PasiSillanpää

Kömpelön älyn kansakunta

Suomi on kömpelön älykkyyden maa, jossa vähän jokainen osaa ajatella, miten maailman pitää muuttua, mutta vain hyvin harva ponnistelee riittävästi tehdäkseen itsestään paremman ihmisen.

Kuuntele mitä tahansa keskustelua missä päin Suomea tahansa ja voit huomata, että elämän ongelmat ovat lähes aina toisissa ihmisissä. Milloin ne ovat ahneissa työntekijöissä tai ahneissa omistajissa, milloin maahanmuuttajissa tai maahanmuuton vastustajissa ja toisinaan maanviljelijöissä tai maaseudusta vieraantuneissa kaupunkilaisissa.

Milloin olet kuullut suomalaisen sanovan: "Vika on minussa, muutan tapani."

Suomalainen älykkö on aivan yhtä tyhmä kuin kouluttamatonkin. Kumpikaan ei suostu myöntämään, että oma asenne muihin ja erityisesti muiden ajatuksiin on vinossa. Älykkö puhuu omalla kavereille suunnatulla slangillaan ja haukkuu, ettei rahvas ymmärrä. Älykkö leikkii sanoilla, jotta hän olisi älykkö. Rahvas taas kiroilee jokaisen eliittiin kuuluvan maan rakoon, koska he ovat eliittiä. Rahvaan silmissä pelkkä miehen pukeutuminen pukuun voi olla syy sille, että varmistin poistetaan päältä ja mille tahansa kommentille voidaan antaa täyslaidallinen takaisin.

Rahvas ja eliitti eivät ymmärrä toisiaan, koska he eivät aidosti edes yritä sitä.

Entä jos me kaikki sukupuolesta, iästä ja asemasta riippumatta kysymme itseltämme, miksi minun pitää muuttua?

Siitä seuraa se, että opimme ymmärtämään, mitä me voimme itse tehdä oman elämämme hyväksi.  Siinä samalla muutamme monen muunkin elämää. Pelkästään yhden perheenisän tai äidin asennemuutos vaikuttaa jo heidän jälkeläistensä kykyyn selviytyä omassa elämässään.

Tämä on siksi tärkeää, koska käytämme ihan liikaa murehtiaksemme asioita, joihin emme voi vaikuttaa.

Toiseksi meidän pitää kysyä itseltämme ,mitä pitää käytännössä muuttaa?

Onko meidän opittava ajattelemaan paremmin, keskustelemaan ymmärrettävämmin, suhtauduttava muihin positiivisemmin, oltava avoimempi muualta tulleille ideoille, oltava itsellemme armollisempi vai kriittisempi? Niin naurettavalta kuin edellä mainittu lista saattaakin tuntua, siinä on itse asiassa koko elämässä menestymisen tärkeimmät kysymykset.

Lopuksi pitää miettiä, miten sen teemme

Pitääkö meidän vain nousta sohvan pohjalta? Opimmeko olemaan hiljaa silloin kun normaalisti olemme avanneet suumme ennen ajatusta? Yritämmekö tehdä paremmin sen mitä jo teemme? 

Me suomalaiset voimme olla muutakin kuin sarkastisen piikittelevä kömpelön älykkyyden kansa. Ajatelkaa kuinka paljon hyvää siitä syntyy, jos vihanpitoon ja synkistelyyn käytetty energia käytetään henkilökohtaiseen uudistumiseen?

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Tästä ajattelutavasta mie tykkään ja kymmenen pistettä Pasille kirjoituksesta.

Käyttäjän taistolainen kuva
taisto vanhapelto

Viulisti Pekka Kuusisto näytti meille kömpelöille mallia vikkelästä, spontaanista älykkyydestä.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Hyvä pohdinnan paikka tämä aihe!

Organisaatioiden siiloutuminen johtaa kömpelöön älykkyyteen, koska se asettaa kovasti rajoja. Siiloutuminen on Suomessa perintöä rajallisesta kulttuurista ja pienestä maasta, jolle tunnusomaista ovat korporaatiot: iso julkinen sektori, muutamat valtio-omisteiset yritykset sekä sekalainen joukko pienempiä yrityksiä. Onneksi sentään Kone Oyj ja muutama menestyvä yritys näyttävät mallia.

Jos organisaatio asettaa keskustelulle rajat, silloin tilaa jää enää sisäiselle pelille, missä paljolti kysymys on vallasta ja systeemin ulkoiset aktiviteetit ovat myyntiä ja kilpailijoiden vähättelyä. Kaikki uudet asiat ovat uhkia näin ajattelevalle organisaatiolle.

Irtiottona kömpelölle arkiajattelulle olen kehittänyt vuosia systeemiajattelun metodiikkaa, missä kokonaisuus ratkaisee ja esille tulee myös empaattiset ja sosiaaliset näkökulmat.

Ketä kiinnostaa, kirjoitin korjausliikkeestä tälle epäonnistuneelle yhteiskuntamallille Metayliopiston sivulle: http://metayliopisto.fi/yhteiskunta-siiloutunut-id...

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Saksalainen filosofi Hannah Arendt käytti osuvaa luonnehdintaa, kun hän selitti, että valtava pahuus ja tuhoavat joukkoliikkeet eivät tarvitse levitäkseen läpeensä pahoja ihmisiä vaan jokapäiväistä piittaamattomuutta ja kyseenalaistamatonta tottelemista. Arendtin mukaan paha kertyy ja kasvaa "pahuuden arkipäiväisyydestä".

Ilmiöstä saa viitteitä – kuten luonnehdinta antaa ymmärtääkin – jokapäiväisessä elämässä. Suomalaisille näyttää olevan vaikeaa puuttua, katkaista piittaamattomuus. On helpompaa katsoa muualle.

Käyttäjän jounijuntumaa kuva
Jouni Juntumaa

"jokainen osaa ajatella, miten maailman pitää muuttua, mutta vain hyvin harva ponnistelee riittävästi tehdäkseen itsestään paremman ihmisen."

Hyvin kirjoitettu.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Minusta tämä on sen suuntaista, mitä Mikael Jungner taisi tarkoittaa, vaikka lehtijutun otsikko olikin: "Enemmistö hitaalla käyviä, kapeakatseisia tonttuilijoita"
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016072421953524_u...

Itse kirjoitin, että kansa ei ole "tuomittu tyhmyyteen" vaan kyseessä enemmänkin henkinen laiskuus.
http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/22...
Totesin tämän Jungnerille itselleenkin Twitterissä ja hän vahvisti olevansa samaa mieltä. Viittasi eksistentialismiin, jossa jokainen määrittelee itse itsensä.
Ehkä Jungnerin toteamuksessa oli elitismiä, mutta mielestäni media käsitti hänen avauksensa tarkoituksella ylimieliseksi elitismiksi. Koska sillä saa jutulle lukijoita ja myötäilee kansan herravihaa.

Semmoinen mentaliteetti kun näyttää olevan hyväksyttävää, jopa valtavirtaa, että on ok ja suoraselkäistä olla tyhmä ja tietämätön. Jotta voitaisiin välttyä siltä kiusalliselta ajatukselta, että olisi tarpeen nähdä vaivaa, ottaa selvää ja sivistää itseään?

"Suomalainen älykkö on aivan yhtä tyhmä kuin kouluttamatonkin. Kumpikaan ei suostu myöntämään, että oma asenne muihin ja erityisesti muiden ajatuksiin on vinossa."

Siksiköhän tietyt puolueet ovat nosteessa gallupeissa?

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Lainaus:
Pelkästään yhden perheenisän tai äidin asennemuutos vaikuttaa jo heidän jälkeläistensä kykyyn selviytyä omassa elämässään.

On ulkoistettu porvarienemmistö eduskunnan päätöksillä jo -94 lähtien .

-93 534 000 työtöntä
-93 Leipäjonot/EU ruoka-apu -93-16.

Pitkäaikaistyöttömiltä leikattiin kaikki lapsiperheen tuet,lapsilisistä lähtien -94 .On yhä poissa.
Lapset jo kehdossa leimattu syrjäytyneiksi.
Kun vanhemmat on yritys irtisanonut laskee päättäjät hänet B-luokan kansalaiseksi.
Nyt hänet pakotetaan 9e/pv tekemään yrityksissä työtä 0 euron palkalla.
Jopa yhdenvertaisuuslakia ,perustuslaissa muutettiin tuon toteuttamiseksi.

Ja sekö on yksilön vastuulla jos yhteiskunta lailla päättää noin ?

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

JK. TYöpaikka,säännölliset tulot.Vatsa täynnä on hyvä syyllistää muita.

Matkaa edm.saappaissa vuosia muuttaisi varmasti mielipiteitä.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Ole se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä.

Mutta se ideologia, että elämässä pitää menestyä tai että pitää koko ajan olla "parempi ihminen" (mikä on ihminen objektiivisesti?) on täysin ymmärrykseni ulkopuolella ja aikalaishuuhaata. Joka aikakaudella omansa.

Älykäs ihminen pystyy vaihtamaan näkökulmaansa ja ymmärtämään asioita. Älykkyys on myötäsyntyistä, eikä se, että ymmärtää jonkin asian tai ihmisen vaikuttimia tarkoita, etteikö se asia tai ihminen olisi täysin perseestä.

Lopulta liikkumisvaramme on hyvin pientä ja huominen on niiden näköinen, jotka eniten lisääntyvät. Se on ainut varma asia huomisesta. Kaikki muu pelkkää toiveajattelua. Ihmistyyppi, joka tänä päivänä istuu vankilassa, saattaa huomisen maailmassa olla menestyjä.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Juhana Vartiainen pitänee itseään älykkönä. Vartiaisen blogikirjoituksen lainaus kuitenkin osoittaa aivan jotain muuta. Vartiainen ottaa kantaa sunnuntaipalkkoihin huomattavan kömpelösti ellei jopa suorastaan vähemmän älyllisesti.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/201178-kansanedust...

"Sairaanhoitajat ja poliisit ansaitkoot sunnuntaikorvauksensa, mutta miksi estää muiden hyödyllistä työntekoa? hän jatkaa."

Tekstihän on ymmärrettävissä siten, että Vartiainen ensin vetää maton poliisien ja sairaanhoitajien jalkojen alta tokaisemalla: "ansaitkoot sunnuntaikorvauksensa." Eli poliisien ja sairaanhoitajien tulee ansaita suntiksensa, joita he eivät ole ansainneet.

Sen jälkeen Vartiainen vielä sivaltaa maassa makaavaa sanan ruoskalla: "miksi estää muiden hyödyllistä työntekoa?" Eli Vartiaisen mukaan poliisien ja sairaanhoitajien on erikseen ansaittava sunnuntaipalkkansa, koska poliisin ja sairaanhoitajan työ ei ole hyödyllistä.

Ymmärrän Pasin otsikon kömpelön älyn kansakunnasta.

Jukka Mäkinen

"Ajatelkaa kuinka paljon hyvää siitä syntyy, jos vihanpitoon ja synkistelyyn käytetty energia käytetään henkilökohtaiseen uudistumiseen?"

Henkilökohtainen uudistuminen on tylsää, varsinkin kun sitä vetää joku konsultti tai muu huuhaavoodooguru jonka pääasiallinen tarkoitus on siirtää sinun varallisuuttasi omalle tilleen. Vihanpito ja synkistely on siihen verrattuna paljon hauskempaa ja mielenkiintoisempaa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Ajatelkaa kuinka paljon hyvää siitä syntyy, jos vihanpitoon ja synkistelyyn käytetty energia käytetään henkilökohtaiseen uudistumiseen?"

Mieluummin järkevään ajatteluun, kukin kykyjensä mukaan. Jokainen voi vaikka ajatuksela miettiä mitä hyötyä kansainvaeluksesta on vastaanottajille sekä myös maahanmuuttajille joiden pahoinvointi varsinkin toisessa sukupolvessa näkyy selvästi Ranskassa, Belgiassa ja Ruotsissa.

Käyttäjän MarkkuTurpeinen kuva
Markku Turpeinen

Kömpelön älyn ja kollektiiviseen muistiin iskostuneen häpeän kansakunta. Muut ovat aina pitäneet suomalaisia yksinkertaisina ja hitaina. Ei suomalainen ole hidasälyinen. Suomalainen arvostaa Havukka-ahon ajattelijan "salaviisautta". Hän loistaa kaltaistensa joukossa, mutta on mieluummin hiljaa tilanteissa, joissa voisi joutua naurunalaiseksi. Ja suomalaisellahan on kollektiivisessa muistissa rajaton määrä tilanteita, joissa voi joutua naurunalaiseksi.
Kun joudumme kritiikin kohteeksi, emme unohda virheitämme vaan piiskaamme itseämme häpeäpaalussa loputtomasti. Urheilu ja Lahti 2001 on hyvä esimerkki.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Tätä se kömpelö äly on hiukan toisin havainnoituna (ote Claus Elholm Andersenin kolumnista "Tyrmistys luentosalisssa" Yliopisto-lehdessä 9 / 2O14):
"Ensimmäinen käyntini suomalaisessa luentosalissa oli pienoinen järkytys. Olin tottunut Yhdysvalloissa aktiivisiin opiskelijoihin, jotka keskustelivat ja kyseenalaistivat sen, mitä minä sanoin.

Suomessa meno oli toista. Kukaan ei rohjennut vapaaehtoisesti keskustella sanomastani tai kyseenalaistaa sitä, mitä oli lukenut kotona. Opiskelijat istuivat hiljaa, tekivät muistiinpanoja ja kuuntelivat.

Oivalsin pian, että vaitonaisuudella ei ollut mitään tekemistä osaamisen kanssa. Päinvastoin. Suomalaisopiskelijat olivat aivan yhtä päteviä kuin aiemmat opiskelijani. Ero oli siinä, että he odottivat perinteistä luentoa, jolla minä ammennan heille tietoani.

Se, että opiskelijat odottivat passiivista oppimista, ei tietenkään johtunut heistä, vaan siitä, mihin he olivat tottuneet. Se taas on jokseenkin tyrmistyttävää, että he vielä tänä päivänä ovat tottuneet oppimiseen, jossa heitä pidetään tyhjinä astioina, jotka opettajan tulee täyttää luennoimalla."
http://clauselholm.bol.ucla.edu/

Kyllähän se on niin, että meidän koko järjestelmämme toimii ylhäältä annetusti. Parlamentarismikin on käytännössä sitä, että Eduskunnan on nautittava hallituksen luottamusta (eikä kansanedustuslaitosta turhaan luonnehdita kumileimasimeksi).

Diskuteeraamalla paranisi.
http://tuomoluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220988-...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset