PasiSillanpää

Valta kansalle - haaste demokraattiselle päätöksenteolle

Poliittisen päätöksentekokulttuurin suurin ongelma on se, että sen uudistamiseen vaadittava työ on poliitikkojen itsensä käsissä. Olemme tilanteessa, jossa vallan uudelleen jakamisesta joutuisivat päättämään ne, joilla valtaa on eniten. Isojen muutosten tekeminen vaatisi sen, että poliitikkojen valtaa kavennettaisiin ainakin hetkellisesti.

Yritysmaailmassa on opittu, että suuret päätökset syntyvät vasta, kun päätöksentekoon otetaan mukaan muita kuin niitä, joille päätösvalta on varsinaisesti annettu. Esimerkiksi siirtyminen uuteen tietotekniikkaan on joissakin tapauksissa vaatinut tietohallintojohtajan vallan hetkellistä kaventamista. Asioita on pitänyt katsoa kokonaisvaltaisemmin ja päätös on pitänyt valmistella silläkin uhalla, että tietohallintojohtajan valta kapenee pysyvästi.

Poliitikot pelkäävät kansanäänestyksiä valtansa vuoksi

Poliitikot väittävät, että he eivät kannata kansanäänestyksiä esimerkiksi siksi, koska niissä ei välttämättä tehdä päätöksiä tietoon perustuen, kuten brexit äänestyksessä. Todellisempi syy on kuitenkin se, että kansanäänestys kaventaa poliitikkojen valtaa. 

Ihmisten tyhmyys politiikkaa kohtaan on pikemminkin politiikan toimintamalleista johtuvaa kuin ihmisistä itsestään lähtevää. Edustuksellinen demokratia on johtanut malliin, jossa kansaa edustaville poliitikoille on annettu valtuudet perehtyä asioihin ja keskittyä lähinnä siihen, mitä johtopäätöksiä he ovat itse tehneet olemassa olevan tiedon pohjalta. Kansanäänestysten yhteydessäkin poliitikot ovat lähinnä keskittyneet kertomaan omista näkemyksistään sen sijaan, että olisivat sivistäneet ihmisiä asioiden taustoista. 

Digitalisaatio voi muuttaa politiikan päätöksentekoa radikaalisti

Tiedon valta on kuitenkin murenemassa kovalla vauhdilla. Tänä päivänä mitä tahansa tietoa voidaan erilaisten digitaalisten työkalujen avulla käsitellä monissa politiikan ulkopuolisissa ryhmissä monin verroin tehokkaammin ja monipuolisemmin kuin vaikkapa eduskunnassa. Jos poliitikko käyttää aikaansa perinteisellä tavalla perehtymiseen, moderneja työkaluja käyttävä "maallikkojen ryhmä" voi samoilla perustiedoilla kerätä tehokkaasti näkemyksiä päätösten vaikutuksista kansalaisten arkeen ja tehdä erilaisia havainnoillisia simulaatioita jopa taloudellisista vaikutuksista. Valmistelun siirtämisessä ongelma ei ole siinä, että kansa on tyhmä, vaan siinä että vallan siirtäminen kaventaisi poliitikkojen valtaa.

Hyvä ja monipuolinen tieto ei kuitenkaan riitä yksinään tekemään hyviä päätöksiä. Sen sijaan että poliitikot nykyisin käyttävät ajastaan suuren osan perehtymiseen, heidän tulee jatkossa keskittyä kansan ja virallisten tahojen tuottaman tiedon analysointiin ja sen avulla tehtävään parempaan päätöksentekoon. Viiden miljoonan ihmisen joukossa tarvitaan kaksisataa viisasta, jotka uskaltavat tehdä arvovalintoja. Toisin kuin poliitikot yleensä väittävät, he ovat huonoja tekemään järkipäätöksiä, mutta hyviä tekemään arvovalintoja. Monipuolisempi valmistelu takaisi sen, että yksikään arvovalinta ei olisi lähtökohtaisesti järjetön.

Haaste hallitukselle

Juha Sipilän halituksen muutamat avainministerit ovat mainostaneet sitä, kuinka tärkeää on ottaa uusi digitaalisuuden suoma mahdollisuus parempiin päätöksiin ja tehokkaampaan toimintaan. Tätä lupausta haastaakseni haluan kuulla hallituksen näkemyksen digitalisaation vaikutuksista demokraattiseen päätöksentekoon. Teille on varmasti esitetty niitä malleja, joissa tuodaan esille laajempi kansalaisyhteiskunnan hyödyntäminen ja parempi tiedon analysointi kaikissa isoissa päätöksissä.

Miten te aiotte tuoda digitalisaation poliittiseen päätöksentekoon? Kysymys ei ole missään tapauksessa pieni, kuten Britannian brexit päätös osoitti. Poliittisen päätöksentekokulttuurin muuttaminen on yksi keskeisistä yhteiskuntarauhan ja kasvun vaatimista muutoksista.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Demokratian kehdossa, eli Ateenassa homma hoidettiin näin:

Ylintä päätösvaltaa Ateenassa käytti kansankokous, eli ekklesia. Ekklesiaan saivat osallistua vain vapaasyntyiset, 18 vuotta täyttäneet ja kaksi vuotta asepalveluksessa olleet miehet. Ulkopuolelle ekklesiasta jäivät metoikit (Ateenaan muualta muuttaneet), naiset, alle 20-vuotiaat ja orjat. Ekklesioita pidettiin lähes viikoittain ja hyvällä puhetaidolla oli suuri merkitys. Tyrannien valtaanpääsyä pyrittiin ehkäisemään ostrakismos-äänestyksellä, jonka toteuttamiseen vaadittiin 6000 ääntä; demokratiaa uhkaavat epäilyttävät pyrkyrit häädettiin kymmeneksi vuodeksi maanpakoon. Äänestyslipukkeina käytettiin saviruukkujen sirpaleita (ostrakon), joista äänestys sai nimensä.

Ekklesian rinnalla toimeenpanevana elimenä toimi viidensadan neuvosto eli bule. Tuomiovaltaa käytti kansantuomioistuin, eli heliaia, jonka tuomaristoon kuului joissakin tapauksissa jopa 1500 tavallista kansalaista, jotka valittiin arvalla. Jotta köyhimmilläkin olisi ollut mahdollisuus valtiollisten tehtävien hoitamiseen, niistä alettiin maksaa palkkaa. Henkilöä, jota politiikka ei kiinnostanut, kutsuttiin idiootiksi.

lähde: wikipedia.

Tämä olisi hyvä malli Suomeenkin hieman sovellettuna.

Naisilla tulisi olla yhtäläinen äänioikeus. 20-vuoden ikäraja olisi hyvä. Samoin armeijan käyminen voisi hyvinkin olla kynnyksenä äänioikeudelle, onhan se kansalaisvelvollisuus.

Ulkomailta muuttaneilla ei pidä ollakaan mitään vaikutusvaltaa Suomen asioihin. Työvoimatoimiston orjatyöhon pakottamille suotakoon kuitenkin äänioikeus.

Tätä pitäisi soveltaa: pyrkyreiden pakottaminen maanpakoon.

Ikävä kyllä tästäkin on oma suomalaisversionsa. Suomalaiset pyrkyrit pyrkivät väen vängällä Brysseliin vaikka kansalaisten selkänähän myymällä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Mitä diditaalisuus antaa sellaista, mitä ei ollut jo 90-luvulla? Paitsi konsulteille hölistävää...

"Tänä päivänä mitä tahansa tietoa voidaan erilaisten digitaalisten työkalujen avulla käsitellä monissa politiikan ulkopuolisissa ryhmissä monin verroin tehokkaammin ja monipuolisemmin kuin vaikkapa eduskunnassa."

Käyttäjän PasiSillanp kuva
Pasi Sillanpää

Nykyaikaiset tiedon keräämisen menetelmät ja algoritmeihin perustuvat analytiikkatyökalut ovat tehokkaampia ja antavat tarkempia vastauksia kuin 90 -luvulla. Kyse ei ole siitä, että sen jälkeen olisi keksitty pyörä uudelleen, vaan pyörän tekniikka on parantunut.

Samaan aikaan on kehitetty erilaisia yhteisöllisen oppimisen ja laajempaan tietoon perustuvan päätöksenteon malleja.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Konsulttien ja myyntimiesten mukaan kyllä. Tärkeimmät asiat tapahtuvat kuitenkin pään sisällä ja siinä digitaalisuus on pelkästään haitaksi. Analytiikkatyökalut hoitavat vain rutiiniasioita ja mitä ihmettä ovat nuo "tarkemmat vastaukset"?

Juhani Kahela

Kommentti #1. Demokratiaa ei ole tiedon määrrä, vaan miten mahdollistetaan mahdollisimman monen osallistumaan päätöksen tekoon. Asian kehittämiseksi ainakin yksi hyvä lähtökohta on Sveitsi.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #10

Harhainen käsitys valtion tasolla. On edetty pitkä matka muinaisen Balkanin kaupunkivaltioiden ylimysten torikokouksista nykypäivään.

Toiseksen on eri asia ollaanko päättämässä asioista vai henkilöistä.

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

Muutama ajatus, jolla saataisiin ihmisiä kiinnostumaan politiikasta ja jotka voisivat mahdollistaa avoimempaa politiikantekoa. Kaiken kaikkiaan aktiivisesta äänestämisestä ja osallistumisesta se kuitenkin lähtee.

Kuukausittainen puolueiden puheenjohtajien paneeli vaalitilaisuuksien tapaan. Nykyään puolueen puheenjohtajat kohtaavat toisensa noin kahdesti vuodessa Ylen tai muiden suurten kanavien paneeleissa. Kuukausittaiset selkeät, hyvinmuodostetut ja ajankohtaisin aihein asetetut paneelit antaisivat mahdollisuuden oppositiolle ja hallitukselle haastaa toisiaan selvästi ja selkeissä raameissa. Tämä tulisi olla osa eduskuntatyötä mikäli puolueen puheenjohtaja kuuluu eduskuntaan tai valtioneuvostoon. Puolueen puheenjohtajan ollessa estynyt olisi varamiehenä automaattisesti varapuheenjohtaja tai eduskuntaryhmän puheenjohtaja.

Väittelyt eduskunnassa. Joka viikko eduskunnan virkamiehistön asettama paneeli asettaa selkeän puolesta tai vastaan kantaaottavan kysymyksen, joka liittyy eduskunnassa käsiteltäviin aiheisiin. Tämän jälkeen asiaa kannattavat puolueet tai yksilöt ja sitä vastustavat valitsevat joukostaan kolme henkilöä, jotka väittelevät asiasta. He saavat viikon aikana kerätä taustatutkimusta, asiantuntijoita, lausuntoja jne. Viikon lopulla järjestetään julkinen väittely, jossa nämä edustajat tuovat julki niitä asioita, jotka ovat heidän kantaansa vaikuttaneet pyrkien vakuuttamaan kansan siitä, että heidän kantansa on oikea.

Avoimet parlamentaariset ideariihet, jotka käsittelevät virallisen valtiollisen nettipalvelun kautta tehtyjä ideoita ja ajatuksia. Nämä työryhmät olisivat vaihtuvia ja aihepiireiltään valiokuntatyöhön sidottuja. Niiden ajatuksena olisi käsitellä matalan kynnyksen ideoita nopealla otteella. Nettipalvelun kautta ajatuksia ja ideoita voisivat esittää esimerkiksi nuorisovaltuustot, kansalaisjärjestöt, yhteisöt, yritykset ja rekisteröidyt yhdistykset. Tämä ei olisi tarkoitettu yksityisille kansalaisille, vaan erilaisten yhteisöjen keskustelukanavaksi eduskuntaan. Ajatukset ja ideat voivat jalostua eteenpäin valiokuntatyöhön tai niihin voidaan olla kokonaan ottamatta kantaa. Tällaisella avoimella "lobbauksella" mahdollistettaisiin myös vähemmän varoissaan olevien yhteisöjen äänen kuuluvuus eduskuntatyössä.

Kyllä vai ei -kansalaisparlamentit. Meillä tulisi olla vahvalla tunnistautumisella suoritettavissa oleva nettipalvelu, jossa kansalaiset voivat osoittaa tukensa tai vastustuksensa käynnissä olevalle valmistelu- ja lainsäädäntötyölle. Tämä olisi reilumpi ja suorempi mittari erilaisille hankkeille kuin Iltalehden kyselyt tai kolme vuotta sitten käydyt eduskuntavaalit. Sen ei tarvitsisi olla millään tavalla sitovaa, mutta se tulisi olla esilletuotava asia jokaisen eduskunnassa käytävän valmistelun tai lainsäädännön yhteydessä. En tarkoita, että jokainen äänestys tulisi olla ensin kansalaisparlamentissa, mutta eduskunnan virkamiehistö osaisi varmasti muodostaa näihin sopivat kysymykset ajoissa ja järkevästi.

Nämä kaikki tietysti Ylen televisioimana ja nettilähetyksinä, koska TV on edelleen valtaosalle se tärkein media.

Käyttäjän PasiSillanp kuva
Pasi Sillanpää
Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Kovin ovat puisevia ja tavanomaisia nuo Kilpiäisen ehdotukset.

"Puolueiden puheenjohtajien paneeli". Televisiossa nämä paneelit ovat keskinäistä päällehuutamista ja tuhanteen kertaan kuultujen fraasien toistelua.

"Eduskunnan virkamiehistön asettama paneeli...". "Virkamiehistö osaisia varmasti muodostaa...". Tuo on naivi käsitys eduskunnan virkamiesten mielenkiinnosta ja ajattelusta. Vastaesimerkki: eduskunnassa on kansanedustajien ja tutkijain seura Tutkas. Sillä on tapana pitää harvinaisen antoisia seminaareja milloin mistäkin aihepiiristä. Näetkö noissa seminaareissa ainoatakaan eduskunnan virkamiestä? Tuskin. Eli yleiset asiat ja osanotto niihin ei virkamiehiä kiinnosta. Kunhan pyörittävät rutiineja, syövät halpaa lounasta ja huolehtivat kunnon palkasta.

"Virallisen valtiollisen nettipalvelun kautta...". Vertaa Ota kantaa -nettisivusto. Tuon sivuston kautta muotoillut aiheet ja kysymykset ovat olleet rajattuja, puisevia, valtaa myötäileviä. Kuinkahan moni koko sivustosta edes tietää?

"Tämä ei olisi tarkoitettu yksityisille kansalaisille, vaan erilaisten yhteisöjen keskustelukanavaksi eduskuntaan." Miksi ei kansalaisille? Havaintojeni mukaan kansanedustajat noteeraavat vain omat 'kollegansa'. Kollegat ovat kaikki kaikessa, kansalaiset ja kansalaisten yhteisöt ovat hörhöjä, äänestävätkin väärin. Periaatteessa eduskunnan Kansalaisinfo on nykyisellään keskustelukanava eduskuntaan mutta hyvin harvoin sinne kansanedustaja eksyy, varsinkaan kuuntelemaan.

Eduskunnan kyselytunti torstaisin on melko hyvä. Esitetyt kysymykset ovat yleensä aiheellisia mutta vastaukset enimmäkseen teatraalisia ja mitäänsanomattomia.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Itse en jaksa katsoa puheenjohtajien väittelyä vaalien allakaan. Miksi jaksaisin katsoa kuukausittain?

Jotta puoluejohtajapaneeleista olisi edes kohtuullista hyötyä, paneelit tulisi järjestää niin, että mukana saisi olla mukana korkeintaan neljä eduskunnan suurimman puolueen puoluejohtajaa. Marginaaliryhmille ja puolueille, joilla ei ole kansanedustajaa voitaisiin järjestää varsinaisen paneelin jälkeen kommentointipaneelit.

Sekään tuskin edistäisi politiikan kiinnostuttavuutta sinällään. Jos kansalaisten vaikuttamista ja tietoisuutta oikeasti haluttaisiin lisätä, tulisi valiokuntien kokouksista tiedottaa tarkemmin. Salassapitosäädökset tulisi purkaa ja varsinkin presidentin ja valtioneuvoston kokousten pöytäkirjojen tulisi olla julkisia, mieluiten nämä UTVA-kokoukset pitäisi voida käydä julkisina, suorina lähetyksinä.

Sen jälkeen voitaisiin keskustella ja puhua siitä, että kansalaisilla olisi tarpeelliset tiedot tai ainakin mahdollisuus tarpeellisten tietojen hankkimiseen kansanäänestysten pohjaksi. Milloin poliittiset toimijat olisivat valmiita tämän kaltaiseen avoimuuteen ja vallan (=tiedon) kaventamiseen?

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

"Todellisempi syy on kuitenkin se, että kansanäänestys kaventaa poliitikkojen valtaa."

Totta. Mikäpä kuvastaa tämän paremmin kuin se, että eduskunnassa äänestyksissä edustajat käyttävät puolueen kantaan sidottua napin painamista, eikä edutajan omaa "tutkimaa" (?) kantaa asiassa. Kyse ei siis ole pelkästään yksittäisen edustajan pmasta vallakäytöstä omiin tarkoituksiinsa vaan myös puolueen. Olipa kanta tosiasiassa kuinka väärä tahansa, maan edun vastainen. Esimerkkejä olisi esittää vaikka kuinka paljon, mutta tässä nyt ensi hätiin pari suurta;
- euron käyttöön ottaminen ilman kansanäänestystä ja eräänlaisen salailun perusteella
- edellisestä päätöksestä seuraten EVM rahaston hyväksyminen ja veronmaksajien vastuiden kasvattaminen n. 12 mrd eurolla, joka on kohtuuttoman suuri riski yksin hallituspuolueiden päätöksin tehtynä. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/trip.aspx?...

Lisävelan ottaminen käsiteltiin lisätalousarvion yhteydessä; "Pääomasiirto Euroopan vakausmekanismiin

Suomen osuutena Euroopan vakausmekanismin pääomaksi ehdotetaan
1,44 mrd. euron määrärahaa kesällä maksettavaa pääomasijoitusta
varten. Lisäksi hallitus on antanut toiseen lisätalousarvioon
liittyen esityksen, jossa ehdotetaan 11,1 mrd. euron valtuutta myö-
hemmin vaadittaessa maksettavaa pääomasijoitusta varten."
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsity...

Huomattava on edellisen lisävelan ottamisen lisäksi on EVM sopimusta allekirjoitettaessa hyväksytty maksettavaksi n. 11 mrd lisää pääomaa rahastoon maksukehotuksen saavuttua.

Tuon EVM rahaston pääoman lisävelan ottamisen ovat lisätalousarviossa hyväksyneet Kataisen (kok) hallituksen kaikki hallituspuolueet (sdp, vihr, vas, kd ja rkp) sekä keskustan 30 edustajaa, vain kahden edustajan äänestäessä EI. Vain perussuomalaiset puolue kokonaisuudessaan äänesti lisävelan ottamista vastaan EVM rahastoon.
https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/aanestys.a...

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Edelliseen kommenttiin lisäyksenä kerrottakoon, että keskustan 2 edustajaa, jotka äänestivät siis vastaan lisävelan ottamista EVM:ään, olivat Anu Vehviläinen ja Timo Kalli.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Keskustan kansanedustajan Mauri Pekkarisen julkinen ero eräästä ympäristäministeriön asettamasta toimikunnasta kertoo, että jotakin demokratian siementä on muhimassa.

Hän erosi protestina ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen päätökselle nimittää metsähallituksen pääjohtajaksi oma liberaalisuosikkinsa syrjäyttäen keskustalaisten ehdokkaan.

Demokraatti Pekkarinen toisin sanoen haastaa hallinnon pyhäksi periaatteeksi nousseen "omistaja päättää Suomessa" käytännön. Kyse on valtion metsien hyödyntämisessä puunjalostuksen tarpeisiin ja kuka siitä saa päätää.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Historiassa on monesti turvauduttu perustuslakia säätävään kansalliskokoukseen. Yhdysvaltain synty 1700-luvulla tapahtui näin. Tai Ranskan vallankumouksen jälkeen? Entä Magna Charta, kuninkaanvallan rajaaminen ja kansalaisoikeuksien alkujuuri.

Suomessa voitaisiin ottaa käyttöön poliittista järjestelmää uudelleen säätävä kansalliskokous esimerkiksi 20 vuoden välein. Aiempi järjestelmä, eduskunnan olemassaolo, perustuslaki ja kaikki tällainen nollattaisiin ja koko homma voitaisiin muotoilla täysin uudelta pohjalta.

Eikö Islannin perustuslain uudistamisessa muutama vuosi sitten ollut tämäntapaisia elementtejä. Kansalaisilta kysyttiin suoraan. Digitalisaatio mahdollistaa tällaisen erinomaisesti. Esteenä on nykyisen vallankäyttäjäpiirin valtakartelli. Kartellit ovat haitallisia. On säädettävä poliittiset valtakartellit (ja työmarkkinakartellit) estävä laki. Siinä yksi tehtävä kansalliskokoukselle.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Tiedonkulun evoluutio ei vielä( kään ) näy eduskunnassa, tai hallituksessa. Harva edustaja osaa paneutua nykyisiin analysoiviin ja assosioiviin työkaluihin. Ei taida kiinnostaa,vai missä vika. Hinnasta se ei ainakaan ole kiinni. Parhaimmiillaan noita softia saa jopa veloituksetta !

BI työkalujen käyttöä on syytä todella opetella, uusimmat ohjelmat ovat toki helppokäyttöisiä, mutta logiikan oivaltaminen ja asian ytimen tutkiminen vaatii hieman vaivannäköä. Sen vaivannäön kyllä lopputulokset moninkerroin palkitsevat. Tällaiseen tutkiskeluun ei muuten tarvita kalliita sihteereitä, eikä ikiaikaisia, kammottavia paperitulosteponoja, joista viivottimen ja kynän kanssa sitä tietoa sitten mainataan käpälöitäväksi.

Hauskintahan tässä on vielä se, että ohjelmointityö, DW - rakentelu ja IT kikkailu pitkine aikatauluineen ovat oikeasti historiaa, kun puhutaan nopeasta ja tehokkaasta analytiikasta. Taloudellisestikin voi sanoa asianmukaisten työkalujen käytön olevan tuottavaa, myös investointina.

Liike elämässäkin fiksut johtajat hakevat fiksuilla työkaluilla kustannustehokkaasti itse tarvitsemansa tiedon ennusteiden pohjaksi. Ja yleensäkin nämä johtajat sitten yrityksineen ovat menestyjien joukossa. Saman soisi toimivan myös Maan hallituksen ja kansanedustajienkin keskuudessa.

Riittääkö sitten kiinnostus, kun pitää kömpiä pois sieltä vanhasta tutusta mukavuusympyrästä katsomaan maailmaa väreissä.

" Kun jatkaa vanhaan malliin, niin lopputuloskin pysyy samana. "

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Tiedon painoarvoa voidaan ylläpitää silloinkin, kun kansalle halutaan antaa päätöksentekovaltaa. Yksi keino voisi olla eri aihepiireissä tiettyyn rajattuun materiaaliin perustuva tentti, jonka suorittamalla äänestäjä saa lisää painoarvoa äänelleen. Sellainen kansalainen, joka on osoittanut tuntevansa faktat ja eri vaihtoehdot saisi tietyllä kertoimella enemmän ääniä päätöksenteossa.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Digitaaliset julkaisualustat mahdollistavat sellaisen tiedon julkaisemisen, mitä perinteiset eivät tee:

Kun sotilaspappi tulee rivistön eteen, tietävät miehet että tosi on kyseessä. -Tuntematon sotilas

HS:ia toimittavien partiolaisten suosiman iisalmelaiskirjailija Juhani Ahon 1800-luvun lopulla kirjoittamassa Juha-romaanissa nimihenkilön vaimo lähtee Shemeikan mukaan Venäjälle, ja vaikka hän palaa kotiin lapsi kainalossaan, Juha hyppää sydänsurun murtamana jokeen.

Sonkajärvi tunnetaan v. 1992 ensimmäistä kertaa järjestetyn MM-eukonkannon kisapaikkana; TP Sauli Niinistö lausahduksestaan "kasakka ottaa sen, mikä on heikosti kiinni" maanpuolustuskurssin avajaisissa (10.11.2014).

Kuopion piispa Jari Jolkkonen otti syyskuussa 2014 Sonkajärvellä pitämänsä veteraanijuhlan puheen johdannoksi presidentti Mauno Koiviston vuonna 1944 sotamiehenä kirjoittamat sanat: ”Tilanne tuntuu nyt raskaammalta kuin koskaan Suomen historiassa. Toivokaa parasta ja rukoilkaa puolestamme.”
-"Mikä on tilanne nyt Suomessa, Euroopassa ja maailmassa? jatkoi Jolkkonen. Onko sotamies Mauno Koiviston huokaus 70 vuotta sitten saanut uutta ajankohtaisuutta?"

Pohjois-Karjalasta lähtöisin oleva iltaoppikoulun opettaja Pertti Kallinen varoitteli meitä itäsuomalaisia nuoria luulemasta itsestämme liikoja Helsingissä 1960-70 lukujen vaihteessa.

Meille näyttäisi taas olevan varattuina luxusluokan näköalapaikkoja isänmaan sankarikummuissa, joihin meitä pyritään saattelemaan hautaamalla kulttuurimme elävänä täällä maan päällä.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Hallitusta johtavat ostomiehet.

Käyttäjän ingmarforne kuva
Ingmar Forne

"Olemme tilanteessa, jossa vallan uudelleen jakamisesta joutuisivat päättämään ne, joilla valtaa on eniten."

Täysin mahdollista että näin on.

Muistuttaa tilannetta Ranskassa ennen vuotta 1789. Sielläkin maan johto oli täysin vieraantunut kansasta. Toivotaan kuitenkin että tämä voidaan ratkaista rauhanomaisemmin kuin Ranskassa 1789.

Terveisin.

Ingmar Forne

Käyttäjän HenriJrvi kuva
Henri Järvi

Digitalisoituneesta Suomesta ei jää jälkipolville jälkeäkään. Mutta ei se mitään sillä jäähän pääomalle nyt osinkonsa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset