*

PasiSillanpää

Uusi yleiskaava on kaikkien aikojen mahdollisuus

Helsingin uusi yleiskaava voi johtaa maailman suurimman hyväosaisten slummin syntyyn tai Eliel Saarisen Munkkiniemi visioon verrattavaan maailmanluokan kokonaisuuteen. Välivaihtoehdotkin ovat mahdollisia.

Kun hallitus ilmoitti, että Guggenheim museoon ei tarjota rahaa, voidaan yleinen katse suunnata johonkin muuhun, huomattavasti laajempia vaikutuksia tuovaan hankkeeseen. Helsingin uusi yleiskaava on mahdollisuutena niin valtava, että tuskin kukaan sen kannattajistakaan on sitä kunnolla miettinyt.

Siksi minulla on myös pieni pelko takapuolessa. Kuntapäättäjien silmissä on saattanut siintää kaikki se, minkä jo näemme, mutta tiiviimmässä muodossa. Kuntapäättäjät kun ovat yleensä liian tavallisia ihmisiä liian tavallisilla unelmilla peläten tavallisten ihmisten reaktiota suuriin suunnitelmiin.

Uusi yleiskaava antaa mahdollisuuden miettiä täysin uusiksi monta asiaa. Mikä on käsityksemme asuintalosta, miten asuinalueiden huolto järjestetään modernilla ja kestävällä tavalla, millaiset liikennevälineet täyttävät kadut jatkossa ja millainen elinkeinorakenne Helsinkiin muodostuu? Jos kunnianhimo on riittävän suuri, uuden yleiskaavan toteutus nostaa Helsingin maailman puhutuimmaksi ja kiinnostavimmaksi kaupungiksi. 

Uudet rakennukset voivat näyttää joltakin täysin muulta, kuin olemme tottuneet. Kaupunkibulevardin varteen rakennettavien talojen katoille voidaan vaikka rakentaa luontokäytävä talot yhdistävine siltoineen, jota pitkin kevyt liikenne kulkee muiden yläpuolella. Asuinnot, liiketilat ja muut palvelut voidaan yhdistää niin, että niistä syntyy entistä paremmin toimivia kokonaisuuksia. Kaduille voidaan suunnitella uusia liikennevälineitä, vaikkapa katettuja sähköavusteisia Helsinki kaupunkipyöriä, joilla kulkeminen on nopeampaa kuin autolla tai tiheä yhteiskäyttöautojen verkosto. Palveluita voidaan modernien tietoverkkojen kautta ohjata käsittämättömällä tehokkuudella ja kaiken kruununa tiivis, mutta ihmisläheinen kaupunkiympäristö luo elämää, jota tullaan katsomaan myös kauempaa.

Edelleen vain pelkään, että päättäjät ovat tässä asiassa pelkureita, jotka tyytyvät konservatiivisiin ratkaisuihin ja tuhoavat kaikkien aikojen mahdollisuuden. Pelkään että kunnallisessa päätöksenteossa seuraava vaihe on laskea tarkkaan rakennuskuutioiden määrä, sopiva asuntojen neliöhinta, Raide-Jokerin matkustajamäärä ja terveyskeskusten asiakasvirta. 

Jos uusi yleiskaava toteutetaan kuntapäättäjien visioilla, voimme olla turvallisin mielin. Mikään muu ei muutu merkittävästi, paitsi se, että asuntoja on enemmän ja tiivimmin.

Suurin haaste on kylvää riittävä kunnianhimo toteutukseen

On totta, että arkkitehtien villeimmät visiot ovat usein vaikeita ja kalliita toteutettavia. Gaudin Barcelonaan suunnittelemaa Sagrada Familia kirkkoa on rakennettu jo vuodesta 1882, eli pidempään kuin legendaarista Iisakin kirkkoa, jonka rakennustyö vei ainoastaan 40 vuotta. Saarisen Munkkiniemi visio jäi torsoksi, koska sen toteuttamiseen tarvittavaa rahasummaa ei löytynyt mistään. 

Rahapulaa syytetään aina. Rahapulaa käytetään tekosyynä ja todellisena syynä sille, että asioita ei voi tehdä. Silti asiat myydään hienoilla visioilla. Vuosaaren Aurinkolahteenkin piti rakentaa hieno minipilvenpiirtäjä. Saatiin funktionaalinen nelikulmainen torni. Jos se pilvenpiirtäjä olisi syntynyt (okei, korkeus on käsittääkseni alkuperäisen suunnitelman mukainen), olisi koko ympäristön arvo noussut sen ohessa.

Minun ainoa pelkoni on siis se, että yleiskaavan toteutusvaiheessa kuntapäättäjät saavat laittaa puumerkkinsä liian moneen asiaan. Uusi yleiskaava on mahdollisuus, jonka toteuttamisessa pitää ensin kasvattaa ihmisille uusi järjen raja. Nousta vanhasta ja lopettaa se tyhmä ajattelu, että uudessa ympäristössä ajetaan edelleen vanhoilla autoilla ja elämisen säännöt sekä ympärillä oleva infrastruktuuri ovat muuttumattomia.

Miten me saamme kaikki päättäjät ajattelemaan asioita täysin uudella tavalla?

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Terho Nikulainen

Uusi yleiskaavaehdotus on noussut nimenomaan ajatuksesta, että ajetaan vanhoilla, polttomoottorikäyttöisillä autoilla niiden haittoineen. Samoin sen lähtökohtana on ollut perinteiset asumisen muodot. Tämän vuoksi on haluttu varata asuinalueille hyviä virkistys- ja metsäalueita. Niihin ajatellaan yleiskaavan ajattelutavan mukaan perustettavan "hyväosaisten slummeja" - rikkaille varattuja kalliita tontteja, joille rakennutetaan huippukalliita perinteisiä asuintaloja, joiden kunnallistekniikka ja muu infra olisivat kaikki sitä perinteistä, nykyisin käytössä olevaa.

Kaikki innovatiivisuus loistaa poissaolollaan niin asumis- kuin liikenneteknisissä ratkaisuissa. Helsingin sisääntuloväylistä rakennettaisiin "kaupunkibulevardeja", joiden varrelle rakennettaisiin liian tiiviisti kerrostaloja, jolloin synnytetään perinteinen katukuilu, jossa perinteiset polttomoottoriautot saastuttaisivat hitaalla ajollaan hengitysilman sietämättömäksi ajatellen yleiskaavan laatijoiden skenarioimaa autoliikenteen kasvua, jossa sähköisillä henkilökuljettimilla on vain minimaalinen osuus..

Toimituksen poiminnat