PasiSillanpää

Maataloustuki on pakolaisongelman perimmäinen syy

Tällä kertaa ajatus lähti laukkaamaan ministeri Kimmo Tiilikaisen kommentista Helsingin Sanomille, jossa hän sanoi olevansa kriittinen kaupungistumisen suhteen. Keskustapuolueen ministerinä hänen kuuluukin sanoa niin. Kommentin inspiroimana eksyin WIkipediaan kohtaan maataloustuki.

Wikipedian sanaa ei kannata pitää lakina eikä asetuksena, mutta kyllä se saa ainakin ajattelemaan asioita. Maataloustuki taitaa olla yhteiskuntakehityksen ja globaalin hyvinvoinnin syöpä, josta eroon pääseminen ratkaisisi monta ongelmaa.

Ensinnäkin maataloustuki on vähän kuin hölmöläisten peiton leikkuuta. Veronmaksajilta otetaan rahaa, joka siirretään elintarvikkeiden tuottajille, jotta veronmaksajat saisivat halvempaa ruokaa. Kotimaisen tuotannon tukemista perustellaan huoltovarmuuden ylläpitämisellä, mutta silti tukea annetaan vaikkapa "kukkien kasvatukselle ja tomaattien talvella tapahtuvalle kasvihuoneviljelylle", jotka eivät ole välttämättömyyksiä kriisitilanteessa. Maataloustuki kannustaa myös tuottamaan maatalostuotteita tehottomasti, koska viljelyä tehdään sielläkin, missä se ilman tukia oli mahdotonta. Maataloustukea annetaan myös tuotteille, joita voidaan varastoida pitkiä aikoja, eli aika pahankin kriisin yli.

Maataloustuilla on suuri merkitys kehitysmaiden kasvulle. Yksi kehitysmaiden ongelmista on se, että matalasti koulutetuille ihmisille ei ole kunnollista työtä. Ihmiset elävät köyhyydessä maalla, jonka vuoksi he haluavat muuttaa kaupunkeihin ja päätyvät usein slummeihin. Wikipedian artikkelin perusteella tulee mieleen, että maataloustullinen laskeminen saattaa olla keino vähentää pakolaisuutta.

"EU:n tullimuurit tappavat 6600 ihmistä päivässä. Suuri osa tästä johtuu maataloustuista ja -tulleista. Jos Afrikka voisi lisätä osuuttaan kaupasta edes prosentin, se ansaitsisi 49 miljardia puntaa enemmän vuodessa ja 128 miljoonaa ihmistä vapautuisi köyhyydestä. Viisi prosenttia toisi jo 248 - 350 miljardia puntaa", kertoo Wikipedia.

Kenellä on oikeasti pokkaa haastaa maataloustukien järkevyys?

En lähde luettelemaan tässä kaikkea, mitä Wikipedian artikkelissa sanotaan maataloustuista. Joka tapauksessa sen luettuaan ei voi olla ajattelematta, että Suomen yhteiskunnan jarru, kuten myös EU:n keskeinen ongelma ovat maataloustuet. Ne estävät järkevän tuotannon hajauttamisen eri puolille maapalloa, rajoittavat köyhyydessä elävien ihmisten mahdollisuuksia hankkia elantoa ja nostavat maan hintaa länsimaissa.

Maatalouteen ja sen ympärilä pyörivään tukiviidakkoon pitää suhtautua paljon vakavammin kuin tähän mennessä on tehty. Ministeri Tiilikaisen hellimä ajattelu kaupungistumisen hidastamisesta on vahingollista maamme kehitykselle. Hänen puolustuksekseen on sanottava, että hän on puun ja kuoren välissä. Keskustapuolue on maaseutupuolue, kuten se on viimeisimmän budjetinkin metsätalousvähennyksen kautta osoittanut. Keskustapuolueen ministerinä ei voi sanoa maataloustukia vahingollisiksi, vaikka niin ajattelisinkin.

Ja paljon ongelmallisemmaksi asian tekee se, että Suomi tuskin pystyy toimimaan itsenäisesti niin, että meillä vähennettäisiin maataloustukia kun muut jatkaisivat niitä. 

Wikipedian (joka ei ole siis jumala) artikkelin luettuaan, ei voi kuitenkaan olla miettimättä, kuinka pitkälle maataloustuet ovat syyllisiä esimerkiksi pakolaisongelmiin ja siitä seuraavaan kuohuntaan esimerkiksi Euroopassa.

Lisäys klo 12.15: Jotkut ovat kokeneet tämän tekstin suomalaisen viljelijän mollaamiseksi. Siitä ei ole kyse, vaan tarkoitus on herättää miettimään asiaa järjestelmien kautta. Nykyjärjestelmä on vinossa, jos kohtuullisen suurista tukimääristä huolimatta viljelijä voi huonosti. Asiaa voi varmasti lähestyä monesta eri kulmasta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (34 kommenttia)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Maaseudulla maatalouskoneet uusiutuvat tukien ansiosta varmasti myös tiuhaan. Koneet ovat yhä suurempia, joten työhön kuluva aika vähenee. Muutamalla isolla koneella hoitaa jättitilankin. Maatalouskonemyyjät hyötyvät näin myös tuista. Minne kaikkialle "hukkaan" niitä valutetaankaan. Maatalouskoneita näkee myös hylättynä tiloilla. Sellaiseen ei missään muulla lie varaa. Maksetaanko tukia turhan runsaasti, jotta tällaiselle ilmiöllekin jää tilaa? Tukien tarkasteluun olisi kyllä paljon syytä, mutta tuskin sitä tehdään kepulandiassa, keskustan ollessa vallassa ja pääsemmekö keskustan vallasta aikoihin?

Käyttäjän PasiSillanp kuva
Pasi Sillanpää

Hyviä kysymyksiä. Kaikkein tärkeintä on ryhtyä hakemaan asioiden juurisyitä. Maataloustuet ovat yksi niistä. Niiden avulla luodaan jäykkyyksiä, tuetaan tarpeetonta ja aiheutetaan ongelmia kehitysmaissa, jotka johtavat ongelmiin länsimaissa. Suurin ongelma maataloustuissa on kuitenkin se, että ne ovat käsittämätön häkkyrä, jonka purkaminen on pommin purkamistakin vaikeampi asia.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Maataloudessa virheinvestointi maksaa siinä kuin muissakin yritystoiminnoissa, eli jokaisen investoinnin on maksettava itsensä.

Konekauppiaan pauloihin joutunut maatalousyrittäjä on äkkiä entinen, ei kai tarvitse perustella. Mutta muuten hyviä huomioita.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

On tietenkin hyvä, että maataloustukia mietitään monelta kantilta. Nykyisin tuki jää kaupalle, konevalmistajille ja erilaisille yrittäjille elintarvikeketjussa.

Viljelijä saa ruisleivästä 4 - 5 %, joka on rukiin osuus leivästä kun leipä on kaupan hyllyssä.

Maatalousreformia kaivattaisiin EU:ssa, Puola pystyisi hoitamaan Euroopan ruokahuollon pitkälti yksin. Viljelykierrolla ja muillakin tavoin maaperästä huolehtimalla Puola pystyisi kestävästi tuottamaan elintarvikkeita eurooppalaisiin pöytiin. Suomen rooli maatalousmaana saattaisi löytyä maito- ja meijerituotteiden parista. Ja kauranviljelystä näyttäisi tulevan trendikästä, terveystuotteineen. Lisäksi meidän pitäisi pystyä tuottamaan kalaa paljon enemmän kuin nykyisin. Järvet ja joet puhtaiksi ja tuottamaan kalaa.

Käyttäjän PasiSillanp kuva
Pasi Sillanpää

Hyviä näkökulmia. Eli roolittamalla eri maatalousmaat tiukemmin, saataisiin sekä ympäristö että kustannushyötyjä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Joo, tässäkin pitää vielä huomioida se, että kun asioita oikein hoidetaan ja roolitetaan, niin Suomella puhtaana maana ja pellot pääosin hyvässä kunnossa ei pitäisi olla mitään hätää. Me pystymme tuottamaan puhtaita tuotteita EU:hun ja muuallekin markkinakykyiseen hintaan, elintarvikkeen puhtaus kun alkaa olemaan nykyään edellytys kaupankäynnille maassa kuin maassa. Suomea voisi brändätä Euroopan puhtaimpana elintarvikemaana.

Käyttäjän PasiSillanp kuva
Pasi Sillanpää Vastaus kommenttiin #5

Jep. Miksi myydä premiumia bulkkina?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #6

Tämä se on oikea toteamus. Tuosta kauran nykyisestä suosiosta olen erityisen ilahtunut. Toivottavasti siitä saadaan Suomelle oikea vientituote hyvään hintaan.

Hyvä vientituote kaura on jo ollutkin, amerikkalaisille hevosille.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö Vastaus kommenttiin #5

Voi käydä niinkin että kinkun menekki romahtaa jos Stockmannilta mainostetaan saatavan maailman puhtainta italialaista Parman kinkkua.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #9

Ei taida tuo mainos mennä läpi suomalaiselle. Luulen, että suomalaiset ostavat mieluummin oman maakunnan viljapossusta savustettua kinkkua.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö Vastaus kommenttiin #13

Meinaan, että jos ruotsalaista maitoa mainostetaan maailman puhtaimpana, voi syntyä vaikutelma että muu maito olisi likaisempaa?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #15

Joo, ei tuo mainostaminen ole aina onnistunutta.

Keskieurooppalaiset viljelijät joutuvat ruiskuttamaan maitansa useaan kertaan kasvukauden aikana, jotta saavat joka vuosi hyvän sadon. Voisi kysyä, että kumpi on puhtaampaa, kun suomalainen viljelijä pärjää yhdellä tai korkeintaan kahdella ruiskutuksella, pitääkseen rikkaruohot kurissa ja saa hyvän sadon.

Saksassa ja muissa läntisen Euroopan maissa on vehnäsadot kääntyneet laskuun, kun maa väsyy, eikä pysty enää tuottamaan ilman lisäpanostuksia lannoitteisiin, tautitorjuntaan jne.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö Vastaus kommenttiin #19

Etelässä viljelijällä on käytössään kevät- ja syksyaurinko, joten voi korjata kaksi satoa vuodessa, jopa kolmekin.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #29

Kyllä. Vehnäsatoja onkin verrattu aikaisempien vuosien saatuun satoon ja alaspäin mennään satoisuudessa. Münchenin teknillisessä yliopistossa on asiaa tutkittu ja on todettu maaperän humuksen huvenneen.

Sitä humusta on riittänyt vuosisadoiksi, mutta joskus sekin loppuu.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #13

Tarjolla tulevaisuudessakin "halpaa" kotimaista ruokaa!

Hallituksen luomuohjelman tavoite on, että vuonna 2020 luomua olisi 20 prosenttia peltopinta-alasta.
2016
Maailma jatkaa vaurastumistaan ja ihmisillä on yhä enemmän varaa panostaa ruokaan.
Kok Sarvanmaa

2014
Euroopan komissiolle lähetetyn
- kansallisen esityksen mukaan
- peltokasvien ja kotieläinten luomutuki nousee 6-13 prosenttia,
ja avomaan vihannestuotannon luomutuki
- kohoaa yli kolminkertaiseksi.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #27

Kyllä tulee Sillanpään pohdinta mieleen maataloustukien suhteen.

Puhtaat ja maukkaat kasvikset menevät kaupaksi. Kovin kallistakaan se ei saisi olla, sillä kyllä hinnalla on aina oma merkitys.

Miten ne kaupaksi menevät porkkanat sitten tuotetaan onkin sitten pohdinnan paikka. Parhaat perunat tuotetaan ilman lannoitetta ja rikkaruohojen seassa;).

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #13

Kyllä se aito saunapalvikinkku täytyy käydä ostamassa Virosta, jos ei itse palvaa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #31

Joskus täälläkin osattiin palvata kinkkua.

Nykyään täytyy hakea Virosta, pellavalangatkin. Että pellavalangat tulevat nykyään Virosta, Suomessa niitä ei enää valmisteta.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö Vastaus kommenttiin #5

Voi käydä niinkin että kinkun menekki romahtaa jos Stockmannilta mainostetaan saatavan maailman puhtainta italialaista Parman kinkkua.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Särkikin on purkissa sardiininveroinen.

Eero Mattila

Suosittelen tutustumaan maailman suurimman kansalaisjärjestön eli Via Campesina toimintaan. Unohda hyvä mies Wikipedia kun voit suoraan vaikkapa netin kautta kysyä ihmisiltä.

https://www.viacampesina.org/en/

Keskeistä Via Campesinan toiminassa on "ruokasuvereniteetti" eli Aasian, Etelä-Amerikan, Afrikan köyhät maatyöläiset ja pienviljelijät haluavat itse päättää mitä viljelevät. Yksinkertaisesti sanottuna he haluavat viljellä oman ruokansa.

Tämä Wikipedian esittämä kehitysmaapolitiikka toimii nimenomaan päinvastoin. Kehitysmaa pakotetaan luopumaan tullisuojasta ja maa täytetään länsimaiden ylijäämäroskalla. Tuotanto pakotetaan palvelemaan länsimaita tyyliin GMO-puuvilla, GMO-maissi, Eucalyptus, Palmuöljy jne. Paikalliset alistetaan maaorjan asemaan monikansallisten yhtiöiden puolisotilaallisten joukkojen avulla... tätäkö sinä toivot?

- Yksi mieleenpainuvimmista kohtaamisista oli kun tapasin muutama vuosi sitten Via Campesinan edustajan Indonesiasta. Kun nainen silmät vihaa täynnä sanoi, että "Pöyry on paholaisen kätyri, paikalliset valtaa pelko kun Pöyryn kyltti ilmestyy kylään. He tietävät jo, että nyt alkaa luonnonvarojen ulosmittaus, jossa paikallisilta ei kysytä mitään."

- Jos tämä sinun esiinnostamasi tullivapaa maailma olisi hyvä kehitysmaille, niin miksi nämä maat kaiken aikaa velkaantuvat lisää?

- Tiesitkö että 80 prosenttia maailman nälkäänäkevistä on maanviljelijöitä?

"Tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla"

Tässä lyhyt video Romanian pienviljelijöiden ajatuksista: Vapaakauppa ei ole ratkaisu, se on suurin ongelma, jokaisessa maassa ja maanosassa.
https://tv.viacampesina.org/What-does-it-mean-to-b...

Käyttäjän PasiSillanp kuva
Pasi Sillanpää

Ihan hyvä näkökulma ja näitä tarvitaan.

En kannata sitä, että me menemme sanomaan, mitä missäkin pitää viljellä. En myöskään kannata täysin rajoituksetonta maailmankauppaa.

Haluan siirtää katseen ongelmien oireista juurisyihin. Pakolaisongelmat ja kuohunta ovat arkea varsin monessa suunnassa. Sen pitää tarkoittaa jotakin isoa ongelmaa globaalissa järjestelmässä. Sitä ei ratkaista pysyvästi hakemalla ratkaisuja vain Suomen tai EU:n tasolla, vaan laajemmin.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Eero Mattilan kommentissa on oikeantuntuisia näkökulmia ja havaintoja.

Pasi Sillanpään kirjoitus on harvinaisen epäuskottava. Kirjoituksen otsikko on pöyristyttävä.

Tuollaiseen voidaan päätyä kun poimitaan Wikipediasta mitä tahansa soopaa vailla omaa tiedollista tai havaintopohjaa.

Enää puuttuu että Uuden Suomen toimitus nostaa tämänkin jutun karuselliinsa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Luulen, että maatalous tarvitsee melkoista reformia kautta maanosien. Kun ministeri Tiilikaisen juttua Hesarista lukee, päätyy hänen maataloudelle kaavailemaan paljon suurempaa roolia kuin pelkästään elintarviketuotannon roolia. Ympäristö ja koko ilmastonsuojelu, ja mitä vielä lisäksi?

Sillanpään kirjoitus on tervetullut vaikka Mattilalla on enemmän sormet mullassa, tai mistä minä tiedän.

Maatalous maailmanlaajuisesti tarvitsee reformia ja parhaita kykyjä, tukipommin purkuun.;)

Eero Mattila

Joitakin vuosia sitten maailmantalous alkoi kiinnostaa kun ns. suomalainen ruokajätti Zazer toi luomuvehnää koko vuoden tarpeen Kazakhstanista. Suomalaisilta luomutuottajilta ei sinä vuonna ostettu yhtään mitään.
Saatiin sitten selville, että ulkomaiset sijoittajat olivat perustaneet Kazakhstaniin muutamia 10 000 hehtaarin luomutiloja. Koko tuotanto oli suunnattu vientimarkkinoille - Kazakhstanin luomussa ei tarvittu siirtymäaikoja - varmaan oli leimat ja kaikki.

Via Campesinan ainut suomalainen jäsenjärjestö on Etelä-Suomen Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ESVY ry. Yhteystapaamisissa olen päässyt juttelemaan mm. aasialaisten ja etelä-amerikkalaisten maaseudun asukkaiden kanssa. Kukaan koskaan ei ole esittänyt vapaa kauppaa ratkaisuksi tai tullisuojaa ongelmaksi. Tullisuoja on ongelma näille sijoittajien omistamille plantaaseille, jotka tuottavat vain vientiin - nauttien varmaan vielä huomattavia vientitukia ja halpoja lainoja. Ihan sama moraalikäsitys kuin Ruotsiin muuttaneella Wahlroosilla - järjestelmää lypsetään just niin paljon kuin pystytään. Mutta älkää nyt kukaan uskoko, että tämä auttaisi kehitysmaiden kansaa - se on nimenomaan ongelma. Koska plantaasin omistajat ajavat pienviljelijät aseiden kanssa pois heidän maatilkuiltaan. Kun pitää olla isoa ja tehokasta... ikävä kyllä jokainen ns. reformi Virolaisen asutustoiminnan jälkeen on tainnut epäonnistua. Erilaiset taloudet eivät toimi yhdessä edes EU:ssa - eikä todellakaan koko maailman mittakaavassa.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Miksi vielä maataloustukia?
E.Aho,E.Härmälä sopi -92 "Siirtymäkauden tuet" .
Siirtymäkausi: maanviljelijöistä tuli maatila Yrittäjiä 2000luvulla.

Ketkä omistaa kaikki elintarvikejalostamot? Tuottajat. Osuuskuntiensa kautta.
Ketkä korjaa edm.yritysten tuotot? Niinpä.
Kun Valio saa hyvät tuet markkinointiin,koulumaitotukia ym. kenen hyödyksi ne menee?
Kun Artiklat 141 ja 142 piti poistua ,sai vain Suomi erikoistuen noiden tilalle-13

Kun EU on sovittu jo-59 lähtien on joka sopimuksessa Maatalous. Niillä ehdoillako Kreikka-vipit maksetaan ? Vai miten tuo tuki heltisi EU?

Jos "pienviljelijä" Herliini (kesk) ,Nalle (rkp) hyötyy tuosta ,hyötyykö kansa?

Tuetaanko tulevan?vapaakaupan takia elintarviketuotantoa ,vientiä varten ?

"Navettojen-maalauksiin" nyt luvatut tuet (suurnavettojen rakentamiseen).

90milj.+50milj ,perintöveronhuojennus,metsäveron poisto.
MMM ja ympäristöministeriön yhdistäminen samalle ministerille.
Kepulaiselle Luomuviljelijä Tiilikaiselle.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

JK. Kun Valio vie 100 maahan tuotteitaan ,onko siellä pakotteet?
Onko täällä,Balttianmaissa,Ruotsissa pakotteet?

Montakko "maitotukea" on jo maksettu "Venäjän "pakotteiden takia?
Valion tuotevalikoima sisältää muutakin kuin maitotuotteita.

Oliko EU liittyminen vain tuon takia ?

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Maahenki elää sitkeässä sellaisissa jotka ovat maatalouden parissa kasvaneet, kuten minä. Synnyinseudun hajut, ihmiset, maisemat säilyvät mielessä, vaikka olemmekin vaihtaneet elinkeinoa maiseman mukana. Niihin juurtuneiden pitäisi voida harjoittaa elinkeinoaan, syntyipä Savossa tai Italiassa.

Sen sijaan virkamiesten pojista nousseiden pankinjohtajien innostuksen ostella kartanoita kuittaillakseen maan suurimpia EU-tukiaisia ei pitäisi saada ymmärrystä. Tosin luulen että heitä on yllytetty, sillä onhan Suomessakin hyvin tunnettuja aatelisperäisiä kartanosukuja jotka tarvitsevat tukea flirttailuissaan hallinnon kanssa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Pankinjohtajakartanonomistaja pystyisi kyllä ostamaan lannoitteet, kasvinsuojeluaineet, siemenet ja koneet maksamalla pankinjohtajan palkasta ne. Jos on oikein suuri tila viljeltävänä, tuskin pankinjohtajan palkkakaan riittää.

Eli kyllä kartanon omistaja on muiden viljelijöiden kanssa samassa asemassa ja tarvitsee maataloustuet siinä kuin muutkin viljelijät. Lisäksi täytyy pitää palkattua henkilökuntaa. Tosin maataloudessa kun ei ole ollut palkkapuolella neuvotteluvoimaa, ovat palkatkin jääneet alhaiseksi.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Miksi nyt lykätään tiloille tukia? Korvaamaan tämän Vanhasen II hallituksen tekemän Mrd mokan.
Elintarvikkeiden hinnat ei pysty kilpailemaan enää markkinoilla ,viennissä.

Lannoitteiden hinnat on noussut jopa 50%. Muualla 20%-30%.
MTK valittaa Norjan myymästä lannoitteiden kiskurihinnoista ,joiden takia taas tukia heltisi ,veronmaksajilta.

Muualla:
Yksi lannoitealan suurimpia yrityksiä on PotashCorp. Kyseinen yritys tuottaa markkinoille etenkin kaliumkarbonaattia, typpeä ja fosfaatteja. Tämän yrityksen tikkeri NYSE:ssä on POT ja sen osinkotuotto on noin 4%.
-Osinkoja on maksettu noin 78% tuloksesta, eli suhteellisen paljon. Yritys on kuitenkin laadukas ja etenkin pitkän ajan omistukseen sopiva.

Mutta:
Euroopasta löytyy tietenkin Yara. Tähän firmaan liittyykin Suomen yksi katastrofaalisimmista valtion osakemyynneistä, kun valtio myi Kemira Growhow omistuksensa aivan pilkkahintaan Yaralle.
(sokli / myytiin n.250 milj. Arvo olisi ollut 3 mrd.) ja lannoitteiden hinnat omissa käsissä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #24

Kun oikein vaikeaksi menee, pitää lähteä pohtimaan juurisyitä, niinkuin Sillanpää toteaa.

Tiedän ja tunnen tapaukset, en kuitenkaan ole riittävästi perehtynyt kaikkiin tapauksiin, jotta voisin kommentoida mitenkään. Fosfori nyt on ns. niukkuusvara, sellaista ei olisi pitänyt myydä ulos maasta.

Käyttäjän mjkrie kuva
Mika Riekki

Maataloustukien vaikutuksesta oli jossain mainittu, että ne aiheuttavat sen, että ruuan (raaka-aineiden) hinta on jatkuvasti alhainen, johtuen juuri maataloustukien aiheuttamasta ylituotannosta.

Se on periaatteessa tarkoituskin, eli sillä halutaan estää ruuan hintapiikit ja päätyminen tilanteeseen, että ruuan saatavuus heikkenisi edes väliaikaisesti. Se taas aiheuttaa säännöllisesti ylimääräisen ruuan dumppauksen alihintaan kehitysmaihin, mikä taas tehokkaasti estää paikallisten oman tuotannon kehittymisen teollisesti, tai edes rahallisesti kannattavaksi. Ruoan ylituotanto piikit aiheuttavat sen, ettei paikalliset pysty saamaan tuottamastaan ruuasta säännöllisesti kannattavaa toimintaa, koska heillä ei ole maataloustukia.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

On myös kehoitettu sijoittajia keskittymään nyt elintarvikeyritysten osakkeisiin .Tuotot on tulevaisuudessa hyvät .
Nythän jo sijoittajat ostelevat viljelymaita . Tuohonhan perustuu USA elintarviketeollisuus.Kaikki on yksissä käsissä.

Ruoka on varma sijoitus. Viljelymaasta pulaa . Elintarvikeiden markkinahinnan määrää Sijoittajat,maailmanmarkkinat. Viljan,kahvin ym.

Käyttäjän FreeThinking kuva
Jukka Heikkinen

Sillanpäällä aihe, jota hän tuo esille, ja joka kiinnostaa kylläkin eri syistä, mutta yhtä kaikki.
Tämä on hankala aihe niin varmasti niille, jotka niitä tukia myöntävät ja varsinkin varmasti monille niistä, jotka niitä oikeasti tarvitsevat. Mutta yritäpä löytää perusteita, joilla tukia myönnetään tai aihetta, kenellä on oikeus tukeen. Kaikesta huolimatta minun kysymykseni on kuitenkin miksi myös sellaiset, joilla voi olla oikeus tukeen, vaikka tukeen ei olisi välttämättä tarvetta voivat saada tukia. Tällainen tilanne yhteiskunnassa tulee aiheuttamaan nykyisiä ja tulevia vastakkainasetteluja. On ihmisiä, jotka tarvitsevat omassa elämässään tukia, koska häneltä on viety mahdollisuus selvitä ilman niitä. Toisille tuen saanti on helpompaa, olipa tarvetta tai ei.

Löytyyhän ne Suomen laeista, tiedot minkä kaltaisia maalaistukia voi saada. Ja niitä on paljon.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/asiasanat/?k...

Ja tämä on laki Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20130193

Yritäpä sitten ymmärtää näitä lakitekstejä ja vaikeaa se on myös näille, jotka viljelyn kanssa ovat oikeasti tekemisissä. Vai mitä sanotte seuraavasta:
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/luk...

Lait ja säädökset on tunnettava hyvin, jotta menestyisi tässä ympäristössä. Toisilla voi olla henkilöitä, jotka tekevät sen heidän puolestaan. Saako siihenkin tukea en tiedä?

Tukia jaetaan kaikkialla maailmassa, jotta elinkeinoa pystytään jatkamaan, mutta ovatko kaikki tuet tarpeellisia, sitä jokainen voi pohtia, myös maatalouden osalta.

Yritäpä sitten löytää jotakin maailmanlaajuisesti.
http://www.shropshirestar.com/farming/fair-deal-fo...

Nämä ovat vanhoja tietoja vuodelta 2012, kuinka silloin Suomessa tukia jaettiin.

http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2012/02/24/maa...

http://www.hs.fi/talous/a1305556375471#

Kaiken kaikkiaan aihe on sykähdyttävä ja olemme monisyisen aiheen kimpussa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset