*

PasiSillanpää

Haluatko miljonääriksi jakamalla?

Eilen järjestettiin Helsingissä seminaari, jossa puhuttiin mm. jakamistaloudesta. Eli siitä, kun jokainen joka osaa tai omistaa jotakin, pääsee tarjoamaan sitä kaikille. Jakamistalouden maailma on niiden, joilla on asunnossaan tyhjä huone, autossaan tilaa matkustajalle, autotallissa käyttöä kaipaava työkalu tai päänupissa käyttämätöntä osaamispääomaa.

Kuulemma konsultointikin on menossa jakamiseksi. Kohta varmaan joukot neuvovat, kuten haluatko miljonääriksi yleisö. Joitakin vuosia sitten Ranskan ohjelmassa kilpailija käytti yleisöä apuna, kun piti tietää vastaus kysymykseen mikä taivaankappale kiertää maata? Vaihtoehdot olivat Kuu, Mars, Venus ja Aurinko. Yleisöstä 56 % oli sitä mieltä, että maata kiertää aurinko. 42 % oli sitä mieltä, että Kuu.

Jakamistalouden hypessä on paljon hyvää, mutta samalla valtava määrä pelkkää hypeä. Jakamista pidetään usein tulevaisuuden valtavirtana ajattelematta jakamisen tämän hetken suosion syitä syvemmin. Puhutaan vain siitä, kuinka helppoja ja edullisia palveliuita Uber, Airbnb ja muut alan toimijat tarjoavat, mutta ollaan sen sijaan hiljaa siitä, mihin todelliseen ongelmaan ne tarjoavat ratkaisuja.

Jakamistalous on syntynyt kahden ison asian yhtäaikaisesta kehityksestä. Digitaalinen teknologia on kypsynyt riittävästi, jotta palveluita voidaan tarjota täysin uudella tavalla. Samaan aikaan maailmantalous on ollut pitkässä ongelmavyyhdissä ja erityisesti länsimaissa asuvien elintason nousu on ollut uhattuna. Hyvin monen kohdalla elintaso on jopa laskenut. 

Hyvin harva jakamistalouden yritys lähtee julkisesti puhumaan siitä vaihtoehdosta, mitä tapahtuisi heidän palveluilleen siinä vaiheessa, kun ihmiset vauraustuvat riittävästi. Haluavatko he edelleen mennä matkoillaan toisen ihmisen asuntoon yöpymään, jos heillä on varaa hotelliin? Haluavatko ihmiset avata kotinsa tuntemattomile matkailijoille, jos heillä ei ole pulaa omasta rahasta?

Suuri osa jakamistaloudesta ei ole syntynyt niinkään jakamisen tarpeesta, vaan tarpeesta saada lisäansioita. 

Oma ennusteeni on, että talouden kehittyessä jakamistalous muuttuu ammattimaiseksi. Sitä se on jo monelta osin nytkin. Esimerkiksi Berliinissä on runsaasti vuokra-asuntoja, joita vuokrataan koko ajan Airbnb palvelun kautta. Niillä tehdään siis bisnestä, joka kilpailee hotellien kanssa ilman hotellibisnestä rajoittavia sääntöjä. Ennen pitkää sääntöjen on lähestyttävä toisiaan ja kilpailutilanne muuttuu.

Jakamistalous tarjoaa tien miljonääriksi niille, joilla on resursseja rakentaa kansainvälinen palvelualusta erilaisten palveluiden jakamiseen. Nille tavallisille ihmisille, jotka tarjoavat siellä palveluitaan, ne tarjoavat ainoastaan mahdollisuutta pieniin lisäansioihin. Ellei tämä tavallinen ihminen sitten myös muuta omaa toimintaansa ammattimaiseksi. 

Kysymys kuuluukin. Koska ammattimainen jakamistalouden toimija asetetaan samalle viivalle samalla alalla toimivan ns. virallisen talouden toimijan kanssa? Vasta siinä vaiheessa nimittäin jakamistalouden kilpailuetu joutuu todelliseen testiin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

On autuaampi ottaa kuin antaa?

Käyttäjän markkupatynen kuva
Markku Patynen

Hyvä kirjoitus! Onhan tuo nk. itsestäänselvää, että jakamistaloutta on edistänyt tarve lisäansioihin. Itse en ollut tullut miettineeksi tilannetta, mitä tapahtuu kun sitä fyffee on riittävästi. Mutta hyvin ilmeinen tuo päätelmäsi. Eipä sitä ole koskaan tullut laitettua omaa mökkiäkään vuokralle vaikka joskus on miettinyt...

Tuo on mielenkiintoinen kysymys. Siis tuo, että koska säännöt ammattimaiselle toiminnalle ja jakamistalouden kautta tapahtuvalle toiminnalle tulevat läheskään samanlaisiksi. Epäilen, ettei kovin nopeasti, koska se todennäköisesti söisi alkuvaiheessa olevilta startupeilta kasvumahdollisuuksia. Toisaalta, jos sen kansainvälisen startupin on tarkoitus vain kasvattaa osakkeensa hintaa, niin ehkä se nopeampi lainsäädännön kehittyminen voisi paikallistalouden kannalta olla parempi vaihtoehto. Mutta saadaanko sitten paikallisilla aktiviteeteilla muutettua noita pelinsääntöjä, joita jakamistalouden menestykset ovat menestyksellisesti haastaneet ? Epäilen kovasti.

Toimituksen poiminnat