PasiSillanpää

Hypetystalouden seitinohuet

Suomessa 20 -vuotias nörtti neuvoo 40 -vuotiasta, 20 vuoden kokemuksen omaavaa johtajaa siinä, miten 100 vuotta vanhaa yritystä pitää johtaa. Start-up firmoilla on joka päivä jatkuvat makeat bileet, jotka ajavat 95 % start-upeista konkurssiin muutamassa vuodessa. Nuoret tekevät todella makeita applikaatiota, joilla ei kuitenkaan useimmiten tehdä rahaa. Keskimääräinen tietotekniikkayritys tekee hyvää softaa mutta ei mieti miten sitä myydään. Digitaalisuudesta puhuvat eivät useinkaan ymmärrä sitä, että digitaalisuus itsessään ei vielä muuta mitään.

Edellä mainitut kommentit ovat lähes sanasta sanaan lainauksia kahdelta haastattelemaltani menestyvän tietotekniikka-alan yrityksen johtajalta.

Liike-elämä ottaa joka päivä seitinohuet ja juhlii omia ideoitaan

Suomalainen liike-elämä suhtautuu muutokseen kuin kevyisiin iltapäiväkänneihin. Kun työlistalle otetaan digitalisaatio, niin kaikilla on mukavaa ja elämässä ei enää ole ongelmia. Digitalisaation aiheuttama seitinohut nousuhumala saa uskomaan mahtavaan tulevaisuuteen.

Mutta jo illalla on krapula. Dgitalisaatio oli kiva juttu, mutta ainoa konkreettinen on köyhtynyt lompakko ja pieni päänsärky. Maailma ei muuttunut mihinkään.

Suomessa juhlitaan innovaatioita, joilla ei tehdä rahaa

Usein me arvostelemme amerikkalaisia, kun he yrittävät tehdä kaikesta rahaa. Amerikkalaiset voivat nauraa meille, koska me yritämme tehdä niin paljon asioita ilmaiseksi. Suomi on ykkönen innovaatioihin käytetyissä resursseissa ja maailman kärkiluokkaa koulutuksessa ja tutkimustoiminnassa suhteessa väestöön. Tästä kaikesta huolimatta Talouselämässä julkaistun tiedon mukaan World Economic Forumin indeksissä Suomi on innovaatioiden kaupallistamisessa vasta sijalla 39.

Tilanne on sama kuin Kimi Räikkösen kilpa-auto annettaisiin kymmenvuotiaalle mikroautoilun tulevaisuudenlupaukselle. Tai kun Stradivarius annettaisiin musiikkiopiston ykkösluokkalaiselle. 

Innovaatiojärjestelmämme näyttää tuottavan mahtavasti innovaatioita, joita kukaan ei osta. 

Markkinointi ja myynti on turhaa, insinöörit rautaa

Muistan kuinka eräs tunnettu professori heitti kymmenen vuotta sitten Talouselämä lehden kolumnissaan, että Suomeen tarvitaan lisää insinöörejä yritysten johtoryhmiin. Kirjoitin samaan lehteen toisen kolumnin, jossa väitin, että insinöörien sijaan tarvittaisiin kiintiötä älylle. Voin nyt todeta, että minäkään en ollut siinä täysin oikeassa.

Me tarvitsemme yrityksiin markkinoinnin ja myynnin esitaistelijoita. Ei ole kenekään etu tehdä juttuja vain omaksi iloksi. Me voimme täyttää lehtien sivut kaikilla hauskoila start-up yrittäjillä, heidän maailmoja syleilevillä näkemyksillään ja mitä makeimmilla applikaatioilla, mutta se yksinään ei vielä vie meitä riittävän nopeasti eteenpäin. On aivan eri asia luoda uutta kliffaa ilman velvoitetta elättää perhettä, puhumattakaan muista, kuin luotsata 100 vuotias yritys kohti uutta niin, että hyvinvointia voidaan samalla jakaa mahdollisimman monelle.

Minusta meidän pitää vihdoinkin lopettaa se älytön, suorastaan aivoton, keskustelu siitä, kuinka uuden talouden airueet tietävät tulevaisuuden kirkkaammin kuin kokeneet.

Tulevaisuutta ei nimittäin kukaan tiedä. Moni osaa toki antaa sille hyviä vaihtoehtoja.

Meidän pitää nostaa myynti ja markkinointi sille kuuluvalle paikalle, kuten se on tehty niissä maissa, jotka menestyvät kansainvälisessä kilpailussa. Samalla meidän pitää palkata ne kaikki kliffojen applikaatioiden tekijät kannattavasti toimiviin yrityksiin tekemään kaupallisia innovaatioita. Näissä nuorissa on mahtava tulevaisuus, mutta heidät pitää saada tekemään tuottavia hommia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Käytät termiä innovaatio väärin uusista/innovatiivisista tuotteista. Innovaatiosta voi puhua vasta menestyksekkään kaupallistamisen jälkeen.

Käyttäjän PasiSillanp kuva
Pasi Sillanpää

Käytän sitä tarkoituksella väärin, koska normaalissa keskustelussa ne menevät sekaisin. Suomalaisista innovaatioista puuttuu usein go-to-market suunnitelma eli selkeä idea siitä miten sillä tehdään rahaa. Tai ainakin se on huonosti suunniteltu.

Olen ehdottomasti samaa mieltä siinä, että innovaatiosta pitäisi puhua vasta sitten kun siinä on kaupallistaminen mietittynä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Ei se miettiminenkään riitä innovaatioon, vaan vasta merkittävä bisnes. Vasta asiakkaat naulaavat uuden idean innovaatioksi.

Käyttäjän PasiSillanp kuva
Pasi Sillanpää Vastaus kommenttiin #3

Juu.

Rahaa siitä pitää saada. Suomalaisittain olisi jo edistysaskel, jos olisi edes kunnollinen ajatus siitä, mistä sitä rahaa tehdään ja miten.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset