Keski-ikäisten väheksymisen on loputtava

Muistan kun ystäväni sai johdettavakseen ison IT yrityksen pienen osaston, jossa suurin osa työntekijöistä oli 50 ikävuoden pelottavan rajan ylittäneitä. Häntä oli varoiteltu siitä, kuinka tämä ryhmä oli ongelmatapaus, koska "ne on jo niin vahoja, etteivät ne muutu". 

Ystäväni ei kaiketi ottanut pelottelijoita tosissaan, koska vajaa puoli vuotta myöhemmin tämä ryhmä oli muuttunut tarkkailuluokasta hyväksi tuloksentekijäksi. Ystäväni ei tehnyt mitään sen kummallisempaa kuin otti jokaisen yksilön ihmisenä., yritti kärsivällisesti löytää jokaisen henkiökohtaiset motivaatiotekijät ja ruokki niitä oikealla tavalla.

Kautta aikain meille on tullut tutuksi sanontoja, joissa vahvistetaan käsitystä, että keski-ikäinen ihminen on menetetty tapaus, ellei hän ole siihen mennessä jo menestynyt. Keski-ikäinen ei sanontojen mukaan enää opi eikä haluakaan oppia uutta. Hän vain odottaa helppoa loppuelämää ja pyrkii koko sen ajan pitämään huolta siitä, ettei maailma muutu liiaksi.

Jutussa on vain osatotuus

Valtaan päässyt keski-ikäinen nimittäin haluaa pönkittää valtaansa. Se näkyy niin eduskunnassa, yrityksissä kuin työnantaja ja työntekijäjärjestöissäkin. Suomen muutoksen todellisia jarrumiehiä ovat keski-ikäiset poliitikot ja osa johtajista. Tämä peittää taakseen kuitenkin sen, että ne keski-ikäiset, jotka eivät ole vastaavassa asemasa, ovat valmiita luomaan vielä toisen, kolmannen tai neljännen uransa. Heissä on potentiaali, jonka tyhjäkäyttö on kansantaloudellinen katastrofi.

Nuorissa on intoa ja sinisilmäistäkin uskoa omiin kykyihinsä. Nuoriin on aina uskottu muutoksentekijöinä. Nuorten tehtävä on tehdä isänmurha. kyseenalaistaa lähes kaikki olemassa oleva ja uskoa omaan mahdollisuuteensa tehdä muutos. Näin se on ollut ja näin se luultavasti tulee edelleenkin olemaan.

Todellinen suuri muutos on kuitenkin hidas, jos se jätetään vain nuorten innokkaiden käsiin. Keski-ikäisten pientä kyynisyyttä muutoksen itsetarkoitukseen tarvitaan tasapainottamaan tilanteita, joissa samat virheet tehdään aina uudelleen. Keski-ikäisiä pitää kuitenkin käsitellä toisin kuin tähän saakka on tehty.

Sen sijaan että heitä pidettäisiin lähtökohtaisesti jäärinä, jotka vastustavat kaikkea vain periaatteesta, heihin pitää suhtautua ihmisinä, joissa on valtava määrä kokemusta ja edelleen riittävä määrä innostusta. Se pitää vain kanavoida oikein.

Keski-ikäisten syyllistäminen ja aliarviointi pitää lopettaa. Ei ole heidän vikansa, että entisten vuosikymmenten keski-ikäiset eivät ole osanneet tehdä kaikkea oikein.

Nyt on aika katkaista itämä kuinen kierre.

PasiSillanp
Sitoutumaton Helsinki

Olen strategiakonsultti, jonka erityisauetta on yritysten kilpailukyvyn kasvattaminen. Viime vuosina olen tutkinut erityisesti strategisen ajattelun ja uusien, maailmaa muuttavien ideoiden syntyä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu