PasiSillanpää

SSS eli huonon johtamisen koulu

Istuvan hallituksen avainministerit antavat ainutlaatuisen mahdollisuuden keskusteluun hyvän johtamisen periaatteista. Vain vajaassa vuodessa on syntynyt useita kouluesimerkkejä siitä, miten johtajana ei pidä toimia.

Tässä muutamia valittuja:

1) Pääministeri Sipilä kuittaa yliopistoväen suuttumuksen säästöjä kohtaan muutosvastarintana.

Muutosvastarinta on suorassa suhteessa muutosnopeuteen, viestinnän laatuun ja muutoksen mittakaavaan. Toisin kuin yleisesti puhutaan, muutosvastarinta ei ole välttämätön tila. Se on seuraus siitä, että joku mainituista asioista ei ole kohdallaan.

Yliopistojen kohdalla erityisesti aikataulu ja viestintä ovat epäonnistuneet. Kokoomus ja Keskustapuolue lupasivat, että koulutuksesta ei säästetä. Tämä loi turvallisuutta koulutusalalle. Ihmisille luotiin mielikuva eri tulevaisuudesta kuin missä eletään. Tässä kohdassa väite siitä, että asia on muuttunut lyhyessä ajassa dramaattisemmaksi on valkoinen valhe. Samaan aikaan nimittäin asiasta puhutaan rakennemuutoksena. Rakennemuutos vaatii aina enemmän aikaa kuin pienempi viilaus. 

Eli kohdassa yksi, johtaminen on epäonnistunut sekä aikataulullisesti että viestinnällisesti. Poliitikot eivät voi syyttää kansaa. Ainoastaan toisiaan. Siksi haukut voi kohdistaa toisiin poliitikkoihin ja pyytää anteeksi, että heidän vuokseen nyt joudutaan korjaamaan asioita kovalla kädellä.

2) Ulkoministeri Timo Soini pelaa omaa peliä

Johtoryhmän vahvuus on suoraan riippuvainen sen yhtenäisyydestä. Johtoryhmän omissa keskusteluissa saa olla erimielisyyttä, mutta ulospäin sen on näytettävä yhtenäisyyttä. Mikäli yksikin johtryhmän jäsen näyttää ulospäin, että yhteisistä pelisäännöistä voi livetä, se antaa viestin muillekin asioista luistamiseen. 

Soini on vetänyt hallituksessa omaa linjaansa mm. maahanmuuttokysmyksissä. Se on luonut oikeutuksen kärjistää asioita julkisuudessa. Mikäli Soini ja muu hallitus olisi sopinut yhteisen linjan ja siinä olisi pysytty, ongelmiin olisi voitu reagoida vähän paremmin.

3) Valtiovarainministeri vähättelee yksityiskohtia

Talousjohtaja on jokaisessa orgnisaatiossa se henkilö, jonka odotetaan eniten olevan faktoihin nojaava henkilö. Stubbin vähättelevät lausunnot sivistyksestä ja pulivillaiset heitot valtion budjettikeskustelun yhteydessä ovat syöneet tärkeää luottamuspääomaa. Markkinointipäällikkö (kauppa- ja teollisuusmininsteri tai ulkoministeri) voi heittää visioita, joita ei tarvitse tukea lukuihin. Talouspäällikköllä pitää luvut olla hallussa.

Mikäli Stubb ei olisi kompastellut näissä asioissa, hänen uskottavuuspääomansa olisi suurempi.

Jokainen johtaja tekee virheitä. Kovassa paikassa virheen mahdollisuus kasvaa. Se ei poista silti sitä asiaa, että on tärkeä  ymmärtää, mikä virhe on syntynyt ja miksi. Vasta sen jälkeen voi ymmärää, miten asiaan pitää hakea ratkaisua.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Valtionjohdon myöntämässä yläsavolaisuuden arvonnousussa, "tolkussa", voi nähdä uudestisyntymisen ihmeen piirteitä. Niitä ehti myös Paavo Väyrynen esittelemään, ja nyt uusimpana Anne Berner pitäessään junavuoroja hengissä.

Uudestisyntyminen onkin läntisen ajattelun mahdollistama uusi alku. Asioita alkaa katsomaan uudella tavalla luottaen omien aistien välittämiin havaintoihin. Ihminen ei pidä siitä että häntä pidetään tyhmänä, että kaikkea ei kerrota.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Suo anteeksi, mutta tietyssä mielessä sorrut tässä ulostulossasi saamaaan virheeseen kuin pääministerimme. Molemmat teistä ottavat analogiat yritysmaailmasta. Politiikassa vain on pakko otttaa huomioon poliittiset realiteetit tuon "johtamisen" kohdalla ja epäonnistumiset tuossa "johtamisessa" on pakko panna nimenomaan sen piikkiin, että analogia on valittu väärin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset