PasiSillanpää

Miksi gurut usein ennustavat väärin?

Talvivaaran kaivos, Microsoftin työpaikat, digitalisaation vaikutus työhön, uudet tavat tehdä työtä, talouskriisistä selviytyminen ja metsäteollisuuden kuolema. Näimä kaikki on ennustettu enemmän tai vähemmän väärin.

Mauri Pekkarinen sanoi YLE:n haastattelussa, että vuonna 2007 kukaan ei sanonut, että Talvivaaran kaivos on virhearviointi. "Sen jälkeen todella moni asia on vain mennyt pieleen", hän toteaa. Nokian hallitus hyväksyi Nokian toimitusjohtaja Stephen Elopin ajaman strategian liittoutumisesta Microsoftin kanssa matkapuhelintoiminnassa. Digitalisaation guruina esiintyvistä monet ovat sanoneet, että digitalisaatio vie työpaikkoja. Tänään Helsingin Sanomat uutisoi Boston Consultin Groupin arviosta, jonka mukaan digitalisaatio ei suinkaan vähennä, vaan saattaa jopa lisätä työpaikkojen määrää. Björn Wahlroos sanoi vuonna 2008, että kansainvälinen talouskriisi vie vain muutaman vuoden. Metsäteollisuus julistettiin digitalisaation kehittyessä auringonlaskun alaksi. Tällä hetkellä metsäteollisuus on yksi Suomen viennin kivijaloista ja investoi uuteen teknologiaan.

Miksi ammattilaiset ovat ennustaneet väärin?

Siksi koska suuri osa guruista on joko sidoksissa kysyttyyn asiaan tai ei ymmärrä riittävästi oman tonttinsa ulkopuolisia asioita. Ja siksi, koska guruille tulee helposti kiusaus sanoa asioista, joista eivät välttämättä tiedä, mutta ovat samaa mieltä monen muun kanssa. Ja siksi, koska maailma on paljon monimutkaisempi rakennelma kuin heidän yksinkertaistuksiin perustuvat näkemyksensä. Ja siksi, koska ympäristön paine rajoittaa vastakkaisten mielipiteiden suosiota.

Taloudesta puhuttaessa on ymmärrettävä yksi oleellinen, asiantuntijan työllistymiseen vaikuttava asia. Asiantuntija, joka suhtautuu mahdollisimman vähällä kritiikillä muutokseen, työllistyy helpommin kuin sellainen, joka uskaltaa nähdä vallitsevassa keskustelussa myös vakavia puutteita. Talouselämä toimii tiedon lisäksi mielikuvilla ja uusien asioiden läpiviemiseksi ei toivota mitään negatiivista, koska se on jo muutenkin haasteellista.

Tästä samasta syystä Suomessa on hyvin vähän varautumista pahempaan

Monet päätökset perustuvat ajatukselle, että asiat menevät ainoastaan hyvin. Toista vaihtoehtoa on harvemmin suunnilteltu. Puhumattakaan kolmannesta tai jopa neljännestä. Sitä ei ole tehty, koska päätöksenteossa ei puhuta avoimesti myös niistä vaihtoehdoista, jotka saattavat pysäyttää myönteisen kehityksen. 

Nokian alamäki sai ensiaskeleet jo silloin, kun ns. dream team hajosi ja todellinen valta siirtyi yhä harvemmalle ihmiselle. Talvivaaraan liittyvä kritiikki ja valvonta heikkeni silloin kun ihmiset alkoivat nähdä miljardien eurojen tulovirrat. Wahlroosin ennustusta ei tosissaan haastettu, koska erinomaisena ennustajana tunnettua ennustajaa ei kukaan uskaltanut haastaa. Metsäteollisuuden uudistumista ei osattu arvioida, koska suuri osa metsäteollisuuden tuomioita jakaneista ei ymmärtänyt metsäteollisuudesta juuri mitään.

Opimme todella hitaasti

Olen monta kertaa tuonut esille yhden maailmanhistorian nöyryyttävimmistä sotatappioista. Kun J.F Kennedy päätti esikuntineen hyökätä Sikojenlahdelle Kuubaan, kaikki sen hetken parhaat asiantuntijat olivat yhtä mieltä käytetystä strategiasta. USA varautui huonsti ja hävisi sen seurauksena nöyryyttävästi itseään paljon heikommalla kalustolla toimineelle maalle.

Ylimielisyys omasta ymmärryksestä ja kyvyttömyys esittää vastakritiikkiä tulee karulla tavalla esiin silloin, kun asiat eivät mene kuin Strömsössä. Usein väitetään, että vastoinkäymisiä ei ole voitu ennakoida.

Kyse ei ole kyvystä ennakoida, vaan halusta. Puhuvat päät muokkaavat yhteistä käsitystämme. Paljon julkisuutta saavat mielipiteet tunnettujen ja arvostettuina pidettyjen henkilöiden toimesta kohtaavat liian vähän vastakritiikkiä. Asioita painetaan eteenpäin vain yhdellä suunnitelmalla ja vasta ongelmiin jouduttaessa ryhdytään miettimään muita vaihtoehtoja. Silloin ollaan yleensä myöhässä.

Mitä sitten pitää tehdä?

Keskustelukulttuuriimme pitää tuoda enemmän erilaisia näkemyksiä. Vastakkainasetteluista tulee päästä sekä että keskusteluihin. Tulevaisuudenkuvia pitää miettiä useamman mallin kautta. Ei ole analogista tai digitaalista maailmaa, vaan analoginen ja digitaalinen. Ei ole työelämää, jossa kaikki saavat olla päättämässä omasta työstään tai työtä, jossa pomo sanoo kaiken. On molemmat. Ei ole tulevaisuutta, jossa vain robotit tekevät työt. On vain työelämä, jossa teknologia tekee ne asiat, joissa se on ihmistä kyvykkäämpi ja taloudellisempi.

Sekä poliittiseen että yleiseen talouskeskusteluun tarvitaan enemmän värejä. Muussa tapauksessa törmäämme yhä uudelleen siihen, että eilisen guru on antanut meille vääriä neuvoja.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

"Mauri Pekkarinen sanoi YLE:n haastattelussa, että vuonna 2007 kukaan ei sanonut, että Talvivaaran kaivos on virhearviointi. "Sen jälkeen todella moni asia on vain mennyt pieleen""

Mauri Pekkarinen puhuu ns. muunneltua totuutta. Varsin moni taho kyseenalaisti kaivoksen perustamisen. Jotkut epäilivät rikastusmenetelmän laajennettavuutta täyteen mittakaavaan ja toiset pelkäsivät ympäristötuhoja. Kummatkin huolet osoittautuivat aiheelliseksi. Esitettiin myös mielipiteitä, että Talvivaaran malmi olisi ollut liian köyhää jotta sitä voisi jalostaa kannattavaksi.

Sikojenlahden fiaskoon taas liittyi iso kasa virheitä ja riittämätöntä sitoutumista josta seurasi se, että lopullinen hyökkäys oli täysin aliresurssointi ja luvattua ilmatukea ei koskaan saatu.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Ongelma on liian usein siinä, että päättäjät eivät halua kuunnella väärien osapuolten varoittelua. Jos vaikkapa vihreät puhuvat kaivoksen tai ydinvoimalan riskeistä se sivuutetaan tietyissä piireissä. Jos taas voitto-odotukset ovat riittävän suuria niin kovin moni ohittaa kaikki varoitukset. Näin kävi mm Soneran tekemässä taajuuskaupassa Saksassa.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

"Gurusta" olikin kyse kun puhutaan Pekka Perästä. Melkoinen veijari, kun sai yhdellä eurolla miljardikaupalla rahaa tänne Kainuuseen. Siitä hänelle kiitos. Myös alasajo onneksi työllistää. Silti, kyseisen miehen kaunopuheisuuden loppulasku on hirveä enkä ymmärrä miten on mahdollista, että hän nosti (kauppalehden mukaan) viime vuonna edelleen 340 000 euron edestä palkkaa..

Itse bioliuotus ei koskaan tule toimimaan Suomen ilmastossa, jossa sadanta on suurempi kuin haihduntaa. Kahdeksan vuoden "kokeilu" (ympäristön ja veromaksajien kustannuksella) riittäköön. Ja on toivottava, että myös Talvivaaran pääluottamusmies jossain vaiheessa heräisi todellisuuteen (mies näyttää olevan melkoisesti ulalla).

Käyttäjän AskoGabrielTuurna kuva
Asko Tuurna

Nalle oli oikeassa. Vuoden 2008 finanssikriisi ei kestänyt kuin muutaman vuoden. Suomen epäonni oli se, että Android ja IOS veivät Nokialta, toimialajohtajalta markkinat samaan aikaan.

Käyttäjän PasiSillanp kuva
Pasi Sillanpää

Itse finanssikriisi ei todellakaan kestänyt kuin sen pari vuotta. Mutta sen seuraukset säteilivät niin, että syntyi uusia ongelmia.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Kriisistä toiseen ajautuminen tukkipuun tavoin voi johtua siitä, että kaikkien totalitarismien slogan "Tarkoitus pyhittää keinot" on hämmentävän hyvin toteutunut Suomessa siten kuin Platon oli hahmotellut antiikin kolmijakoisessa ihannevaltiossa: 1) filosofit ajattelevat 2) sotilaat hoitavat turvapalvelut 3) rahvas tuottaa ruokaa.

Nyt tosin Timo Soini on nostettu rahvaan parista turvamiesten pomoksi, Il Capoksi, mutta filosofien joukkoon ei ole asiaa, sillä ruotsinkielen asema Jumalan ruoskan ja pyövelinmiekan yhdistelmänä akateemisessa elämässä on ja pysyy.

Lue enemmän kirjastani "Rooma opettaa".

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Kysymys Talvivaaran kannattavuudesta ei ole yksin lainkaan esim. nikkelin maailmanmarkkinahinnasta, vaan po. kaivosyrityksen muista riskeistä, jotka nyt ovat kaatuneet yhteiskunnan maksettaviksi.

Vesitaseen hallinnasta ei ole ollut oikein oikeaa tietoa /ymmärrystä -ei viranomaisilla, ei po. yrityksellä, ei medialla ja muillakaan .

Kun lukee näit uutisotsikoita monen vuoden takaa, alkaa olla äimän käkenä.
http://yle.fi/uutiset/talvivaaran_ymparistovaikutu...

--> vuosia on kulunut, miksi ?

Ja sitten ne runsaat vesisateet...

--
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/12/02/talvivaara...

Peruskiven muurauksessa oli paikalla kolme kepun ministeriä:
Lehtomäki, Pekkarinen ja Vanhanen.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Ihan sattumalta siirryin Timo Vihavaisen blogiin jossa hän pohtii mielestäni samaa asiaa. Kopioin hänen loppukappaleensa malliksi:

"Goljattien osana on yliarvioida voimavaransa ja koheltaa siellä, minne heidän ei pitäisi mennä. Historiasta on yhä uudelleen löytynyt Daavideita, jotka uskaltavat haastaa Goljatin huolimatta siitä, että he tietävät voimiensa vähäisyyden ja taistelun epätoivoisuuden. Se on eräs hulluuden muoto, jonka olemassaolon pitäisi aina muistuttaa suurvaltoja siitä, ettei Jumala ole voimassa, vaan oikeudessa."

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Harhoja Nokiasta. Jo dream team loi pohjan Nokian rappiolle:

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/47944-applen...

Jorma Ollila kirjassaan Mahdoton menestys:

Nyt jälkeenpäin on tietenkin helppo olla viisaampi kaikessa. Kukaan meistä, Anssi Vanjoki, Pertti Korhonen tai minä, ei ollut ohjelmistojen asiantuntija. Samoin oli Matti Alahuhdan ja Olli-Pekka Kallasvuon taustan suhteen. Meillä oli hyviä kysymyksiä, mutta vastataksemme niihin olimme riippuvaisia seuraavan organisaatiotason osaamisesta. Mitä ohjelmistojen maailmassa tapahtuu seuraavan 5-10 vuoden kuluessa? Miten Nokia voisi oikeasti muuttua ohjelmistoyhtiöksi? Ja jos voisi, mitä siitä seuraisi? Mitä pitäisi tehdä? Kaikki nämä kysymykset olivat esillä jo 2004–2007. Näihin kysymyksiin etsittiin kuumeisesti hyviä ja perusteltuja vastauksia.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Vastauksena Ollilan hyviin kysymyksiin yhtiön omistajakunta lähti kulkemaan historiallista tietä takaisinpäin sinne mistä oli tultu: Nokian ylimpään johtoon pestattiin EU-sopimusneuvottelijana tunnettu diplomaattivirkamies Veli Sundbäck ja hänen jälkeensä mm. Esko Aho ja presidentin poika Marko Ahtisaari.

Mutta se oli toisaalta ymmärrettävää ottaen huomioon Suomen teollisuuden suuret menestystarinat 1800-luvulta sotakorvausten kautta nykypäivään. Nokian nousun takana olleen Kari Kairamon vaimo oli tietääkseni pääasiakas Posti-Telen pääjohtaja Pekka Tarjanteen sisar. Perheet asuivatkin seinänaapureina Espoossa.

Antti Jokela

"Miksi gurut usein ennustavat väärin?"

Ennustaminen vain on ihmisaivoille vaikeaa. Talousnobelin voittaneen Daniel Kahnemannin mukaan asiantuntijan ennusteeseen kannattaa suhtautua vakavasti kahdella edellytyksellä:

- ympäristö, jossa ennuste tehdään, on riittävän säännönmukainen
- asiantuntija on havainnoinut ympäristöä riittävän pitkään (esim. 10 000 h)

Asiantuntijat eivät välttämättä itsekään tunne niitä rajoja, joissa heidän ennusteensa ovat luotettavia. Siksi he helposti sortuvat ennustamaan oman ekspertiisinsä ulkopuolella - huonoin seurauksin.

Tilastolliseen tietoon pohjautuvat algoritmit ovat useimmiten tarkempia kuin asiantuntijoiden intuitio, vaikka ei niidenkään ennustusvoima mitenkään mairitteleva ole.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Joskus kannattaisi luottaa ihan maalaisjärkeen eli ei säästämällä talouskasvua saada.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Niimnpä. Ei muuta kuin 10 mrd € lisälaina valtiolle, jokaiselle aikuiselle 3000 € riihikuivaa käteen ja sanottais notta "Kuluttakaa!"

Kylä lähtis.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset