäsi-SSS-trion, jonka ainoa tavoite on kutistaa kaikkea, mikä maassa kasvaa. Siihen ei nyt ole varaa. Vain palaamalla jokaisen kansalaisen ja muun maassa olevan ihmisarvon kunnioittamiseen voidaan Suomessa päästä takaisin sivistyskansojen kelkkaan – ja vain se mahdollistaa talouden kasvamisen, kestävästi.

    Käyttäjän HannuValtonen kuva
    Hannu Valtonen

    Väärin peloteltu pelolla. Kosii kylläkin lukijoita blogillesi. Hyvä niin.

    Itseasiassa ei kyse ole ollut, eikä ole pelosta, vaan varautumista tulevaisuuden haasteisiin. Toisinaan varautumiset ovat onnistuneet paremmin ja toisinaan on menty mettään ja syvälle. Ei täällä Finesiassa voida elää, kuin päiväperhoset kukkaniityllä. Muutaman päivän kaikki tähtää vain suvunjatkamiseen ja sitten finito. Ihmispolojen vaan pitää jossain vaiheessa ikäkaartaan alkaa miettiä muutakin, kuin perhosten leikkejä.

    Ihmisryhmät pyrkivät aina valitsemaan johtajan, tai alistumaan lauman johtajalle. On myös aina oleva pyrkyreitä, tai kandidaatteja johtajan valtaistuimelle. Kun edelliset tarpeet ovat hyvässä balanssissa, syntyy kestävä ja hyvinvoiva yhteisö.
    Yhteisön alemmalla tasolla saattaa olla koviakin taisteluita oikeudesta olla paremmassa asemmassa, kuin muu yhteisön jäsen. Alemman tason taistelut saattavat hajoittaa koko lauman huolimatta johtavan yksilön pyrkimyksestä palauttaa ryhmä tasapainoiseen tilaan.

    Menee sitten hyvin, tai huonosti, niin aina tulee tilanne, jossa johtaja vaihtuu, tai vaihdetaan. Demokratiassa valinta on aina meidän. Hyvä valinta, tai epäonnistunut valinta ainakin jonkun osapuolen kannalta.

    Mieluummin elän kuitenkin demokraattisessa kompromissiossa, kuin demokratiavajeisessa pelkolaumassa.

    Käyttäjän tampere515 kuva
    Jarmo Makkonen

    EU perustuu pelotteluun ja pääministerikin juuri pelotteli että on hiuskarvan varassa ettei komissio kohta määrää Suomessa. Kataloniassa EU pelotteli että se on lemput yhteisvaluutasta ja EU:sta jos demokraattisesti valitsevat itsenäisyyden eikä rahoitusta tule enää mistään. Suomea pelotellaan kostolla jos hylkäämme euron.

    Käyttäjän tomiketola kuva
    Tomi Ketola

    #44

    Itse asiassa Espanjan hallitus ilmoitti estävänsä Katalonian EU-jäsenyyden jos se päättää itsenäistyä emämaasta.
    Kannattaa pidättäytyä väärien huhujen uskomiselta vaan ottaa asioista selvää. Vääristä väitteistä jää enemmin tai myöhemmin kiinni, ja se on mukavampaa jos omatkin vakaumukset eivät pohjaudu pelkästään mielikuvitusasioihin.

    Sorry off topic.

    Käyttäjän tampere515 kuva
    Jarmo Makkonen

    "Itse asiassa Espanjan hallitus ilmoitti estävänsä Katalonian EU-jäsenyyden"

    Espanjako EU:ta määräilee eli itsenäisenä valtiona Katalonia saa liittyä vaikka mafiaan. Espanja voi yrittää estää itsenäistymistä mutta ei määrätä itsenäisen maan toimia.

    Käyttäjän tomiketola kuva
    Tomi Ketola

    Kyllä Espanajalla on siihen mahdollisuus.

    Uusien jäsenien osalta on neuvostossa kokoontuvien jäsenvaltioiden edustajien on kannatettava jäsenyyttä yksimielisesti.

    Tämän olisit voinut selvittää myös itse huutelun sijaan.

    Koska aihe ei kuitenkaan tähän blogiin liity niin jatkanemme luulottelua toisaalla. Ettei asiallinen keskustelu häiriinny.

    Sorry off topic.

    Käyttäjän tampere515 kuva
    Jarmo Makkonen

    "Uusien jäsenien osalta on neuvostossa kokoontuvien jäsenvaltioiden edustajien on kannatettava jäsenyyttä yksimielisesti."

    EU:ssa mikään sopimus ei ole pitänyt ja yksimielisyys on haudattu ajat sitten.

    Käyttäjän paavonevalainen kuva
    Paavo Nevalainen

    Suomalainen media on tätä nykyä pelolla johtamisen ykkösesimerkki. Media on tilassa, joka ei lopu ennen kuin Hesari, Suomen Kuvalehti ja viimeinenkin ns. riippumaton sanomalehti on konkassa. Kestää varmaan vielä 15 vuotta.

    Sitä odotellessa olemme milloin minkin mediahysterian kourissa.

    Käyttäjän HannuValtonen kuva
    Hannu Valtonen

    Ei kait Hesari ja Suomen Kuvalehti ole Suomen media. Jos nuo mediat ovat ainoita lukemisiasi, niin kattelet maailmaa avaimenlävestä.

    Kaikilla ihmisillä on sisäänrakennettu pelkoefekti. Lueppa siis filtterin läpi mediasi, niin ei mene yöunet.

    Suomessa on kylläkin eräillä pienillä paikkakunnilla mediamafia, joka sallii vain oman asentonsa mukaisia julkituloja. Varokaa niitä, mutta älkää pelätkö.

    Käyttäjän PauliLaasonen kuva
    Pauli Laasonen

    Onhan se tosi paha juttu jos Suomessa vain surkeat käyvät kouluja ja tulevat johtajiksi mitenkä me saisimme ne hyvät ihmiset kouluttamaan itsensä johtajiksi nyt ne vain valittavat milloin mistäkin ilman että tekevät itse mitään.

    Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
    Matti Ahlstedt

    Hyvä kirjoitus, olisi syytä tarttua syihin miksi pelottelu on suosittu johtamistapa, se toimii enemmistöön, uudet johtajat omaksunut sen aiemmilta ja siihen on helppo turvautua kun vaihtoehdot ja osaaminen on vähissä.

    Omakohtaisesti kohdannut kyseisen johtamistavan niin gloobaalissa konsernissa kuin keskikokoisessa yrityksessä, taloudellisesti järkevää työpaikkansa pitämiseksi sietää tälläistä johtoa antamalla heidän ymmärtää että se toimii, tehdä työ kunnolla mutta ei yhtään ylimääräistä.

    Kuitenkin ison skaalan muutokset tilanteeseen tekevät tilanteen sietämättömäksi ja sillon alkaa luonnollisesti taistelu, olen nähnyt että näitä johtajia silloin uhrataan tilanteen raunoittamiseksi, siis räikeimmät tapaukset.

    Hallituksella on kovat ajat edessä, kuin Suomen kansallakin, valitettavasti kansa on vain työkalu jota kukin osapuoli kosii kilpaa, voittaja se ei ole.

    Jatkuva vääristetyn tiedon syöttäminen median kautta, kilpaa väheksytään osapuolten ehdotuksia tilanteen parantamiseksi. Hyvä esimerkki miten luodaan pelkoa ja epävarmuutta että laskettu väärin ehdotusten vaikutukset. Hankala kenenkään väittää vastaan kun ei ole resurseja tarkistaa asiaa suuntaan tai toseen.

    Sipilä viljellyt pelkoa, jotain pitää tehdä, unohtanut vain että on jo tehty ja vaikutukset näkyny vain osingoissa.

    Käyttäjän DanielMalinen kuva
    Daniel Malinen

    Johtuukohan se ihan uus- eli markkina liberalismistä että kilpailemme romanian ja thaimaan kaltaisten maiden kanssa työvoimakustannuksista, leikkaamme veroja ja koulutusta, suosimme maahanmuuttajia sekä kasvatamme tuloeroja...

    Irja Röntynen

    Tyhmä kansa on taas äänestänyt väärin! Olisiko näin asiantuntevien keskustelijoiden syytä valita joukostaan se
    PARAS johtaja. Tapahtuisiko se sitten huutoäänestyksellä vai kuinka? Ihmeellistä, että nyt kun on vasta kulunut 4 kk ja n. 44 kk on hallituskautta jäljellä, osataan jo ennustaa tämän hallituksen onnistuminen tai oliko se epäonnistuminen?
    Voisiko teistä keskustelijoista kukaan kertoa, että pelottelematta ja pelkällä päänsilityksellä, voi päästä niihin tuloksiin 25 v.n aikana, mihin Sipilä on päässyt? Oliko edellisen hallituksen tulokset parempia kuin nykyisen odotettavissa olevat?
    Älkää nyt pantatko rikasta tietomääräänne. Suomihan saadaan pelkästään teidän mielipiteillänne nousuun. Niin ja sillä päänsilityksellä. 79 v.

    Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
    Matti Ahlstedt

    Niin, 4kk ja jokseenkin jokainen vaalilupaus vedetty vessanpöntöstä ales.
    Ja Sipilän saavutukset, kun miettii millaisten firmojen kanssa hän on ollu tekemisissä, hän olisi miljardööri miljonäärin sijasta jos olisi osannut johtaa.

    Osa nykyisistä päätöksistä on edellisen hallituksen jätöksiä. Ei perussuomalaisia olisi ketään hallitukseen asti äänestänyt ellei kansa olisi muutosta hakenut edellisten hallitusten sähläyksiin.

    Pääministerien sarja: Stubb somettaa kun muut työskentelee, Katainen "teki" Suomelle rahaa lahjoittamalla sitä kreikalle, Vanhasella naiset pyöri jaloissa. Ja nyt puhdas bisnesmies jakaa duunareiden rahaa kavereilleen ja naamioi sen Suomen pelastamiseksi.

    Ilmeisesti taitaa osua pahasti nilkkaasi myös tämä aihe.

    Irja Röntynen

    Karavaani kulkee ja koirat haukkuvat!

    Irja Röntynen

    Karavaani kulkee ja koirat haukkuvat!

    Käyttäjän DanielMalinen kuva
    Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #68

    Vielä kolmannen kerran karavaani kulkee ja koirat haukkuvat, sillä kolmaskerta toden sanoo mutta mikä ja missä totuus. Eikannata unohataa myöskään holkerin, ahon, lipposen ja vanhasen hallitusten töppäyksiä.

    Pasi Pekkinen

    Erinomainen kirjoitus ja lähes kaiken kanssa on helppo olla samaa mieltä.

    Yhtä kohtaa kuitenkin kritisoisin:

    "Suomalaisen johtajan karikatyyri on edelleenkin insinöörimäisesti johtava (tämä ei ole piikki Juha Sipilälle), tosiasioihin väitteensä perustava ja asiallinen. [...cut...] Start-up yritysten menestyskin perustuu enemmän intoon ja tunteiden paloon, kuin faktoilla johtamiseen."

    Siis Sipilänkin johtamisessa numerot ovat vain hänen tapansa ilmaista tunteita ja vauhtia. Faktojen kanssa niillä on kosketuspintaa ilmeisen ohuesti.

    Käyttäjän DanielMalinen kuva
    Daniel Malinen

    Eli valtiota ei tulisi johtaa kuin insinööri saneeraten yritystä vaan innovoiden kuten knnokas start-up artisti.

    Pasi Pekkinen

    Ei, sitä en tarkoittanut. Valtiota ei tulisi johtaa edes takaisin ryntäillen kuin pahamaisen start-up yrityksen kloppimainen artisti - ja teeskennellen johtavansa sitä faktaperusteisesti, kun ne numerot ovat systemaattisesti osoittautuneet virheellisiksi.

    Käyttäjän DanielMalinen kuva
    Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #74

    Eli sdp käyttämä taktiikka koko1900-luvun oli väärä eikä naisen tai työntekijöiden asemaa olisi pitänyt jättää perustamatta, valtion yhtiöt olisi pitänyt jättää kehittymättä. Ymmärtääkseni suomeen kaivataan star-up maista johtamista ilman sen torppaamista jotta saadaan aikaan ediststä sekä luotua uutta. Vastahan sitten suomi eu ja eurojäsenyyteen siirryttiinoikeistolaiseen fakta johtamiseen.

    Pasi Pekkinen Vastaus kommenttiin #76

    Sipilän hallitus johtaa numeroilla, mutta ei faktoilla. Sipilän numerot eivät ole faktoja, koska ne eivät pidä paikkaansa.

    Käyttäjän PetSu kuva
    Petri Suomi

    Kirjoitus on niin totta kuin olla voi. Suomen negatiiviseen perusasenteeseen ja yleiseen ilmapiiriin kuuluu yhtenä osana huonot johtajat. Samaten tietenkin investointien puuteen ja arkuus, mutta se on toinen juttu. Samaten kaiken negatiivisen liioiteltu esiintuominen.

    Se miten Suomessa johtajat yrityksiin valitaan on jotenkin aivan käsittämätön prosessi. Jos kyseessä on poliittinen nimitys, on aivan sama millaiset taidot toimia johtajana valitulla on. Riittää, kun on puoltajia (jotka haluaa päästä hankalasta tyypistä eroon) ja oikea jäsenkirja.
    Jos taas ollaan tilanteessa, jossa yritys kasvaa ja tarvitaan johtoon uusia naamoja, niin ne hankitaan aina ulkopuolellta ja omasta kaveripiiristä. Taas välittämättä siitä, että onko valitulla mitään näyttöä johtamistaidoistaan. Usein riittää muodollinen pätevyys, joka vastaa poliittista valintaprosessia.

    Tulin vuosien jälkeen Suomeen ja samalla esimies vaihtui. Ensimmäinen päivä alkoi totisella puhuttelulla, jossa johtaja uhosi ettei ne Espanjasta kuuluneet uutiset oikein vakuuta häntä ja nyt olisi aikaa näyttää mihin pystyn. Aikaa on 6 kk. En tiennyt mistä esimies puhui, sillä asuin Espanjassa, mutta olin töissä kansainvälisessä yrityksellä, jolla on vain pieni toimisto Espanjassa ja sen kanssa minulla ei ollut mitään tekemistä. Tuskin tiesin missä se edes on. Eivätkä he voineet tietää minusta muuta kuin sen, että kuulun saman konsernin eri portaaseen. Espanjassa oli pieni myyntikonttori. Kuluttajamyynnin kanssa minulla ei ollut mitään tekemistä.

    Työkaverit olivat oppineet ns. silmänpalvojiksi ja pelkäsivät vain yhtä asiaa. Potkuja. Niitä jettiinkin ahkeraan ja aina vanhemmasta ja kokeneemmasta päästä.
    6 kuukautta meni, mutta sitä ennen minulle tuli mitta täyteen. Yritykseen oli luotu ilmapiiri, jota en voi muuttaa ja itsellä oli jatkuvasti tunne väärästä valinnasta. Eikä työkaveritkaan siinä yhtään auttaneet. Kyräilyä, salailua, tiedonvälityksen puute, virheiden julkinen repostelu ja liioittelu alkoi riittää. Johtajan suosiollisella avustuksella tätä kaikkea suvaittiin. Mitään yhteistä ei kellään ollut, vaikka tehtävät olivat samoja. Oli täyttä harhaa puhua "yhteiseen hiileen puhaltamisesta". Silti siitä puhuttiin, kun omistajataho oli paikalla. Olisi tehnyt mieli avata suunsa ja kertoa totuus. Erikoista oli, että ilmapiirin heikkoudesta puhuivat lähes kaikki, kun oltiin jossain kahdenkesken. Joku ihmetteli sitäkin, miten tämä voi tällaisena jatkua kannttavana, vai väärentääkö joku kirjanpitoa.

    Jostain kumman syystä johtajalle tuli yllätyksenä, kun ilmoitin jääväni kotiin, kunhan saan projektini loppuun. Tähän vainoharhainen jo ehti sanoa, että et tee mitään, vaan lähdet heti. Kerroin siihen rähinän sekaan etten mene toiseen työpaikkaan, vaan jään kotiin. Teen aivan muita töitä joskus, kuten ajan taksia ja muita kuljetushommia. Haluan olla vapaa, kun työpäivä päättyy. Se oli tälle johtajalle aivan käsittämätöntä. Sain viedä työni loppuun ja ilmoitin asiakkaille, että nyt yhteyshenkilönne vaihtuu. Johtaja kävi silti vahtimassa etten pääse viemään mitään mukanani. Hän jopa vaati etten tuo enkä vie työpisteelle minkäänlaista salkkua tai kassia. En yhtään ihmettele, vaikka hän olisi yrittänyt kuunnella puhelutkin ja lukenut sähköpostitkin.

    Ajoin taksia muutaman viikon, kun sain puhelun asiakkaalta, joka halusi tulla tapaamaan. Siitä se taas lähti, mutta nyt saksalaisessa yrityksessä vain löyhässä työsuhteessa. Saan palkkaa silloin, kun on töitä. Minulla on kannustavia työkavereita ja esimies, joka uskaltaa tunnustaa ettei tiedä kaikkea vaikka haluaisi. Hän toistaa aina joka palaverissa, että haluaa pitää meidät kaikki koossa ja saatavilla. Meitä kannustetaan ja jopa lahjotaan. Työkaverit eivät kyttää vaan tietoa jaetaan. Ketään ei väheksytä, vaan yritetään löytää aina vahvat puolet. Nyt ei työtarjousta tarvitse jännittää ja niihin suhtautuu aivan toisin. Nyt tiedän, että saan kaiken täyden tuen esimieheltä ja työkavereilta, jos omat kyvyt eivät riitä tai on jotenkin epäröivä. Työkaverin voi pyytää tarkastamaan onko kaikki hänen mielestään kohdallaan. Niin hänkin pyytää minulta apua. Meistä kun ei ikinä tule täydellisiä. Elämässä oppii aina uutta.

    Suomalaisen yrityksen kulttuurriin kuului, että jokainen hoitaa hommansa ja se joka kyselee ei ole pätevä.

    Käyttäjän DanielMalinen kuva
    Daniel Malinen

    Ikävä kuula, suomessa työntekijöitä tunnutaan pitävän tätänykyään koneina, ay-liikettä ja verotusta taakkana sekä työttömiä ja opiskelijoita loisina. Menestystä sinne ulkomaille.

    Sinikka Ikni

    Hei Pasi!

    Sanot, että olet valmis väittelemään tästä aiheesta kenen kanssa tahansa. Ehdotan toisenlaista etenemistietä. Tule Ouluun kuuntelemaan minun "hissipuhetta" kahdesta liike-ideasta, toinen liittyy dna-tunnistusmenetelmään ja toinen magnetismiin. Paikka on Oulun Yliopiston TAKOMO.

    Tänä päivänä ei enää tarvita hyviä, eikä huonoja johtajia. Ne, joilla on jotakin tärkeää annettavaa, osaavat hoitaa homman ilman ohjaustakin - ihan vain tuntumalla. Jos avustajia tarvitaan, hekin osaavat hoitaa homman - ihan vain tuntumalla.

    Hyviä liikeideoita syntyy, kun irrottaa vasemmanpuoleisen aivopuoliskon kontroloivan otteen. Olen löytänyt itselleni tavan tehdä tämä.

    Johtajan mallia ei voi edes määritellä. Se on kuin taide-elämys, siitä saa kiksin tai ei. Ympärillä olijat seuraavat tai sitten eivät. Kaikki, jotka yrittävät määritellä johtajan mallia, eivät ole tästä ajasta.

    Tässä muutamia avainsanoja tulevista "hissipuheistani" liittyen näihin edellämainittuihin liikeideoihini.

    Terveisin,

    Sinikka

    Käyttäjän HenriMantysaari kuva
    Henri Mäntysaari

    Takkiraudan tädin uusi kirjoitus on vähän samoilla linjoilla.

    Käyttäjän karifa kuva
    Kari Fagerström

    Kiitos linkistä, todella mainio kirjoitus. "Ruukinmatruuna on INTJ:nä koko ikänsä pitänyt itseään rationaalisena ja järki-ihmisenä ja halveksinut tunteita. Vasta aikuisiällä hän on tajunnut, että tunteet, eivät järki, ovat ihmisen kantava voima ja että tunteet johtavat meitä ja että pelkän järjen ja faktatiedon mukaan toimivat ainoastaan autistit ja robotit. " tämän tosiasian olen oppinut itsekin vasta näin vanhemmiten....

    Käyttäjän raimoilaskivi kuva
    Raimo Ilaskivi

    Mielenkiintoinen kannanotto. Mutta entäpä mitalin toinen puoli? Olen monesti ihmetellyt, kuinka paljon meillä turvaudutaan erilaisiin konsultteihin ja kysynyt, mikä on näitten pätevyys, kokemus, koulutus jne. Olen lukenut muutamien CV:t enkä sitten enää olekaan ihmetellyt, miksi eivät ole itse päässeet johtajiksi vaan ainoastaan näitten "konsultoijiksi" ja arvostelijoiksi. Eli onkohan meillä liian paljon myös heikkoja, lähinnä suunpieksäntään kykeneviä konsultteja, joihin kuitenkin luotetaan - liikaa?

    Käyttäjän ManiTjurin kuva
    Mani Maritta Tjurin

    Hyvä puheenvuoro. Minusta kriisitilanteissa olisi osattava tehdä rohkea korjaava liike - kääntää Maslowin tarvehierarkiakolmio kärjelleen. Ennenkin yhteinen hyvä on näin aina toiminut. Suuremmankin uhan edessä ja viimeistään sen alla.

    Annu Palmu

    Niin, on hyvä, että asiasta kirjoitetaan, kuten tässä kolumnissa kirjoitetaan.
    Minä taidan olla niitä hyvin harvoja suomalaisia, joka on omalla pitkällä ja hyvin monipuolisella, maailmanlaajuisella ja johtotason Nokia-kokemuksella, yrittänyt puhua paremman johtamisen puolesta jo vuodesta 2009, kun julkaisin kirjani "Nokia-vuodet, mitä johtamisesta voi oppia" (Atena 2009). Olette ehkä huomanneet, että kirja on pyritty vaikenemaan ja minun ajatuksiani, jotka eivät ole koskaan olleet henkilöihin käyviä tms. vaan nimenomaan ilmiöitä ja kehitystä tutkivia ja pohtivia ja vaihtoehtoja tarjoavia, ei ole haluttu saattaa näkyviksi ja kuuluviksi tässä maassa. Kirjoitin aikoinaan tuon kirjan juuri siitä syystä, että olin oman lähes 20v. pitkän NMP urani aikana nähnyt, mitä meille ihmisinä tapahtui ko. yrityksessä. Halusin työskennellä sen hyväksi, että muut eivät tekisi samoja virheitä. En haukkunut ihmisiä, koska minusta se ei ole millään muotoa viisasta. Me kaikki olemme inhimillisiä olentoja ja meillä kaikilla on valmius kaikkeen. Halusin kuvata meille suomalaisille, mitä meille ihmisille käy kun me menestymme käsittämättömällä tavalla, ja halusin erityisesti kiinnittää huomiota meidän suomalaisten johtamisasenteisiin 90-luvulla ja sen jälkeen. Näin käy, jos me emme pidä huolta henkisestä kunnostamme ja lisää merkittävästi itsetuntemustamme, erityisesti esimies- ja johtotasolla. Lisäksi meillä on tässä maassa, tässä kulttuurissa, asioita, joita me todellisuudessa joko tiedostaen ja varsinkin tiedostamatta pelkäämme valtavasti. Tärkein niistä on epäonnistumisen häpeän pelko. Nokia-vuodet kirjassa kerron historiikkia sisältäpäin 1988-2005, sitten pohdin meitä ja toimintaamme ja globalisoituvaa yritystä, erilaisia eettisiä näkökulmia ja lopuksi annan omia ratkaisuehdotuksia. Emeritusarkkipiispa John Vikström sanoi minulle kirjastani, että se on kirja, joka jokaisen esimiehen ja johtajan pitäisi lukea, se on kuulemma eettisyyden kysymysten aarrearkku. Näin sanoi minulle mies, joka toimi vuosia etiikan yliopisto-professorina. Mutta, entiset Nokia-johtaja kollegani eivät halunneet auttaa minua tässä ihmiskeskeisen johtamisen edistämisessä, ja he vaikuttivat aivan varmasti myös siihen, että muutkaan eivät lähteneet tukemaan minua. Missioni on vuodesta 2005 ollut selvä, haluan edistää luottamusta vahvistavaa, ihmiskeskeistä ja ihmisyyttä korostavaa johtamiskulttuuria Suomessa. Se on nimenomaan pelolla johtamisen vastakohta. Vanha totuus on se, että voimat pitää kohdistaa siihen, mitä haluaa edistää, eikä siihen, mitä vastustaa. Vaikka olen kokenut juuri em. syistä konkurssin oman yritykseni kanssa, jolla yritin edistää tätä 2000-luvun johtamista, jonka merkitys vasta nyt alkaa aueta suomalaisille, olen entistä vakuuttuneempi siitä, että vain näiden muutosten kautta Suomi nousee ja suomalaiset voivat hyvin ja me saamme tämän kansan uudelleen henkiin ja rohkeaksi tulevaisuuden rakentajaksi. Kirjoitin kirjan "Rakasta itseäsi, löydä sydämesi viisaus ja voima" (Basam Books, Viisas Elämä-sarja 2014) siinä käsittelen nimenomaan juuri tätä itsetuntemukseen liittyvää tärkeää asiaa, koska vain sen avulla, omat pelot ja häpeän tunteisiin liittyvät asiat tuntemalla ja niistä tietoiseksi tulemalla, voimme esimiehinä ja johtajina huolehtia, että emme tiedostamattamme syyllisty pelolla johtamiseen. jos olet kiinnostunut yhteistyöstä, ota ihmeessä yhteyttä: www.hekateconsulting.fi

    Käyttäjän jpvuorela kuva
    Jari-Pekka Vuorela

    Oliko se kirjasikin kokonaan yhtä kappaletta?

    Annu Palmu

    Anteeksi Jari-Pekka, mitä tarkoitat viestilläsi?

    Käyttäjän jpvuorela kuva
    Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #83

    Kirjoitit keskusteluketjuun 39 riviä pitkän kommentin ilman kappalejakoa.

    Annu Palmu

    Ahaa, anteeksi, jos en osannut visuaalisesti pätkiä tekstiäni sinulle miellyttävään muotoon.
    Nokia-vuodet, mitä johtamisesta voi oppia ja Rakasta itseäsi, löydä sydämesi viisaus ja voima -kirjat ovat toki kirjoitettu tavalla, jossa tätä virhettä ei ole tehty.
    Toivon, että tämä virheeni ei estänyt sinua oivaltamasta tekstin ja sanomani sisältöä. Olen hiukan kokematon näissä kommentointiasioissa, en tee tätä usein ja siksi tein tämän virheen. Kiitos, kun osoitit sen minulle. ystävällisesti Annu

    Käyttäjän jpvuorela kuva
    Jari-Pekka Vuorela

    Ajattelin vain, että ehkä kirjojasi ei ole yritetty aktiivisesti vaieta kuoliaaksi. Ehkä niitä ei vain jaksa lukea. Mutta mistä minä tiedän. Virheitä ja erehdyksiä pitää toki uskaltaa tehdä. Suomalaisessa kulttuurissa sen tajuaminen on oikeasti ongelma.

    Annu Palmu

    Ei kirjojani ole koskaan sanottu vaikeasti luettaviksi, vaan nimenomaan ihan päinvastoin, helppolukuisiksi. Nokia-vuodet kirjasta on otettu useampi painos ja sitä on myyty Akateemisessa ja Suomalaisessa, se on nyt loppuumyyty, mutta jatkoa on tulossa. Se löytyy kirjastoista. Rakasta itseäsi on saatavilla Suomalaisesta, Akateemisesta ja webbikaupoista. Olen käynyt paljon luennoimassa, ja minua pidetään nimenomaan ihmisenä, joka osaa sanottaa ja puhua vaikeita asioita ymmärrettäväsi. Eli, kirjani ovat helppolukuisia. Kiitos Jari-Pekka ajatuksistasi.

    Käyttäjän JairiPalonen kuva
    Jairi Palonen

    Nykyisessä systeemissä maksajaa tuskin löytyy markkinavoimilta, niin on valta annettu velkaantumisen kautta pörssikeinottelijoille. Viime vuosien hallitukset ovat olleet kykenemättömiä lopettamaan velkaantumista.On valittava ,joko nykyinen kriisiytynyt systeemi ja kilpajuoksu kohti pohjaa tai rakennettava uusi tasapainoisempi talous- ja yhteiskuntajärjestelmä, tässä on yhteiskuntasopimus neuvottelijoilla ja hallituksella ratkaiseva rooli . Viime mainittu tarkoittaa pohjoismaisen yhteisvastuuseen perustuvan mallin päivittämistä nykyaikaan.Tupokin on tulojakoa, ja siinä on ollut kohtuuton tulonsiirto hyvintoimeentuleville liitoille sekä aloille, matalapalkka alat ovat jääneet kauas jälkeen.Tämä kaikki tarkoittaa myös talouden sääntelyä – markkinataloutta nykyisen keinottelutalouden sijaan. Nykyistä pääomien siirtelyn vapautta on rajoitettava ja tuloeroja tasattava. esim. 6 h tunnin työpäivään siirtymistä, joka lisäisi työllisyyttä. Kansantalouden kiertokulkuun ei tällä työttömyysasteella, saada riittävästi kulutuskysyntää eikä verokertymää ole tarpeeksi, jotta julkiset palvelut voitaisiin niillä rahoittaa, nyt työttömyys ja sen ongelmat nakertaa kansantalouden kasvua, joka heikentää kokonaispääoman tulosta, ja velkaannuttaa valtiota ja kuntia, myös kotitalouksien velkaantuminen näkyy kulutuskysynnässä. Vaikia yhtälö kun viime vuosina ei positiivistä tulosta ole tullut, vaan velkaa on jouduttu ottamaan noin 10-mijardia vuodesa, Valtion omaa puskurirahastoa ei keinottelijoita vastaan ole kertynyt. Hallittu suunnanmuutos nykytilasta näyttää epätodennäköiseltä, kilpajuoksu jatkuu, niin kauan kuin olemme tarpeeksi suossa, ja kansakin alkaa tajuta missä mennään,osa päättäjistä sen jo tietävät !

    Sami Pelin

    Historia on erittäin uhkaavasti toistamassa itseän, oikean holokaustin syyhän oli juutalaisten kiristämät pakotteet. Omistivat mediat ja ohjasivat politiikka kunnes kansa nousi vastarintaan. Hitlerhän on ollu syntipukkina mutta itsehän he pelon ja vihan vallal valitsvat hänet johtajakseen. Nytten Suomel on aikalailla käymässä samoin ellei politiikka ja pelleily lopu niin Sipilän, Katasen ja Soinin toimest! He ovat jo perustus lainki jo rikkoneet! Virkavala minkä itse olevat vannoneet! Ovat valehdelleet, jäänneet kiinni valheista ja haukkuneet kansaa. Pienimmistäkin rikkeistä on ministerit joutuneet luopua tehtävistään! Yksinkertasesti kansa ei luota heihin eikä eduskuntaan enään surkean johtajuuden takia. Maahanmuuttokki hoidettu tökerösti ja samalla poljetaan kansan etuja taustal mutta medias paisutetaan maahanmuuttoa. Loppuukohan tämäkin siihen että kun kansan tulot on taas leikattu niin maahanmuutto hillitään? Tätä maata ohjataan tosiaan kaaoksel ja pelolla! Kansa onkin jo jakautunu, mutta kuhan pläjäyttävät vielä leikkauspäätökset. Caruna kaupat hoidettu päin helvettiä ja sitten on vielä Luonnon suojelu alueiden myynti ulkomaisille sijottajille? Kertooko tämä meidän "asiantuntijoist" Eduskunnas?

    Käyttäjän DanielMalinen kuva
    Daniel Malinen

    Tuo on aika hyvä vertaus. Suomen keskustelusta saa sen kuvan että "juutalaisiksi" on leimattu pakolaiset, maahanmuuttajat, työttömät, vanhukset, nuoret, sekä kaikki muut jotka kuluttavat yhteiskunnan verovaroja. Syytä toisinaan haetaan EUsta, Yhdysvalloista ja markkinataloudesta. II maailmansota muten syttyi kun Saksalle ja Ranskalle jäi epäselvyys I maailmansodan lopputuloksesta ja taloudellisista menettelyistä kuten pakotteista, sitten Englanti ja Venäjä tuli sorkkimaan räjähdysherkkää tilannetta joka oli saavutettu 30-luvun syvän laman aikana. Voisipa sitä jossitella etyä jos II maailmansota olisi jäänyt sytymättä keskitysleireiltä olisi vältetty mutta antisemistinen Eurooppa olisi massasiirtänyt kaikki juutalaiset Israeliin eikä antisemimistä olisi herätty.

    Käyttäjän kyy kuva
    Mark Andersson

    Oikeassahan kirjoittaja muuten on, mutta sen sijaan että puhuisi "faktoista" hänen pitäisi puhua numeroista.

    Numeromagia on se uskonto, johon päättäjät meitä ovat käännyttäneet ristiretken tavoin jo pari-kolme vuosikymmentä.

    Faktat ovat eri asia. Ne eivät ole uskonto, kuten nykyinen valtionuskontomme taloususkonto.

    Toimituksen poiminnat

    Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset