PasiSillanpää

Vaihdoin populistiseen otsikkoon

Tapahtui joitakin vuosia sitten. Tunnettua suomalaista mielipidevaikuttajaa siteerattiin jälleen kerran tavalla, joka sai vereni kiehumaan. Minua suututti se, että hän syyllistyi täydelliseen populismiin tilanteessa, jossa olisi voinut saada syvällisemmänkin viestin perille.

Otin yhteyttä jutun kirjoittaneeseen toimittajaan ja tarjosin toista näkemystä. Vastasin samalla mitalla. Käytin tarkistettavissa olevia faktoja, mutta kokosin ne populistiseksi paketiksi. Puhuin siis täyttä totta, mutta tapa jolla kasasin totuuden sai alkuperäisen kommentoijan suutahtamaan ja toimittajan kiinnostuneeksi.

Muutaman episodin jälkeen huomasimme, että itse asiassa ajattelimme asioista samalla tavalla.

Vuoden 2008 jälkeinen aika on ollut populismin voittokulkua, mutta populismi joutuu vaikeuksiin kun talous nousee

Kriisit ovat populismin raaka-ainetta. Siinä vaiheessa kun viisaat yrittävät vielä päästä jyvälle todellisesta ongelmasta ja tehdä kestävää ratkaisua, populisti on jo löytänyt syyllisen ja ratkaisun ongelmaan. Populisti tietää intuitiollaan missä vika, vaikka asiasta ei olisi luotettavaa tietoa.

Tähän samaan aikaan, kun koko läntinen maailma on kärsinyt finanssimarkkinoiden kriisistä ja sen poliittisista jälkimainingeista, on myös osunut tavallista suurempi teknologinen murros ja sen mukanaan tuoma aivan uudenlainen globaali kilpailu. Kuten vaikkapa entisen itäisen Euroopan maista opimme, rakenteiden murtuminen antaa mahdollisuuden rohkeille tai häikäilemättömille ottaa tilaisuudesta kiinni. Niin on käynyt tässäkin murroksessa. Esimerkiksi osa uusista digitaalisista palveluista on samaan aikaan juhlittuja ja luopioita. Niiden kasvu on ollut mahdollista, koska ne ovat toimineet osittain lain ulkopuolella ja nille on ollut tarjolla erittäiin avokätistä rahoitusta. 

Kyse on aivan samasta opportunismista kuin politiikassakin. Molemmat tahot käyvät kamppailua aikaa vastaan. Ne voivat vapaasti kasvaa niin kauan, kuin yhteiskunta on hämillään uusista ilmiöistä. 

Mutta lopulta tulee viisaus

Viisailla ihmisillä on yksi erityinen ongelma. He yrittävät pysyä viisaina silloin kun maailma palaa. Viisaus on halua ymmärtää paremmin ja harkita tekojansa. Kun viisas miettii, innokas populisti ottaa viestinnän ilmatilan ja saa viisaan näyttämään vanhalta ja hitaalta. Populistin aseet ovat nopeus ja tarkkaan valitut, itselle myönteiset faktat. Mutta populismille ovat suoranaista myrkkyä kokonaisuudet, joissa nämä kaikki tarkkaan valitut faktat kootaan yhteen. Populistin kokoama häkkyrä on usein yksityiskohdiltaan ylivoimaisen hyvä, mutta ei kestä tarkastelua, jos sitä arvioidaan kokonaisuutena. 

Maailma näyttää tänään viisaan näkökulmasta hieman valoisammalta. Donald Trump on vienyt populismin niin pitkälle, että jopa hänen oman puolueensa vaikuttajat ovat kääntäneet hänelle selkäänsä. Uuden talouden, uusien johtamistapojen ja uuden työelämän puolestapuhujat ovat kohdanneet ensimmäiset käytännön kenttäkokeet uusilla menetelmillä ja havainneet, että pelkkä hyvä idea ei riitä, vaan tarvitaan sen viisasta soveltamista. Vanhasta ei voitukaan hypätä päivässä uuteen, vaan elämää pitää elää siirtymävaiheen aikanakin.

Uskon vahvasti, että seuraava vuosikymmen on viisauden voimannäyttö kaikenlaista populismia kohtaan. Ainoa mistä olen epävarma, on se, kuinka paljon mediayhtiöillä on pokkaa siirtyä turhauttavasta klikkijournalismista kohti rakentavampaa dialogia. 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Kriisit syntyvät poikkeuksetta aina talouden murroksesta.

Elämme aikakautta, joka pohjustaa kolmatta maailmansotaa. Kuin toisintona ensimmäisen ja toisen maailmansodan välisestä ajasta. Teknologinen murros suistaa yhä useampia ihmisiä työelämän ja yhteiskunnan ulkopuolelle. Jäljelle jäävät epätoivo ja raivo, joista populismi ammentaa käyttövoimansa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Talouden murros on yksi kriisilaji jo sinänsä ja se saattaa todellakin aiheuttaa jopa sotia. Mutta se ei suinkaan ole poikkeuksetta sotien syy. Suurvalta-asemaan päässeiden tai pyrkivien valtioiden valtapoliittinen doktriini voi aivan hyvin olla riippumaton talouden murroksista.

Esimerkiksi Ruotsin ekspansiivinen sotapolitiikka 1500-luvun lopulta aina 1600-luvun lopulle saakka oli melko puhtaasti maantieteellistä laajentumishalua ja Neuvostoliiton laajentumispolitiikka koko sen olemassaolon ajan oli osittain maailmalaajuisen proletaarisen vallankumouksen mission toteuttamista yhdistettynä diktatuurihallinnon tarpeeseen suojata olemassaolonsa.

Tuohon viimeiseen kategoriaan kuuluu mm. Keski-Euroopan alistaminen sosialistiseen järjestelmään, jotta aikaansaatua puskurivyöhykettä oli mahdollista hallita mahdollisimman tehokkaasti. Toki sellaisen suomia mahdollisuuksia hyödynnettiin myös talouden saralla, kun se oli mahdollista.

Käyttäjän danielantti kuva
Daniel Leppäjärvi

Unohtamatta ensimmäistä maailmansotaa, joka käytännössä lähti vyörymään kohti lähtöruutua kun Itävalta-Unkarin kruununprinssi tuli salamurhatuksi.

Mutta toinen maailmansota olisi voitu välttää, jos talous olisi pysynyt kunnossa ja Hitler ei olisi saanut polttoainetta kannatuksensa nostamiseen.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

- Viisailla ihmisillä on yksi erityinen ongelma. He yrittävät pysyä viisaina silloin kun maailma palaa. Viisaus on halua ymmärtää paremmin ja harkita tekojansa. Kun viisas miettii, innokas populisti ottaa viestinnän ilmatilan ja saa viisaan näyttämään vanhalta ja hitaalta.

Ei populismi pahasta ole se on vain väärin ymmärretty ja väärin käytetty. Voisihan kansalle puhua kansanomaisemmin viisaitakin sanoja, - poliittisen jargonin sijasta.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Kun ikävät puolet (oman agendan/intressien suhteen) yhteiskunnallisissa asioissa vaikenee kuoliaaksi, niin vahvistusvinouma on valmis. Siitä näyttää kärsivän koko poliittinen oppositio. Ja heitä äänestävät, oliko ne tutkitustikin "akateemisia naisia".

Voi olla toiveajattelua että järki ja rationaalisuus tulisi taas muotiin.

Itse arvostaisin "yhtäältä-toisaalta" tyylisiä kriittisiä mutta tasapuolisia analyysejä ja pyrin itse sellaiseen bloggaustyyliin. Mutta kun ei ota yksipuolisen kärkevää näkemystä aiheeseen, niin kirjoitukset ei paljoa suosiota nauti.

Käyttäjän PasiSillanp kuva
Pasi Sillanpää

Kun on syntynyt optimistiksi, niin pitää kai pysyä optimistina, vaikka se ei aina ole realistiselta tuntuva vaihtoehto.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Kaikissa kirjoituksissasi on taustalla naivi dualismi, sivistyneistö/rahvas, yliopistoihminen/duunari, viisas/populisti joista ensimmäinen tietää ja toinen ei. Näkemys on populistista pikku piirin, ns. pinta'älykköjen', hypetystä.

Jo Sokrates vain kyseli. Oikea viisas osaa katsoa asiaa x monelta kannalta. Ns. populisti on omalla tavallaan oikeassa kuten ns. sivistyneistökin, se että kategorisesti tyrmää jomman kumman ei ole viisaan ihmisen tapa, viisas ymmärtää monet eri näkemykset ja tietää, että esim. politiikka on valintoja, elämä on valintoja, ei oikean ja väärän (voi sanoa, että vain matemaattisista totuuksista, 2+2=4, voimme varmana sanoa mikä on oikein ja mikä väärin), vaan eri vaihtoehtojen välillä. Ja todella viisas on se joka osaa/uskaltaa sanoa erehtyneensä eri valintojen polkuja kulkiessaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Ns. populisti on omalla tavallaan oikeassa kuten ns. sivistyneistökin, ..."

Kategorisesti ei voida väittää, että noin olisi asian laita - sen koommin populistin kuin sivistyneistönkään osalta.

On olemassa myös mitattavissa olevaa "oikeassa oloa" tai "väärässä oloa". Sen lisäksi on sitten subjektiivisiin preferensseihin perustuvaa "oikeassa" tai "väärässä" oloa. Vain jälkimmäisen tarkastelun kohdalla toteamuksesi pätee.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Ja riippuen siitä kuka mittaa voidaan päätyä, usein päädytää, täysin ristiriitaisiin tuloksiin, mutta kun otetaan se 'oikea' mittaustulos ollaankin sitten 'oikeassa'. Riippuu tietysi aiheesta on sentään paljon (lähes) kiistattomia tuloksia kuten vaikka tupakoinnin ja syövän välinen yhteys. Yhteiskunnalliset ja taloudelliset aiheet taas ovat kaikkea muuta.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Näinkin kyllä, etenkin yhteiskunnallisissa kysymyksissä. Kunhan ei lähestytä sitä kaltevaa pintaa, jolloin mielipide tasa-arvoistetaan tutkitun tiedon ja faktan rinnalle. Kutsutaan tasapuolisuusharhaksi. Voidaan keksiä esimerkkejä, missä asioissa populisti ei ole oikeassa, edes "omalla tavallaan". Esim. asia on ollut aktuelli ns. vihapuheessa, jonka puolustajat vetoavat sananvapauteen ja pyrkivät hämärtämään julkisen sanankäytön rajaa, siltä osin kun se on moraalisesti arveluttavaa, jopa rikollista. Ja jos vihapuhe tulkitaankin oireena jostain muusta, yhteiskunnallisesta tyytymättömyydestä ja turhautumisesta, niin se onkin vähän eri asia.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Populismi voidaan tietysti määritellä monella tavalla, mutta yleensä populistina pidetään henkilöä, joka ajaa omaa poliittista karriääriään "hyväuskoisten hölmojen" tuella. Esimerkiksi Veikko Vennamo oli erittäin älykäs poliitikko ja hän poimi siihen aikaan vielä väestöltään mittavan "unohdetun kansan" äänet korpien kätköistä pönkittämään omaa agendaansa, jonka kantavia voimia oli kostaminen Kekkoselle.

Useinmiten populisti siis tietää itse, ettei ole objektiivisesti katsottuna oikeassa monissakaan asioissa, joita esittää, mutta hän on omalta kannaltaan oikeassa siinä, että sellaisen taktiikan kautta hän pääsee toteuttamaan tarkoitusperiään.

Käyttäjän PasiSillanp kuva
Pasi Sillanpää

Olen naivisti siinä mielessä, että uskon kaikkien kykenevän parempaan keskusteluun kuin yleensä tavataan käydä.

Minusta huonoa keskustelu ei ole riippuvaista siitä, mitä koulutustasoa keskustelijat edustavat. Enemmän on kyse halusta kuunnella, kuulla, ymmärtää ja luoda keskustelua. Nyt keskustelu on hyvin usein enemmänkin kärjistämistä ja omien argumenttien esittämistä kuin dialogia.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Maailma on nykyisin sen verran monimutkainen, ettei viisaammillakaan ole mahdollisuutta tehdä kokonaisuuksista johtopäätöksiä kuin intuition avulla. Mitä älykkäämpi ja oppineempi sitä todennäköisemmin intuitio tuottaa paremmat päätelmät.

Mitä nopeammin ympäröivät tilanteet vaihtuvat, sitä kauemmin fiksulta kuluu sellaisten päätelmien tekemiseen joihin voi itse uskoa ja luottaa. Pasin ennuste järkevyyden voittokulusta toteutuu vain jos lähtökohdat vähän vakiintuvat. Muussa tapauksessa ne fiksut eivät vaan löydä riittävää selkänojaa toimilleen.

Toki populismista voi ottaa helpon kompassineulan itselleen. Kun olet aina eri mieltä kuin populisti, olet ainakin vähemmän väärässä.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Onkin valiteltu, ettei tieteellistä tutkimustietoa hyödynnetä päätöksenteossa. Vaikka sen ovat sanoneet monet ns. tiedejulkkiksetkin, niin tilanne ei muutu.
Pelkään pahoin, että päättäjät ajattelevat että kun asiat ovst niin monimutkaisia, niin on ajanhukkaa kuunnella eksperttejä. Sen sijaan omaan intuitioon voi tukeutua hanakammin.

Mitä tieteeseen tulee, niin siinäkin mediassa ääneen näyttävät pääsevän ne, jotka pukevat agendansa tulevsisuudenuskoiseen ts. viihdyttävään lohduttavaan tarinaan, narratiiviin. Esimerkiksi uutiset teknologisista innovaatioista, joista ei kuulla enää mitään vuoden-psrin päästä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Demokratian ongelma onkin siinä, että rationaalisia päätöksiä ei voi tehdä, koska aina pitää ottaa huomioon niin sanotut "poliittiset realiteetit". Valistunut yksinvaltius olisi siinä mielessä parempi, mutta ongelma on siinä, että sellaisen tilanteen saavuttaminen on pradoksaalinen dilemma. Yksinvaltiuden kun lähes aina tulee perustua voimaan tai jopa väkivaltaan eikä sellaisen harjoittajaa voida pitää valistuneena.

Lähimmäksi maailmassa onnistunutta itsevaltiutta on kenties päästy Singaporessa ja niin talous kuin ihmisten arkikin toimii hyvin tuossa asukasluvultaan Suomen suuruisessa monikulttuurisessa kaupunkivaltiossa. Mutta ei yksi pääsky kesää tee.

Osittain myös Kiinaa voi pitää jossain määrin esimerkkinä tästä, koska talous on Maon väkivaltaisen yksinvaltiuden jälkeen saatu valistuneemmalla yksinvaltiudella kukoistukseen ja se on tuottanut monisatamiljoonaisen vauraudessa elävän kansanosan. Demokratia siellä syöksisi maan tuhoon, jos se toteutettaisiin liian äkkiä.

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen Vastaus kommenttiin #14

Käsittääkseni Kekkosen aika aikanaan oli Suomen ja suomalaisten kannalta plusmerkkistä. Vaikka käyttikin valtaansa omintakeisesti.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #17

Kekkosen aika oli kekkoslaisesta valtapelistä huolimatta aikaa jolloin oli tulevaisuudenuskoa. Se ei johtunut Kekkosesta vaan monesta tekijästä.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö Vastaus kommenttiin #18

Me syrjäisemmillä Kekkosen seuduilla kasvaneet emme voineet aavistaa kokevamme tulevaisuutta, jossa saa pelätä kansankielisen kulttuurin tulevan haudatuksi elävältä kaiken vaativan skandinaavisen rakkauden alle laitettaessa Suomea kuntoon.

Ehkä pää tulee vetävän käteen Reijo Tossavaisen ja Teuvo Hakkaraisen tuumaillessa kannattiko lähteä herrojen kanssa marjaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset