PasiSillanpää

Kokeileva sähläyshallitus

Jo vuosia on esimerkiksi valtiontalouden tarkastusviraston suunnalta huomatettu siitä, että eduskunnan lainvalmistelu on heikkoa. Siksi ei ole enää lainkaan ihme, että jälleen tänään uutisoidaan aiheellistakin arvostelua kohdanneesta lakiesityksestä. Helsingin Sanomat kertoo uudesta Metsähallituslaista, jonka olisi tarkoitus selkeyttää metsävarallisuuden johtamista, mutta käytännössä se saattaa johtaa jopa pahempaan umpisolmuun. Viime viikolla syntyneet kohut tiettyjen veronkiertäjien armaduslakiesitysksestä ja hallintarekisterilain uudistuksesta eivät vielä edes ole laskeutuneet, kun uusi kohu on jo syntymässä.

Poliittinen päätöksenteko on vakavalla tavalla rikki

Näitä kohuja seuratessa toistuu yksi kaava ylitse muiden. Ehdotus tulee ainakin näennäisesti puoliyllättäen, useat osapuolet toteavat, että esityksessä on puutteita, valmistelijat kertovat ehdotuksen olevan lopullinen ja arvostelijoiden vain olevan tietämättömiä siitä, mistä on kyse.

Jos valmistelijoiden väite siitä, että muut eivät ymmärrä mistä on kyse, on totta, poliittinen päätöksentekomme on rikki. Dynaamisen päätöksenteon edellytyts on se, että päätettäväksi ei tuoda asioita, joista päätöksentekijöillä ei ole riittävää tietoa. Meillä on ainakin vuosikymmen, ellei useita vuosikymmeniä puhuttu avoimuuden tärkeydestä. Vaikka lainvalmistelussa on usein salassapidettäviäkin asioita, ei se voi tarkoittaa sitä, että keskeisistä asioista on epätietoisuutta. Mikään menestyvä yhteisö ei niin toimi.

Painotettuja mielipiteitä

Poliittiset päätöksentekijät pitävät kansaa tyhmänä. Poliittisia arvovalintoja myydään edelleenkin ainoina mahdollisina vaihtoehtoina. Se on valehtelua ja valehtelu saa epäilemään muutakin. Ainoa tapa palauttaa luottamusta on todeta, että tämä on meidän valintamme ja tämän valinnan pohjalta jatkamme valmistelua. Arvovalinta johtaa myös siihen, että mukana olevat hakevat vahvistusta omalle valinnalleen. Viime viikolla kirjan julkaisseen Sixten Korkmanin mukaan virkamiehet toimivat poliittisten tavoitteiden mukaisesti, eivät itsenäisesti ajattelevina neutraaleina asiantuntijoina. Vaikka Korkmanin väitteestä ottaisi puolet pois, se tarkoittaa, että valmistelu ei voi tässä tilanteessa olla objektiivista, vaan poliittista.

Juuri viikonloppuna entinen Kokoomuksen puoluesihteeri, nykyinen viestintätoimiston toimitusjohtaja Taru Tujunen ja toisen viestintätoimiston johtajana työskentelevä Mikael Jungner totesivat, että poliitikko oppii kertomaan kannattajilleen asiat parhain päin. Muussa tapauksessa ura jää lyhyeksi. Tästä ominaisuudesta ja lainvalmistelun heikkouksista johtuen, luottamus hallituksen päätösten laatuun on kovalla koetuksella. Nyt ei pelkkä tahto riitä, vaan tarvitaan aidosti hyviä ratkaisuja. Hiljalleen alkaa tulla uudelleen pelkoa siihen, millainen hallituksen tämän vaalikauden tärkein valmisteltava asia, eli seuraava sote esitys on. 

Entä sitten se mainostettu kokeilukulttuuri

Hallitus on puhunut innokkaasti kokeilukulttuurista. Kokeilukulttuuri sopii ympäristöön, jossa kaikki toimivat avoimesti ja asioista on pääpiirteissään sama näkemys. Vaikeassa tilanteessa voidaan sallia se, että näkemys ja yleiskuva on kaikkia yksityiskohtia myöten vain hallituksen tiedosssa. Mutta kokeilukulttuuriin ei kuulu se, että koko maa on kokeilun alla. Kokeilukulttuurin ydinkysymys on se, että kokeiluja tehdään niin pienessä mittakaavassa, että se ei vaaranna toimivia käytäntöjä. Jos kokeilu osoittautuu toimivaksi, se voidaan laajentaa nopeasti koko maata kattavaksi.

Näyttää vahvasti siltä, että hallitusta eivät oikeasti kiinnosta kokeilukulttuurin hedelmät. Vai miksi odotetaan uutta sotea, kun jo nyt on esimerkkejä siitä, miten vaikkapa terveydenhuollossa saadaan toimintaa tehokkaammaksi. Esimerkiksi hallitusta ei näytä sen enempää kiinnostavan Espoossa tehty Matinkylän terveysaseman toiminnan tehostamisprojekti, jossa puolessa vuodessa saatiin merkittäviä hyötyjä aikaiseksi. Tai ne väitteet, mitä on esitetty terveydenhuollon johtamisjärjestelmien heikkoudesta yksityisten terveysalan toimijoiden suulla. Useissa tapauksissa ulkoistaminen on ollut erinomaista liiketoimintaa yksityiselle, koska julkinen puoli on paikoitellen surkeasti johdettua.

Laatu, laatu ja laatu

Hallitus toimii kovan paineen alla. Se ei saa tarkoittaa sitä, että päätöksenteon nopeus voittaa päätösten laadun. Huonosti valmisteltu päätös on vaikeampi saada muutettua odotusten mukaiseksi toiminnaksi ja niiden korjaaminen on työläämpää kuin kerralla kunnolla mietittynä. Kovassakin paineessa päätöksenteon laatuun pitää panostaa. Laatu syntyy objektiivisesta tiedonkeruusta, rehellisistä arvovalinnoista, avoimesta viestinnästä ja selkeistä päätöksistä, joita ei tarvitse heti seuraavana päivänä perua.

Uskon että nykyisellä hallituksella on aitoa tahtoa tehdä asiat kunnolla. Mutta pelkkä tahto ei riitä. Työ on myös tehtävä laadukkaasti. Siinä halituksella on paljon kirittävää.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Korkman taisi tuoda myös esille, että hallituksen mahdollisuudet päätöksenteossa ovat tosiasiallisesti kovin rajatut, varraten varsinkin siihen, mitä äänestäjät ja kansalaiset yleensä keskimäärin olettavat. Elvyttävää finanssipolitiikkaa on käytetty voimalla jo seitsemän vuotta huonoin tuloksin ja rahapolitiikkaan hallitus ei pysty EMU:n oloissa vaikuttamaan käytännössä lainkaan. Työmarkkinapolitiikka on taas puolestaan korporaatioiden vallassa, johon hallituksen on liki mahdotonta puuttua nykykäytännöin.

Hallituksen alkutaival on tuonut selvästi esille sen, että hallituksella on tahtoa pyrkiä ratkaisemaan maan ongelmia huomioiden jopa tulevaisuuden antamia vääjäämättömiä vaatimuksia, mutta keinot näyttävät olevan varsin rajatut - elleivät liki olemattomat valtaviin haasteisiin ja ongelmiin nähden.

Maan suurimmat ongelmat liittyvät työn vähyyteen tulopuolella, eikä tähän voida juurikaan vaikuttaa lämpimin puhein eikä langalla työntäen, joilla nyt yhtäkkiä maahan syntyisi satojatuhansia uusia yksityisrahoitteisia työpaikkoja turvaamaan edes nykyisenlaista hyvinvointia ja sosiaaliturvaa tulevina vuosina.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Jos Suomessa elettäisiin vanhantestamentin aikaa, niin pitäisin ymmärrettävänä, että EK:n autotallissa olisi varattuna paikka nimille "Apunen" ja "Häkämies" ja että eräs häkäpönttömies muuttaisi Sipooseen sähkö-Teslalla, koska silloin ihmisiä pidettäisiin pelinappuloina suuren Filosofin kasvattaessa omaisuusarvojaan, mutta koska telkkarista näemme omiin aistihavaintoihimme nojaten nuorten ihmisten suuntaavan Syyriasta sikäläisen suurfilosofin luota tänne päin luottavaisena siihen, että voisivat syntyä uudelleen paikassa jossa arvostetaan jokaista filosofina oman elämänkokemuksensa ja ainutlaatuisen ihmsarvonsa perusteella.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Missä on pihvi?, kysyy tänään HS:n mielipidepalstan lukija.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset