PasiSillanpää

Onko hallitus koskaan kehunut kansaa?

Suomen hallituksesta ei olisi nykyaikaisen yrityksen johtoryhmäksi.

Hyvään johtamiseen kuuluu riittävä määrä aitoa kehua. Sanotaan, että yhden kielteisen viestin lannistavan vaikutuksen korjaamiseksi, tarvitaan kahdeksan myönteistä viestiä. Myönteiset viestit ovat puolestaan tärkeitä muutokselle. Mitä enemmän meitä kannustetaan hyvään, sitä enemmän me teemme hyvää. Yritin oikein miettiä, kuinka paljon hallitus on antanut myönteisiä viestejä. Päädyin ajatukseen, että heillä suhdeluku taitaa olla juuri päinvastainen.

Kansa saa poliitikot, jotka se ansaitsee ja poliitikot saavat juuri sellaisen kansan kuin omalla johtamisellaan luovat.

En nyt vitsaile lainkaan, kun sanon, että kärkipoliitikot olisi syytä pistää johtamiskoulutukseen. Jäin miettimään tätä asiaa viikonloppuna, kun kävin Twitterissä lyhyen ajatustenvaihdon entisen puoluesihteeri Taru Tujusen kanssa. Olimme yhtä mieltä ainakin siitä, että politiikan asema yhteiskunnassa on muuttunut, mutta politiikan tavat ovat jääneet vanhaan maailmaan.

Voisiko poliiikan uudistamisen aloittaa positiivisen johtamisen opiskelulla? Siis sillä, että poliitikot oppisivat innostamaan sen sijaan että he lannistaisivat.

Muutokseen voi suhtautua käskemällä tai suostuttelulla.

Tässä uudessa politiikan kentässä poliitikoilla on entistä vähemmän mahdollisuuksia käskeä, siksi keinovalikoimaan pitää ottaa enemmän suostuttelua. Hallitus voi keskittyä enemmän ja paremmin siihen, mitä hyvää he voivat tarjota, kuin siihen, mistä kaikesta pitää luopua. Niin kauan kuin viesti on suunnattu tiukasti luopumiseen, kasvatamme vain luopumisen tuskaa, ilman toivoa paremmasta.

Jos minulla olisi valta, pistäisin kaikki poliitikot myönteisen johtamisen koulutukseen. Yksikään yritys ei kestäisi noin negatiivista viestintää harjoittavaa johtoryhmää, kuin maamme hallitus on.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kuulin 90-luvulla eräältä henkilöstöjohtamiskonsultilta tapauksen, jossa suomalaisia PK-yrityksien työnjohtajia oli porukalla treenattu antamaan positiivista palautetta alaisilleen. Yksi heistä oli tunnettu kenkkuilija alaisilleen, mutta sitten session jälkeen hän oli päättänyt yrittää soveltaa oppejaan käytännössä.

Ensimmäisenä aamuna hän oli mennyt tarkastelemaan erään hitsarin työtä ja totesi siihen yksikantaan: "Aika hyvää jälkeä olet tuossa tehnyt!"

Hitsari katsoi häntä murhaavasti, riisui hanskansa ja marssi pois mutisten mennessään, että "vaikka parhaansa tekee, niin tullaan v...uilemaan".

Käyttäjän PasiSillanp kuva
Pasi Sillanpää

Jep. Näinhän se menee. Aina tekee väärinpäin.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Noinhan siinä käy kun teoriaherra alkaa yrittää kehua, sen sijaan että sanoisi "Teit sunnuntaijälkeä, vaikka arkinenkin olisi riittänyt" kuten työmies itse sanoo oman työnsä jäljestä.

Käyttäjän PasiSillanp kuva
Pasi Sillanpää

Tai kuten poikani sanoi aikanaan 5 vuotiaana jalkapallokoulun toisen kerran jälkeen. "Miksi se valkku sanoi koko ajan hyvä hyvä, hyvin menee? Ei me nyt niin hyviä vielä olla."

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #5

Valkku ei tiennyt, että lasten suusta totuuden kuulee.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Ihan samaa huonosta johtamisesta olen pohtinut blogissani http://petranyqvist.puheenvuoro.uusisuomi.fi/20982...

En usko, että juuri SSS saisi merkittävää apua johtamiskoulutuksesta, koska se on osiensa summa, tuovat jotenkin toistensa huonoimmat puolet esiin. Virheitä ovat pelottelu, ylimielisyys, ristiriitaisuus ja juuri tuo kehumattomuus. Ihmisiä myös syyllistetään. Ja hei, meillä on ulkoministeri joka boikotoi osaa mediasta, mikä on aika ennenkuulumatonta. Kansa saa siis olla varuillaan arvaamattoman ja julkean hallituksen kanssa.

Mutta ehkä noin muuten johtaminen, vuorovaikutustaidot, medialukutaito yms voisi olla tärkeää opiskeltavaa uusille päättäjille.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Aika hyväksi voi kehua harrastelijan työtä, ammatistaan ylpeän korvissa se kuulostaa maanantaiaamun sekundalta.

Käyttäjän PekkaReiman kuva
Pekka Reiman

Olen törmännyt monenlaisiin johtajiin. Yksi mielenkiintoisista johtajatyypeistä on "Harum el Pullah" -tyyppi. Tiedättehän sen hyväntahtoisen kalifin, joka ei ymmärrä mistään mitään, kun suurvisiiri Ahmed Ahne pyrkii "kalifiksi kalifin paikalle". Ahmed Ahne kehittää mitä mielikuvituksellisimpia juonia. Harum el Pullah tajuaa maailman menosta yhtä paljon kuin kissa ompelukoneesta.

Kaiken juonittelun jälkeen hyväntahtoinen Harum el Pullah pysyy ilman omaa syytään vallassa ja Ahmed rypee jossakin vankilan läävässä. Aito hyväntahtoisuus paikkaa isojakin kompetenssipuutteita, ja sitten, kun kompetentti taustavaikuttaja kuittaa palvelunsa repliikillä "ole hyvä", Harum el Pullah vastaa "Olen hyvä".

Olen nähnyt tämän kuvion toimivan useammin, kuin tilastollinen todennäköisyys edellyttäisi.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Kömpelöksi yritykseksi jäi hallituksen maailmanmiesten taholta yliopistoväen kehuminen kaiken maailman dosenteiksi!

Kaksikielisyys aiheuttaa joskus hupaisia kommelluksia esim. Sitran väen käyttäessä ilmaisua "resurssiviisaus". Sitä tuskin on suomenkielinen keksinyt. Ruotsissa kehuminen ja sinuttelu sujuu luontevammin koska Wallenbergitkin ovat aina puhuneet kansan kanssa samaa kieltä.

Mieleni sopukoihin oli jäänyt erään suomenruotsalaisen työkaveri Janin suusta sana "sähköjänis" puolen vuosikymmenen ajalta jolloin olin Nokia Datan myyntimiehenä. Vasta muutama viikko sitten ymmärsin mihin tuota hyvää sanaa voi käyttää.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset