PasiSillanpää

Toimittajat ja poliitikot samassa suossa

Tämän päivän Helsingin Sanomissa toimittaja Saska Saarikoski pyrki selvittämään sitä, mistä politiikan kriisissä on kysymys. Kirjoitus sai miettimään, ovat poliitikkojen lisäksi myös toimittajat hieman hukassa oman työnsä kanssa.

Yksinkertaistettuna Saarikosken viesti oli se, että maailma on muuttunut nopeaksi ja kaikissa päätöksissä joudutaan ottaamaan huomioon liian monta asiaa samanaikaisesti. Se tekee politiikasta hankalasti johdettavaa, kun aina jollakin on veto-oikeus. Pitäisi kyetä tekemään tulevaisuuteen luotaavia päätöksiä, jotka kantavat mahdollisimman pitkälle.

Minusta yleensä erinomainen toimittaja Saarikoski on tällä kertaa harhateillä.

Poliittinen päätöksenteko pitää kyllä uudistaa

Poliittisissa päätöksentekijöissä on kymmenen vuoden aikana tapahtunut aika iso muutos. Nykyinen hallituksemme on esimerkiksi poliittiselta kokemukseltaan - erityisesti ministerikokemukseltaan - poikkeuksellisen untuvikko. Sama koskee muutenkin eduskuntaa. Näkyvintä ääntä käyttävät erilaiset idealistit. Ero vanhaan kaartiin, jossa oli valtiomiesmäistä halua rakentaa siltoja, on selvästi nähtävissä.

Kun yhdistetään vähäinen poliittinen kokemus siihen, että meillä on aika tuore poliittisten valtiosihteerien historia, on epäonnistumisen riski suuri. Kokenut poliitikko uskoo helposti enemmän muita, koska hänellä ei ole välttämättä substanssia asiaan, josta hän tekee päätöksiä.

Hallituksessa ei ole esimerkiksi ainuttakaan juristia, joka on jonkintasoinen vitsi, kun sen päätehtävä on kuitenkin lainvalmistelussa. Valtiovarainministerikään ei ihan häikäise talouspuolen substanssiosaamisellaan.

Pääministeri on kyllä todistetusti kyennyt tekemään rahaa yritystoiminnalla, mutta kaikki näkevät, että hänen tapansa esiintyä ei ole sellaista, millä ihmiset saadaan mukaan. Hyvä tahto ei riitä, jos ihmisiä ei saada mukaan. Onneksi Tasavallan Presidentti on kyennyt ottamaan mielipidejohtajuutta ja näin hieman paikannut ongelmaa.

Poliittiseen päätöksentekoon tarvitaan enemmän substanssiosaamista ja asioihin perehtymistä. Ei yrityksen hallitukseenkaan valita ketä tahansa. Heidänkin on perehdyttävä ja osattava oma vastuualueensa.

Toimittajat ovat liian kilttejä

Ajoittain näemme tilanteita, joissa ministeri uhkaa uhmaikäisen lailla studiosta lähtemisellä, kun häneltä kysytään se ilkeä kysymys. Meillä toimittajat kiltisti taipuvat tämän uhkailun alla. Jos ministeri on oikeasti huonosti käyttäytyvä eikä halua vastata asialliseen kysymykseen, pitääkö hänelle taipua? Juuri ne pahat kysymykset ovat usein ratkaisevia. Ne saattavat parhaassa tapauksessa herättää ministerinkin. 

Toimittajien odottaisi paneutuvan asioihin syvällisemmin, sen sijaan että hyväksyivät ns. helpot vastaukset. Kiltti toimittaja politiikan kentässä on vain viestintuoja. Sen tilalla tarvitsemme enemmän niitä, jotka kykenevät ottamaan asioista selvää silloinkin, kun niistä ei haluta kertoa. Pienenä synninpäästönä sanottakoon, että sellaistakin toimittamista onneksi näemme jonkin verran.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Piti lukea ihan kahteen kertaan Saska Saarikosken kolumni enkä sittenkään välttynyt tuttuuden tunnelmalta suhteessa Google- linkitykseeni tässä blogissasi reilu viikko sitten kommenttina digitalisaation vaikutuksiin seuraavien 15- vuoden aikana.

http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/209480...

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Ei siitä, histollisesti ole kauan aikaa kun Tamminiemestä alkoi salamat singahdella. "s.....n tunarit". Silloin elettiin ns. vahvan johtajan aikaa, deomkratian rajamailla.

En toki halua paluuta menneisyyteen, tulevaisuuten sitäkin enemmän. Tilanne on ajautunut hölmöksi. EK vaatii palkkojen alennusta, jotta vienti lähtisi vetämään. Olen seurannut noita isojen vientialan yritysten tuloksia ja taseita. Voittoa ne suurimmaksi osaksi tahkoavat ja totta vie esim. Metson tilinpäätöksessä palkat tuotannossa olivat ihan kuosissaan. Hallinnon kulut sen sijaan olivat järkyttävät.

SAK on ihmeissään. Palkoista tullaan tulevaisuudessa sopimaan paikallisesti yhä enemmän. Hyvä näin, koska duunari on palkkansa ansainnut. Ongelma on siinä, että duunari joutuu maksamaan myös näiden turhapurojen osuuden. Kahvinpaahtajat köllöttävät Portugalin auringossa ja yhteiskunta maksaa, menetetyistä verojäjestelyistä. Kehtaavat vielä kehua asialla.......

Politiikka on yhteistyötä, tai pitäisi olla. Tässä tilanteessa, missä elämme, tarvitaan joustavampaa asennetta. Esimerkiksi sisämarkkoinen avaaminen, pienyritystoiminnan avittaminen uudenlaisella konkurssilainsäädännöllä jne.

Finanssitalous ja reaalitalous siinä sitä pähkäiltävää. Finanssipuolta en oikein jaksa kunnioittaa, sellaista sosialismia ja suunnitelamtaloutta se edustaa pikemminkin. EK on tästä hyvä esimerkki, rahat mulle ja kivat sulle. Jonkun pitää jokatapauksessa tuottaa. Kyllä se on reaalitalous ja sisämarkkinat lisättynä lähes täystyöllisyydella. Sielta se raha ja tuotto tulee.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Kesällä yritin päästä Bembölestä fillarilla Googlen karttaan merkittyä pyörätietä pitkin Haltian uudelle luontokeskukselle, mutta reitti osoittautuikin metsässä parin kilometrin matkalta pelkäksi kinttupoluksi.

Hoksasin Haltian kahvipöydässä voivani reklamoida kännykällä Googlelle, ja jonkun viikon jälkeen Google olikin ottanut vinkistäni vaarin.

Kerroin Facebookissa kokemuksestani ilahtuneena. Sitten HS kertoi pikku-uutisessa jonkun onnistuneen harhauttamaan Googlea muuttamaan pariksi päiväksi Saksassa erään aukion nimeksi Adolf Hitlerin aukio.

Itä-Euroopan ns. tosinajattelijoiden kokemuksista tiedetään, että joskus kannattaa olla ylpeä jos kokee olevansa seurattu.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset