PasiSillanpää

Hallituksen työelämäkäsitys vetää sanattomaksi

Työelämä muuttuu, mutta Suomen hallitus näyttää tekevän kaikkensa, että suomalainen työntekijä ja työnantaja joutuisi muutoksessa altavastaajaksi. Ulkomaiselle perinteisiä sääntöjä rikkovalle kilpailulle sanotaan kyllä, mutta kotimainen työllistämissekamelska saa jatkua tai jopa pahentua.

Kauppalehti kysyi 12.12.2015 eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäseneltä Sari Sarkomaalta näkemystä valmisteilla olevaan lakiin pätkätöitä tekevien asemasta. Silloin esitettiin runsaasti kritiikkiä siitä, että pätkätyöntekijät joutuvat uuden lain myötä entistä huonompaan asemaan. Silloin esimerkiksi freelancer sopimuksilla epäsäännöllisesti työllistynyt oli vielä työttömyysturvan piirissä, mutta uudessa laissa heidät voitaisiinkin tulkita yrittäjiksi ja mahdollisuus esimerkiksi soviteltuun päivärahaan poistuisi. Sarkomaa totesi, että siinä asiassa ei synny lain myötä ongelmaa, vaan ongelma tulee työvoimaviranomaisten erilaisista tulkinnoista.

No nyt se ongelma on tullut tulkintojen vuoksi vähän suuremmaksi kuin Sarkomaakaan varmaan ajatteli.

Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta nimittäin teki toukokuussa päätöksen, jossa se katsoi, että työosuuskunnan kautta tehty freelancer tyyppinen työ on yrittäjätyötä. Tämän seurauksena muutosta hakenut freelancer työntekijä joutuu palauttamaan saamansa työttömyyskorvaukset ja kaikki muut freelancerit ovat saman uhan alla. Päätöksestä voi vielä valittaa, mutta on täysin mahdollista, että se menee lopulta vakuutusoikeuden päätettäväksi. Sen käsittely kestää 13 kuukautta.

Itsensä työllistävien laskutusosuuskunnat antoivat jo alkuvuodesta ohjeita siitä, mitä kannattaa sanoa työvoimaviranomaisille omasta tilanteestaan, jotta tuet eivät mene. Mutta sekään ei näytä enää auttavan.

Itsensä työllistäjiä oli pari vuotta sitten yli 150.000. Suuri osa heistä tekee edelleen töitä perinteisenä yrittäjänä, mutta laskutuspalveluiden ja osuuskuntamallisten työyhteenliittymien määrä on kasvussa. Yhteiskunnan kannalta nämä työntekijät ovat arvokkaita siksi, koska he tekevät aktiivisesti asioita tilanteensa parantamiseksi ja käyttävät tukipalveluja vain rajoitetusti. 

Hallituksen työvoimapolitiikkaa ei ole helppoa ymmärtää. Pääministeri Sipilä käytti 13 kuukautta siihen, että lähti ratkaisemaan perinteisen työmallin ongelmia. Siihen hän käytti vielä vanhanaikaisempaa patruunan lähestymistapaa.  Vasta kun vahinko oli jo syntynyt, hallituksessa tajuttiin, että nykyajan työelämässä paikallinen sopiminen ja muut joustot lähtevät keskinäisestä luottamuksesta. Luottamuksen ollessa huipussaan, paikallista sopimista eivät ole tähänkään mennessä rajoittaneet edes liittokohtaiset sopimukset. Vaikka varoituksia tuli, niihin ei haluttu uskoa.

Mitä hallituksen tulee oikeasti ymmärtää työelämästä

Työelämässä olevista suurin osa tekee edelleen töitä perinteisillä sopimuksilla, mutta jatkossa yhä harvemmalle työelämä näyttäytyy pitkinä vakinaisina työsuhteina. Projektityösuhteet, työskentely usealle eri työnantajalle samanaikaisesti, työpaikkojen nopea vaihtuminen ja työntekijyyden ja yrittäjyyden yhdistelmät ovat tulevaisuudessa normi. Palkan muodostuksessa työssä käytetty aika on yhä vähäisemmässä merkityksessä. Moni henkistä kapasiteettia vaativa työ vaatii myös työn parempaa jaksottamista ja lyhyempiä työpäiviä.

Suomalaisen työn tulevaisuuden suurin uhka ei ole se, kuinka monta tuntia teemme töitä, vaan mitä saamme niiden työtuntien aikana aikaiseksi. Digitaalinen yhteiskunta on luomassa uudenlaiset työmarkkinat, joissa voittaja ottaa usein kaiken ja kakkonen vain pienet muruset. Niissä olosuhteissa osaajista kilpaillaan muilla asioilla kuin nyt käydyissä kiky neuvotteluissa keskusteltiin.

Suurin haaste tulee siitä, että hallituksenkin peräänkuuluttamat uudet innovaatiot syntyvät usein työmarkkinoiden ja yritysten välisten kilpailusääntöjen ja/ tai toimintatapojen rikkomisesta. Amerikkalainen Uber saa poliitikoiltakin kiitosta toimintatavoista, joilla paikallinen yritys olisi oikeudessa. Uberin kaltaiset miljardiyritykset saavat merkittävää etumatkaa siitä, että ne voivat kokeilla lain rajoja ja ottaa riskin. Suomalaisyritykselle riski voisi johtaa toiminnan loppumiseen.

Siksi hallituksen tulee käyttää aikaa siihen, miten luodaan toimivat työelämän pelisäännöt sopimusyhteiskunnan ulkopuolelle. Mahdollisuudet työkokeiluihin ilman valtion pikkutarkkaa holhousta. Pelisäännöt riskinotolle niin, että uutta voidaan kokeilla, mutta ilman pelkoa raastuvasta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Itsensä työllistäminen tehdään alati hankalammaksi, vaikka hallitus itse ei ole pystynyt työmahdollisuuksia lisäämään, ainakaan vielä. Tuo kelkka pitäisi kääntää välittömästi ja ruveta loihtimaan erilaisia tapoja helpottaa ihmisten oma-aloitteisuutta ja luovuutta.

Minulla ei ole tapana kutsua ketään tai mitään tyhmäksi, mutta nyt on pakko sanoa, että en enää keksi muita tapoja selittää tätä ilmiötä kuin tyhmyydellä. Sori siitä.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Tyhmäähän tämä on, mutta luullakseni suunniteltua. Hallitus haluaa nimenomaan peruuttaa sen edun, minkä edellinen työministeri Ihalainen onnistui työttömille hankkimaan.

Kuka voi näitä parin sadan keikkoja tehdä muuten kuin osuuskuntien palkansaajana?

Euroopan oikeistolaisin hallitushan on tehnyt selväksi senkin, että ympäristö ja kulttuuri eivät ministeriä tarvitse.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Tilanne muuttuu vasta kun poliitikoiksi valikoituu nykypäivän työelämään osallistuneita. Kolmikantajengi elää kaikessa rauhassa vanhassa kuplassaan kunnes se puhkaistaan.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Työmarkkinajärjestöjen, valtiovallan ja kuntajohtajien valtakartelli on murrettava.

Käyttäjän ThomasPlikk kuva
Thomas Pälikkö

Kolmikannan yhden pääarkkitehdin, Lauri Lylyn näkemys ja uhkaus järjestäytymättömistä yhteisöistä 19.6.2016, Helsingin Sanomat. " Yleissitovuutta kritisoineet Suomen Yrittäjät tuntuu unohtavan, että jos yleissitovuus alkaa heiketä tai loppuu, ay-liike kyllä osaa hakea yritykset yritys yrityksellä sopimuksen piiriin.

Suoraa puhetta Lauri Lylyltä, eikä jätä epäselväksi seurauksista. Eli järjestäydy tai kärsi. Ay liike on valmis "kylmään ja kovaan" edunvalvontaan. Eli on aivan sama, mikä on yhteiskunnan etu, kunhan se ei mene ay-liikkeen edun edelle.

Alkaa olla jo totalitarismin piirteitä. Ei ihme, että Suomi nimettiin juuri "Euroopan sairaaksi maaksi". Edellinen oli Kreikka.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Eräänä aamuna pysähdyin korva höröllä kuuntelemaan aamutv:ssä asiantuntijoiden puhuvan työelämän siirtymisestä pelittämisen aikaan. Kuulema otetaan mallia pelifirmoista ja niiden pelaamisesta. Meni sen verran yli hilseen, että jätin sikseen, vaikka tosissaan tuntuivat kokeiluistaan olevan.

Reijo Jokela

Olipas asiaa. Ihmetellä täytyy, että miten tuonne eduskuntaan valikoituu porukkaa, joka ei tälläista yksinkertaista asiaa ymmärrä. Ehkä suurin syy lienee siinä, että porukka on jo nuoresta hakenut apu omien aivojen toimimattomuuteen vertaistukiryhmistä, joita myös puolueiksi kutsutaan.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Blogisti kirjoitti:
"Luottamuksen ollessa huipussaan, paikallista sopimista eivät ole tähänkään mennessä rajoittaneet edes liittokohtaiset sopimukset"

Tämä on muuten just näin. Edellisessä työpaikassani meni oikein hyvin 13 vuotta nimenomaan niin, että mitkään työehtosopimukset eivät edes nousseet ikinä mihinkään keskusteluun. Palkka tuli sellaisena kuin se oli korkeammalla taholla sovittu, ja lomat kertyivät niinkuin kertyivät ja muuten joustavuus oli työpaikan ja työntekijän välillä molempaan suuntaan.

Ainoa pelon paikka tuli älyttömissä palkankorotuksissa 2007-2008. Kun palkka nousi 10%, niin yritin liittoon kuulumattomana selvittää että voinko tehdä vanhalla palkalla, sillä pelkäsin että taloudellisen liikkumavaran vähentyessä määräaikaisena ja nuorimpana lähtisin ensin. No palkankorotus oli pakko ottaa vastaan, kun liittoon kuulumaton ei voinut halvemalla työskennellä. Onneksi tuli vielä monta taloudellisesti ok. vuotta ja esimies arvosti ennenkaikkea henkilöstöä.

Uuden esimiehen saavuttua 2013, tuli työpaikalle epäluottamuksen ja pelon ilmapiiri. Uusi esimies johti pykälillä ja painosti pykälillä. Itse sainkin tarpeekseni kahden vuoden jälkeen ja lähdin uusiin haasteisiin.

Tosin työpaikka oli puoliyksityinen, eli kansanopisto. Toisaalta yritys siinä mielessä, että maksavia asiakkaita piti saada, toisaalta julkinen että jokaisesta maksavasta asiakkaasta tulee myös valtionapu.

Mutta pomolla/esimiehellä on hurja merkitys.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Milan Kunderan mukaan kommunismi olisi toteutuessaan tuhonnut läntisen ajattelun arvokkaimman arvon, ihmisen oikeuden yksityisyyteen. Järjestelmä sanoi ymmärtävänsä jokaisen tarpeet, joten kenelläkään ei ollut syytä free lance-yksityisyyteen, vaan kaikkien piti olla työmarkkinoiden käytettävissä. Ketään ei jätetty - meillä ainakin kepu julistaa samaa lestadiolaista isänmaallisuuden ilosanomaa.

Kommunismia johtokuntatasolla, suomalainen erikoisuus, kuten siihen liittyvä ns. positiivinen syrjintä.

Jyrki Paldán

Kundera on huikea kirjailija, mutta hänen sosialismikritiikkinsä on paikoittain vähän puolivillaista ja Neuvostomiehityksen jättämät arvet vaikuttivat selkeästi miehen ajatteluun.

Neuvostoliitto tosiaan pyrki rajoittamaan ja jopa tuhoamaan yksilöiden yksityisyyden, mutta se on totalitarismin, ei sosialismin/kommunismin piirre. Marx kirjoitti kommunismin olevan tapa ymmärtää ja tyydyttää jokaisen ihmisen "eläimelliset tarpeet", jolla hän tarkoitti fyysisiä perustarpeita. Hän myös myönsi ettei hänen teoriansa, tai mikään muukaan teoria, pysty selvittämään mikä olisi tehokkain tapa ymmärtää, toteuttaa tai tyydyttää jokaisen ihmisen subjektiiviset tarpeet optimaalisesti. Siinä on yksi vakava virhe, jonka kommunismiin pyrkivät valtiokapitalistiset kokeilut tekivät; pyrkimys kontrolloida ihmisten yksityisyyttä ja subjektiivisia tarpeita.

Nykyisen hallituksen politiikan ja Neuvostoliiton välisestä yhteydestä olet kyllä viiltävän terävä. Hallituksen ajama fasistinen korporatismi on useilta piirteiltään hyvin lähellä Neuvostoliittoa. Ironisesti paljon lähempänä kuin minkään varteenotettavan vasemmistopuolueen ohjelma Suomessa tällä hetkellä.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Neuvostojen ajan nostalgiaa tunkee iholle liittopuheenjohtajien marssiessa isolla porukalla pyytämään Jarkko Elorantaa SAK:n uudeksi puheenjohtajaksi.

Meidän voitokkain "vuorineuvosto" periytyy 1700-luvulta.

Reijo Jokela

Mielenkiintoista muuten, että kun tänä päivänä puhutaan niin paljon tästä vihakirjoittelusta ja pelonlitsonnasta, niin tässä asiassa tulee jälleen kerran esille kaksoistandardi. Paikallinen sopiminen leimataan surutta ja maalataan mielikuvitukseen perustuvia uhkakuvia surutta. Kenenkään mielestä asiassa ei ole mitään omituista. Kun aihe vaihtuu niin samaa toimintaa ollaa jeesustelemassa juuri samoilta tahoilta, jotka itse samaan syyllistyvät.

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski

Kiitos tärkeästä bloggauksesta. Vaikuttaa hyvin vahvasti siltä, että tässä maassa on tehty jonkinlainen paradigman kaltainen periaatepäätös, että kaikki tehdään päinvastoin kuin pitäisi.

Eikö olisi kaikkien edun mukaista, että kaikki työn tekeminen ja oma aktiivinen kalenterin täyttäminen työllä olisi kannattavaa ja mielekästä? Olisi kai, mutta nyt sitten tällainen toiminta tehdään mahdottomaksi ja parempana pidetään ihmisten pakottamista erilaisiin "työkokeiluihin", joissa orjan asemassa ollaan tekevinään tyhjää ja itselle merkityksetöntä velvollisuutta, joka tappaa kaiken elämän.

Tällä maalla on niin huono johto, että sitä ei voi edes uskoa.

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen

Olisi kaikkein selkeintä, kun työttömyyskassajärjestelmä siirrettäisiin julkisen vallan hallinnoimaksi, sekä työttämyyspäivärahaa lyhennettäisiin ja ulotettaisiin koskemaan muitakin, kuin palkansaajia.

Käyttäjän SeppoTossavainen kuva
Seppo Tossavainen

Kirjoittaja väittää hallituksen tehneen tässä asiassa jonkin virheen tai tarkoituksella väärän päätöksen.

Vuoden alusta on tullut voimaan uusi yrittäjän määritelmä. Kauppalehden mukaan Sarkomaa on todennut: "Työttömyysturvalain säännöksiä on sovellettu jo ennen tätä lainmuutosta omaa työtä tekevään ja yrittäjään. Tässä esityksessä ei puututa työttömyysturvan saamisen edellytyksiin. Eli johtopäätöksenä: mikään ei muutu, vaikka aiemmin omaksi työksi määritelty toiminta muuttuu yritystoiminnaksi.”

Luulen, että Sarkomaan lausunto on saanut tuon muodon asiakirjoista ja valmistelijoiden selvityksistä. Eli totuus tässä asiassa on se, että hallitus ei ole ko. laissa muuttanut työttömyyskorvauksen yrittäjäkäsitteen tulkintaa.

Sitten on tietysti mahdollista syyttää päätöksestä hallitusta ilman tosiasiaperusteita ja sitoutumaton (??) Pasi Sillanpää onkin asettunut hallitusta räksyttävän opposition leiriin.

Hallituksen syyttely ei kuitenkaan johda mihinkään. Sen sijaan olettaisi kyllä, että hallitus tarttuu yrittäjäkäsitteeseen nopeasti ja viimeistään, kun työttömyysturvapykäliin tehdään juuri parhaillaan suuria muutoksia.

Yrittäjäkäsite / freelancer / itsensä työllistämisen käsite voisi muuttua, jos työssöoloehdon sijasta työttömyyskorvaus ansaittaisiin tekemällä työtä tietty työpäivien määrä ja sitä verrattaisiin työttömyyskorvauspäiviin. Esimerkiksi työpäivät kerryttäisivät työttömyyskorvausaikaa. Tällöin jokainen voisi "ansaita" lisää korvauspäiviä tekemällä myös esim. freelancer -työtä tai pätkätyötä.

Ja edelleen voisi olla voimassa sama alkukynnys työttömyyskorvauksen saamiseksi esimerkiksi 10 kuukauden työssäoloehto 2 vuoden aikana. Tätä luulisi kuitenkin muutettavan niin, että 10 kuukauden työstä ei olisi mahdollista saada 500 työttömyyskorvauspäivää, vaan korvausaikaa kertyisi alussa esimerkiksi kymmenesosa eli 50 päivää.

Käyttäjän PasiSillanp kuva
Pasi Sillanpää

Seppo

En anna ymmärtää, vaan väitän, että tämä polemiikki olisi voitu välttää pienellä muutoksella lakiesitykseen. Aiemmin freelancer työntekijä on ollut työvoimahallinnon näkökulmasta selkeästi työntekijä, jolla on vaihteleva määrä töitä. Nyt päätösvalta siirtyi ELY keskusten tulkinnaksi. Ainakin itselläni on tietoa, että tämä on mutkistanut tilannetta.

Itsensä työllistävistä laskutusosuuskuntaa käyttävät ovat kaikkein lainsuojattomimpia. He saavat tekemästään työstä laskutusosuuskunnan tilittämän palkan, josta on maksettu työntekijä ja työnantajamaksut, mutta heitä ei silti tulkita automaattisesti työntekijäksi eikä yrittäjäksi. Tämä tuo ongelmia mm. vakuutusten, työttömyyskorvausten yms. kanssa.

Hallituksella olisi ollut mahdollisuus ja on edelleenkin se olemassa, että nämä asiat tehdään selkeämmäksi. Tulkinnanvaraisuus johtaa siihen, että päätöksiä haetaan ennakkotapausten ja valitusten kautta. Palkkaa haluavalle freelancerille tilanne on sietämätön, koska hän voi joutua odottamaan rahojaan hyvinkin pitkään.

Käyttäjän SimoTaivalkoski kuva
Simo Taivalkoski

Kappas, suomihölmölä näyttää taas kyntensä. Ilmeisesti se on paljon parempi & päättäjien mielestä loogisempaa, että jatkuvasti lisääntyvien työttömien armeija pysyy 100-prosenttisesti työttömänä, kuin koittaa edes jotain omaksi & yhteiskunnan parhaaksi :)

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Tohtori Erkki Tuomioja on käynyt avaamassa Tampereella uudistetun Lenin-museon. Sen oheisnimeksi sopisi Positiivisen syrjinnän instituutti.

Kukapa tilaisuuteen olisikaan paremmin sopinut kuin Tuomioja joka kirjoittaa blogissaan tapahtumasta "suomenkielellä, joka on kirjoitettavaksi melkoista hepreaa, mutta tuottaa joskus täyttä hepreaa."

Jyrki Paldán

Noh, ihan järkeenkäypiähän nuo muutokset ovat jos tarkoitus on pakottaa kaikki palkkatöihin ja laskea palkkatasoa reippaasti, toisinsanoen ajaa ainoastaan pääoman etua.

Mikä olisi hyödyksi olisi työmarkkinoiden joustavuuden ja toimeliaisuuden lisääminen, ja sitä nämä muutokset vain haittaavat. Sääntely lisääntyy, vapaus vähenee.

Elintärkeitä asioita niin yksilöiden kuin yhteiskunnankin kannalta olisi varmistaa ettei eriarvoisuus repeä liian suureksi, ja että jokaisella on materialistisesti turvattu elämä riippumatta olosuhteista. Noistakin kumpaakin muutokset vain heikentävät.

Muuta johtopäätöstä en saa päähäni kuin että joko hallitus on päättänyt täysin orjallisesti ajaa vain ja ainoastaan pääoman etua välittämättä kenestäkään tai mistään muusta, että he ovat äärettömän tyhmiä, tai että missaan itse jotain todella oleellista ja pahasti.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset