Valtaeliitti vaihtuu myös Euroopassa
Länsimaisen tunneilmaston ukkosenjohdatin on vihainen ja rääväsuinen poliitikko. Hävyttömillä ja provosoivilla kommenteillaan hän välittää laajojen kansanryhmien tunnetason erityisesti globalisaation ja epätasaisen tulonjaon tuomiin ongelmiin.
Vihan ja provosoinnin mukana kulkee viesti siitä, että valtaeliitti on menettänyt kykynsä kommunikoida laajojen kansanryhmien kanssa. Mikäli tätä kanavaa ei saada uudelleen auki, tulemme näkemään vielä monta uutta Donald Trumpia.
Valtaeliitti ei ole kuunnellut, koska tähän saakka sen ei ole tarvinnut
Köyhyys, syrjäytyminen ja kokemus epätasa-arvosta olivat pitkään ongelmia, jotka koskivat vain heikkoja. Talouskriisin jälkeiset vuodet ovat levittäneet pahoinvointia ja vihaa nykyisiä valtarakenteita kohtaan entistä laajemmalle ja kaikkein kärkevimmät kommentit nykytilannetta kohtaan tulevat yhä useammin korkeasti koulutetuista, nykymenoon pettyneistä konservatiivisista ryhmistä.
On myös huomattava, että jako valtaeliitin ja ns. kansan välillä on enemmän näkemyksissä kuin taloudessa. Protestiäänet eivät tule pelkästään taloudellisesti huonossa asemassa olevilta, vaan myös turhautuneelta työväestöltä, jolla talous on vielä kunnossa.
Tilanne kertoo enemmän nykyisen eliitin kyvyttömyydestä rakentavaan dialogiin kuin itse ongelmista. Huonosta kuuntelusta johtuen, poliitikkoihin ja yritysjohtajiin luotetaan vielä vähemmän kuin aiemmin. On ikävää, että maailman pitää mennä sekaisin, ennen kuin korvat aukeavat.
Vastakkainasettelu Clinton – Trump on taistelu sovinnaisen kähminnän ja uudistustarpeiden välillä
Suomalaiset olisivat valinneet USA:n presidentiksi Hillary Clintonin, koska hän edustaa sovinnaisuutta ja jatkuvuutta. Samasta syystä suomalaiset olisivat myös äänestäneet Britannian EU:ssa pysymisen puolesta. Tämä johtuu siitä, että toistaiseksi meillä ei olla vielä aivan niin turhautuneita kuin Englannissa ja USA:ssa.
Suomalaisilla ja muilla eurooppalaisilla poliitikkoilla sekä talouseliitillä on näiden tapahtumien perusteella niin vahvat varoitusmerkit ilmassa, että käsillä on yhdestoista hetki reagoida niihin. Ilman merkittävää keskustelukulttuurin muutosta, vyöry jatkaa matkaansa edelleen.
Vastakkainasettelu on seurausta ylimielisyydestä
Valtaeliitin ongelma ei ole ollut vaikea päätöksenteko, vaan kyvyttömyys keskustella ja osoittaa empatiaa. Heidän päässään maailma on jäänyt asentoon, jossa tieto ja viisaus tulee ylhäältä. Samalla he ovat nähneet oikeutenaan pitää kiinni omista eduistaan samaan aikaan, kun laajat kansanryhmät ovat nipistäneet omistaan. Kansan on vain mukisematta otettava vastaan se, mikä heille annetaan. Eliitti on niin rakastunut omaan agendaansa, että jokaisen uuden jytkyn kohdalla he yllättyvät aina uudelleen. He yrittävät perustella asioita pragmaattisesti järjellä ja saavat samaan aikaan ihmisten kasvavan vihan päällensä.
Valtaapitäviltä puuttuvat tunteet ja sitä kautta kyvyttömyys reagoida niihin. Jos jotakin siellä ylhäällä tarvitaan, on se kyky tuntea ja keskustella.
Jos on ylimielinen, puuttuu kyky ymmärtää ja keskustella, eikä silloin voi ihmetellä lopputulosta.
Vaikka suurimmat läikähdykset ovat hetkeksi vaimentuneet, Suomikin on edelleen kuin jatkuva A2 illan huutokeskustelu. Eikä se keskustelu rajoitu vain joihinkin kiihkoryhmiin, vaan jopa korkeasti koulutettujen keskusteluryhmissä on havaittavissa vahva pettymys päättäjien umpipuupäiseen umpikorvaisuuteen.
Ilman uudenlaista kommunikaatiota tilanne menee entistä pahemmaksi
Tilanteelle on vaihtoehto, joka on päätöksentekijöille epämieluisa. Heidän on aloitettava aito, avoin ja rakentava keskustelu kaikkien kansanryhmien kanssa. Tähän saakka keskustelussa on ollut liikaa teeskentelyä. On opittava oikeat kysymykset ja osattava antaa sellaiset vastaukset, jotka johtavat suiden sulkemisen sijasta uuden rakentamiseen. Älykkäät ryhmät ovat tuoneet usein esiin sitä, että tulevaisuudessa jokainen ihminen on entistä lähempänä omia asioita koskevaa päätöksentekoa. Nykyisten päätöksentekijöiden on hyväksyttävä se, että uudessa maailmassa valta jakautuu laajemmalle ja oikeudenmukainen määritellään uudella tavalla.
Jos valtaeliitti jatkaa valitsemallaan keskustelulinjalla, seuraavat vaalit tuovat jälleen uusia jytkyjä. Se ei ole kenekään etu. Ei edes tulevien vaalivoittajien.
Hieman nauratti otsikko ”Vastakkainasettelu Clinton – Trump on taistelu sovinnaisen kähminnän ja uudistustarpeiden välillä”, kun kuitenkin Trumpista tulee mieleen juuri sovinnainen kähmijä eikä tosiaankaan uudistaja. Hänen kannattajansahan haluavat paluuta vanhaan kunnon Amerikkaan.
Muuten hyviäkin pointteja.
Ilmoita asiaton viesti
Trump on politiikan vapaaottelija. Ja urheilussakin vapaaottelu on tällä hetkellä nosteessa. En todellakaan pidä Trumpia yhtään parempana kähmijänä. Pikemminkin pahempana. Hän vain osaa vedota siihen tunteeseen, joka pettyneillä on päällimmäisenä.
Ilmoita asiaton viesti
Kansalaiset protestoivat aiheuttamalla noita jytkyjä, jotta päättäjät heräisivät. Kyseessä on epätoivoiset yritykset saada katse kansan oloihin mututunteen sijaan. Vähän hirvittää ajatus siitä, että mitä tapahtuu, kun ihmiset huomaavat, että heitä ei kuunnella noiden vaikutusyritysten jälkeenkään. Poliitikkojen on syytä avata korvat ja katse on myös kohdistettava kansalaisten ongelmiin. Kabinettihupailu on lopetettava ja päättäjien on lunastettava palkkansa.
Ilmoita asiaton viesti
Neutraali looginen analyysi aiheesta jonka jokainen kiihkoton ihminen helposti pystyy tekemään (esim. media ja täällä Huusko ei) joten +1 tästä.
Ilmoita asiaton viesti
Nooh, heti kun Huusko saa suunsa pois paperipussista, odotettavissa on seuraava analyysi siitä miten hyvien ihmisten pitää vain entistä tarmokkaammin taistella pahuuden voimia vastaan. Seuraavaksi voimmekin vaikka yllättyä siitä, miten Le Pen menestyy Ranskassa.
Ilmoita asiaton viesti
Globalisaatio ja keskiluokan kurjistuminen mahdollistivat Trumpille pääsyn Valkoiseen taloon, jonne hän ei todellakaan muuten kuuluisi!
Ilmoita asiaton viesti
Useimmiten olen ollut Pasin kanssa samaa mieltä, mutta tällä kertaa en ihan ymmärrä mitä tuolla empaattiselle kuuntelemisella saavutetaan? Pitäisikö poliitikkojen ajatella, että kyllä meidän pitää muuttaa yhteiskuntamme vähemmistöjä ja maahanmuuttajia syrjiväksi kun perunakellareista nyt kuuluu sellaista huutoa? Pitäisikö meidän sulkea rajat kun globalisaatio joitakuita pelottaa? Pitäisikö hidastaa uuden teknologian käyttöönottoa kun se muuttaa nopeasti maailmaa ja työelämää?
Vaikka kuinka kuuntelet ja yrität keskustella, niin ei se omassa umpiossa elävä ota viestejä vastaan. Ei halua tai edes kykene. Sivistymättömyyden ja oppimattomuuden ehdoillako tätä maailmaa pitää fiksumpien ihmisten lähteä ”kehittämään”? Ihanko olet tosissasi? Pitääkö poliitikon tietoisesti tehdä vielä entistäkin huonompia päätöksiä? Vai tyydytäänkö vain siihen, että punaniskat äänestävät entistä typerämpiä ja oppimattomampia politikkoja valtaan?
Ilmoita asiaton viesti
Tulos on nyt tämä. Olisiko jotain voitu tehdä toisin, vai onko tämä maailma paras mahdollinen, mihin on voitu päästä?
Ilmoita asiaton viesti
Varmaan paras mahdollinen tulos tällä kertaa. Seuraavaksi toivottavasti toivottavasti opitaan nyt tehdyistä virheistä ja otetaan taas vaihteeksi askelia eteenpäin. Tosin Trumpin aikakausi voi tehdä peruuttamatonta vahinkoa vaikkapa ilmastonmuutoksen torjumiselle ja Venäjän reuna-alueilla oleville valtioille. Mutta ne ongelmathan ovat olleet käsillä jo ilman Trumpiakin.
Ilmoita asiaton viesti
Köyhät ei protestoi, mutta köyhtyvät kylläkin. Nyt köyhtyviä ovat olleet Jenkkien duunarit ja keskiluokka.
Ilmoita asiaton viesti
Sipilähän jo aamusella ilmoitti suhtautuvansa vaalitulokseen rauhallisella piittaamattomuudella, eli ei vaikuta mitään tekemiseen täällä. Ikään kuin näköalattomuus ja vaihtoehdottomuus olisivat ”arvoja”, joista on pidettävä kiinni hinnalla millä hyvänsä.
Minusta tämä tulos avaisi Suomelle aivan loistavia skenaarioita, jos ne älyttäisiin hyödyntää. Tuskin osataan.
Ilmoita asiaton viesti