Empatiakurssi osa 3 – tyhmät äänestäjät
Kun Perussuomalaiset saivat jytkyn, Britanniassa äänestettiin brexit, USA:ssa Donald Trump valtaan ja Italiassa pääministeri Matteo Renzi kumoon, perinteiset valtapelien päähenkilöt eli poliitikot, sivistyneistö ja media taivastelivat. Kuinka kansa voi olla näin ajattelematonta, jopa tyhmää?
Vaikka politiikantekoa on räksytetty vuosikausia, lopputuloksesta oltiin muka yllättyneitä. Edelleenkin vallan kahvassa oleville tuntuu olevan vaikea hyväksyä sitä, että politiikka toimii huonosti ja sitä pitää korjata. Tänään käsittelen sitä, miten politiikka on rikki ja miksi se on hyvä syy olla vihainen.
Ihmisten arjen kokemukset
Donald Trumpin kannattajat vievät pettymyksensä äärimmilleen. USA:ssa on jo 1970 -luvulta lähtien vahvistunut kehitys, jossa hyvin menevillä menee entistä paremmin ja tavallisella duunarilla entistä huonommin. Finanssikriisin jälkeinen aika on vain vahvistanut tätä kehitystä. USA:ssa yritysten voittojen osuus bruttokansantuotteesta on noussut 11 % vuoden 2010 jälkeen ja työntekijöiden palkkojen osuus laskenut samana aikana 5 %. Samaan aikaan kun juhlitaan uusia innovaatioita ja start-upeilla rikastuvia yrittäjiä, työpaikkansa menettäviä on yhä enemmän, työttömien elämisen edellytykset heikentyvät ja yhteiskunnan vauraus kasautuu yhä harvemmalle.
Kuinka kukaan poliitikko edes kuvittelee tämän kasvavan kansanosan suhtautuvat muutokseen positiivisesti? Kunnan virkamiehille tarjottiin aiemmin kuntien yhdistymisen nopeuttamiseksi viiden vuoden siirtymäaikaa, mutta tavalliselle ihmiselle tarjotaan työttömyyttä ja pakkoa mennä työhön kuin työhön työttömyyskorvaustakin pienemmillä palkoilla.
Politiikka on epäonnistunut valmistautuessaan uuden maailman vastaanottamiseen. Se ei ole luonut rakenteita, joilla muutos otetaan pehmeämmin vastaan. Ei siis ole ihme, että jotkut vähän suuttuvat, toiset jopa paljon.
Politiikka ei ole enää yhteisten asioiden hoitamista
Sulle – mulle politiikka sopi aikaan, kun kaikille oli jotakin jaettavaa. Tiukassa taloudellisessa tilanteessa harjoitettu vallanjako on johtanut siihen, että hyviä tarkoituksia pilataan sekoittamalla asiat ja valta. Kiky sopimus ja sote uudistus näyttäytyvät tavalliselle ihmiselle etupäässä herrojen hiekkalaatikkoleikeiltä. Siellä kiistellään siitä kuka saa mitäkin, kun pitäisi keskustella enemmän siitä, mikä on paras tapa viedä asioita eteenpäin. Valtaan päästyään poliitikoilla on tapana haalia valtaa, vaikka nyky-yhteiskunnan kehittäminen vaatii pikemmin päinvastaista lähestymistapaa.
Siksi äänestäjä on hieman ymmällään, kun pragmaattiseksi itseään mainostava poliitikko muuttuukin oman puolueensa ja omaa henkilökohtaista valtaansa pönkittäväksi. Vaikka pragmaattisuutta olisi ja asioita nähtäisiin laajassa mittakaavassa, valtaa sivusta katsovan silmissä ne hukkuvat erilaisten etupiirien oman edun tavoittelun alle.
Opportunismi ja mahdollisuudet
Anarkiassa opportunismi nostaa päätään. Hyvin usein näyttää siltä, että politiikassa anarkialla on suuri rooli. Valta-asemaan noustuaan ihmiset uskovat olevansa arvostelun ulkopuolella ja moni näkee oikeudekseen jatkaa sitä samaa latua, mitä tähänkin saakka on tehty. Eduskunnan ei tarvitse miettiä omien etujensa leikkaamista, poliitikko voi lähes huoletta siirtyä hyviä etuja sisältäviin virkoihin tai töihin, jos epäonnistuu työssään.
Politiikka on jo pidemmän aikaa näyttäytynyt monen kohdalla mahdollisuutena hakea uralle nostetta. Eihän sellainen poliitikko, joka haluaa mennä muualle töihin, tee rohkeita päätöksiä, jotka saattavat heikentää hänen mahdollisuuksinsa saada töitä muualta.
Tavallinen työntekijä ei ole omassa työssään usein saanut edes sitä koulutusta, jolla hänen ammattitaitonsa pysyisi ajantasalla. Työttömyyden sattuessa hänen vaihtoehtonsa on huomata olevansa ajastaan jäljessä ja kelpaamaton.
Uskottavuus
Vaikka politiikassa on paljon asiaansa paneutuvia ja asioita aidosti sydämellään hoitavia, yleinen kuva on yhä vanhvemmin se, että politiikka ei kykene ratkaisemaan ongelmiamme ja poliitikkojen lupauksiin ei voi luottaa. On saivartelua, onko näkemys totta vai ei. Oleellista on se, että sekä itse asialle että mielikuvalle on tehtävä konkreettisia tekoja, mikäli asiaa halutaan korjata.
Niin kauan kuin politiikka näyttäytyy rikkinäiseltä, merkittävä osa kansasta äänestää nykypoliitikkoja vastaan. Heille on ihan sama kuka on vallassa, kun se ei vaan ole se, joka siellä nyt on.
Tosi-TV sarja pomo piilossa kertoo oleellisen Yhdysvaltaisen duunarin arjesta. Yhdistävä tekijä liki joka jaksossa on se, että firman duunarit saavat mitättömän huonoa palkkaa, joka ei riitä edes peruselintasoon. Useimmat näistä duunareista tekevät toista työtä päätyönsä ohessa.
Kyyneliä tirauttaen pomo sitten lahjoittaa arjen sankarille 10 000 dollaria, jotta duunari kykenee maksamaan lapsensa yhden lukukauden opinnot.
Olemme lähestymässä tätä tasoa myös Suomessa.
Yhä useamman palkka- tai muut tulot eivät riitä peruselintason säilyttämiseen. Palkkoja on jo reaalisesti laskettu ja samaan aikaan kustannukset vain nousevat nousemistaan.
Pelkästään auton ylläpitäminen maksaa kohta keskimäärin jo noin 1000 euroa vuodessa, vaikka auto seisoisi parkkipaikalla 24/7. Tähän on laskettu pakolliset katsastus-, vakuutus- ja ajoneuvoverokustannukset. Kulut voivat olla usein korkeammat kuin auton reaalinen arvo.
Melkoinen määrä suomalaisista saa n. 10 euron tuntipalkkaa. Se ei enää nykyisin riitä. On tehtävä useampaa duunia. Mutta kaikille ei riitä edes sitä yhtäkään.
Edes korkeakouluopinnot eivät enää takaa tietä huipulle. Pyramidi on nykyisin erittäin kapea. Huipulla ei enää ole tilaa samalla tavoin kuin ennen, mikä näkyy siinä, että korkeakoulututkinnon suorittaneita on työttömyyskortistossa ennätysmäärä.
”Politiikka on jo pidemmän aikaa näyttäytynyt monen kohdalla mahdollisuutena hakea uralle nostetta.”
Tämä on politiikan ikävä piirre. Politiikkaan on hakeutunut enenevissä määrin broilereita, joiden elämäntehtävä on kehittää ainoastaan omaa uraansa yhteiskunnan kustannuksella. Monesti broilerit myös vaurastuvat urallaan huomattavasti. Rahaa tulee ovista, ikkunoista ja osa vielä myös ruskeissa kirjekuorissa. Demokratia on muuttunut hyvä-veli politiikaksi. Tehtäviin ei valita parasta, vaan sopivin.
Samaan aikaan normi duunari yrittää pärjätä sillä kympillä tunnissa.
Seuraavissa vaaleissa ei tule enää jytkyä. Veikkaan, että sieltä tulee kaikkien aikojen äänestysfloppi äänestäneiden määrän pudotessa ennätysalhaalle.
Ehkä se on otsikonmukaista äänestäjien tyhmyyttä tai sitten ei.
Ilmoita asiaton viesti
Jytky
Tyhmyyttä sekin että PerusSuomalaiset eivät ole ymmärtäneet jättää hallitusta?
Ilmoita asiaton viesti
”Edes korkeakouluopinnot eivät enää takaa tietä huipulle. Pyramidi on nykyisin erittäin kapea. Huipulla ei enää ole tilaa samalla tavoin kuin ennen, mikä näkyy siinä, että korkeakoulututkinnon suorittaneita on työttömyyskortistossa ennätysmäärä.”
Voisiko tuo johtua siitä, että korkeakoulupaikkoja on lisätty merkittävästi?
Ilmoita asiaton viesti
Pasi Sillanpää: ”Niin kauan kuin politiikka näyttäytyy rikkinäiseltä, merkittävä osa kansasta äänestää nykypoliitikkoja vastaan. Heille on ihan sama kuka on vallassa, kun se ei vaan ole se, joka siellä nyt on.”
Komppaan täysin. Miksi minulla on koko ajan sellainen tunne, että poliitikot manipuloivat minua? (Elämäni muut osaset tosin osoittavat, etten tarvitse lääkitystä luulotautiin.)
Poliittisen eliitin ja median epäpyhä allianssi (käyttäisin ennemmin termiä epäsikiö allianssi) herättää vahvan tunteen siitä, että minun halutaan ajattelevan, toimivan, puhuvan ja äänestävän valtaeliitin haluamalla tavalla. Mitä kauemmaksi siirryn tämän allianssin tavoitteista, sitä epäinhimillisempi olen.
Harvoin enää reagoin tunteella mihinkään poliittiseen aivopieruun, mutta pöyristyin ihan oikeasti iltapäivälehden toimittajan luokittelusta ihmisistä, jotka ovat päättäneet äänestää Suomessa laillisesti toimivaa puoluetta. Hän twiittasi: …”persut ovat analfabeetteja imbesillejä, jotka sikiävät sekkujensa kanssa”.
Vaikken erityisesti komppaa perussuomalaisia monessakaan asiassa, kysyn voiko tämmöisen toimittajan asiallisiakaan kirjoituksia ottaa enää vakavasti? Kun näen näiden toimittajien hengailevan tiettyjen poliitikoiden kyljessä ja makeilevan heitä kolumneissaan, tulee vahva inho: ”tuota tyyppiä ja tuota puoluetta en ainakaan äänestä”. Ei kovin kypsää reagointia, mutta kovin inhimillistä.
Ilmoita asiaton viesti
Erittäin ansiokas kirjoitus.
Sote-uudistus on mainio esimerkki nimenomaan kirjoittajan kuvaamasta hiekkalaatikkoleikistä. Kenelläkään ei ole tullut edes mieleen uudostaa järkestelmää kerta eitolla paremmaksi. Nyt vaan jaetaan pelimerkkejä ja resursseja veronmaksajien piikkiin.
Poliitikkojen lisäksi julkisen vallan ympärille on syntynyt valtava hännystelyporukka, jossa yhdistykset imevät yhteistä rahaa ja käyttävät poliittista (ja media-)valtaa, entisten sosiaalipomojen yksityiset yritykset heruttavat koulutusrahat ja lääkäriasemat vetävät välistä terveystoimen varat.
Jälkimmäisestä huikea esitys Riikka Purran blogissa koskien poliittista vallankäyttöä. https://riikkapurra.net/
Ilmoita asiaton viesti
Erinomaista tekstiä Pasi Sillanpäältä!
Poliittisen järjestelmän jatkuva korruptoituminen johtaa lopulta sen halvaantumiseen, kuten on nyt käymässä Yhdysvalloissa.
Sen pitäisi olla pelottava esimerkki suomalaisille puolueille ja poliitikoille, mutta eipä taida meilläkään meno muuttua ennenkuin on jo myöhäistä.
Ilmoita asiaton viesti
”Vaikka politiikassa on paljon asiaansa paneutuvia ja asioita aidosti sydämellään hoitavia, yleinen kuva on yhä vanhvemmin se, että politiikka ei kykene ratkaisemaan ongelmiamme ja poliitikkojen lupauksiin ei voi luottaa. On saivartelua, onko näkemys totta vai ei. Oleellista on se, että sekä itse asialle että mielikuvalle on tehtävä konkreettisia tekoja, mikäli asiaa halutaan korjata.”
Uskon että tähän pulmaan on yksinkertainen selitys, siihen ei vain ole yksinkertaista ratkaisua.
Syy on populismi.
En nyt tarkoita tätä ääripoulismia, siis jytkyä, brexitiä ja Trump-ilmiötä. Taekoitan että syypää on ihantavallisten politikkojen, rehellisten ja hyvää tarkoittavien kunnon politikkojen populismia.
Asia on nimittäin niin että valituksi tulevat aina ne jotka eniten lupaavat ja siksi kaikkien politiikkaan mukaan pyrkivien pitää luvata vaähän enemmän kuin mitä on mahdollista toteuttaa, jotta tulisivat valituikisi.
Vaikka joku politikko haluaisikin olla niin rehellinen ettei haluaisi yhtään valehdella äänestäjille, hän ei tulisi valituksi, valituiksi tulevat siis aina ne valehtelijat.
Kun väärillä vaalilupauksilla on päästy valtaan, ne lupeukset pitää täyttää jotenkin, ainakin osittain. Katteettomien vaalilupausten täyttämiselle on olemassa hyvä mittari, se on valtion velka.
Kun velkamittari alkaa tulemaan täyteen ei katteettomia lupauksia enää pystytä toteuttamaan ja siitä syntyy se todellinen ongelma. Kansa turhautuu päättäjiin jotka eivät enää edes velalla pysty täyttämään katteettomia vaalilupauksiaan.
Siitä sitten on seurauksena se lopullinen turhautuminen jonka seurauksena valtaan tulevat nämä oikeat todelliset populistit, siis nämä jytkyt, brexitit ja Trumpit.
Tämä on mielestäni vedenpitävä selitys jytkyille, brexiteille ja Trumpille, sen sijaan minulla ei ole ongelmaan vedenpitävää ratkaisuehdotusta. Toivottavasti jollakin on.
Ilmoita asiaton viesti
Asiaa. Äänestäjät eivät ole aina tyhmiä, vaan joskus päättäjiä viisaampiakin. Tai ainakin ymmärtävät sen verran, että järjestävät edes toimimattoman kapinan jotain vieläkin huonompaa menossa olevaa kehitystä vastaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Äänestäjät eivät ole aina tyhmiä, vaan joskus päättäjiä viisaampiakin. Tai ainakin ymmärtävät sen verran, että järjestävät edes toimimattoman kapinan jotain vieläkin huonompaa menossa olevaa kehitystä vastaan.”
Minusta ei ole mahdollista perustella että kansalaiset olisivat noin eteviä kuin väität. Tai, vaikka he yksilöinä olisivatkin eteviä, eivät ole niin valistuneita ja kiinnostuneita asioista, että heiltä voisi odottaa noin tarkoitushakuista toimintaa kuin oletit.
Mielestäni moinen oletus muistuttaa fabeli- satuja, joissa eläimille annetaan ihmisen ominaisuuksia.
Väkijoukko, kuten äänestäjät, toimii tunteen, sattuman ja laumavaiston ohjailemana. Se on kuin vaistojensa varassa toimiva eläin, ei siis mikään järkevä toimija.
Ilmoita asiaton viesti
En halua sanoa, että äänestäjät olisivat aina viisaita, mutta usein ovat, vaikka poliitikot eivät siitä pidäkään, että äänestäjät ovat eri mieltä kuin heidän poliitikkojen (ja muun eliitin) mielestä pitäisi olla. Joskus kansan kapinat ovat myös tyhmiä. Olen käsittääkseni blogikirjoituksen linjoilla siinä mielessä, että kansan tyhmäksi haukkuminen on usein liioittelua, ja usein jopa paljastaa eliitin oman ymmärtämättömyyden.
Olen samaa mieltä siitä, että usein kansa ei ole valistunutta eikä kiinnostunutta, eikä kovin tehokaasti tarkoitushakuistakaan. Valitettavasti lähes samat sanat voi sanoa poliitikoistakin. Heillä painotukset ovt usein toiset. Blogiartikkelissa kuvattiin esimerkiksi eliitin taipumusta toimia omien etujensa puolustamiseksi yhteiskunnan edun sijaan. Tällöin kansa voi olla poliitikkoja innokkaammin palauttamassa heitä järkevämmille urille.
Viestistäsi saa melkein sellaisen kuvan, että äänestäjät olisivat faabeleiden eläimiä ja poliitkot jalomielisiä jumalia, joita eläinten ei sopisi vaaleissa häiritä. Ei kai nyt sentään. Demokratia perustuu siihen, että kansa ymmärtää asioita riittävästi pystyäkseen valitsemaan johtopaikoile riittävän päteviä ja moraalisia ihmisiä, ja erityisesti heivaamaan heidät ulos silloin, kun siihen on tarvetta. Poliitikot siis palvelkoot kansaa eikä toisin päin.
Poliitikot ovat keskimäärin koulutetumpia kuin äänestäjät, mutta vaistojensa varassa toimivia eläimiä hekin, ihan siinä missä äänestäjätkin. Voi myös perustellusti väittää, että johtopaikoille nousee usein kettuja ja susia, eli moraaliltaan keskimääräistä ongelmallisempaa porukkaa. On hyvä että kansa valvoo edustajiensa konjakkilaskuja ja kavereiden palkitsemista. Useimmiten politiikassa kehitystä hahmotetaan yksinkertaistuksien kautta. Siksi populistisella suoraviivaisuudellakin on paikkansa. Kaikki kansalaiset eivät ymmärrä esmerkiksi talouspolitiikan yksityiskohtia, mutta he voivat ymmärtää, milloin on aika puhaltaa (rötösherrojen tai idealistien tai sisäpiirien tai yhteiskuntaa repivä) peli poikki.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän demokratiassa voi lupauksiaan pitää jos muut ei ole samaa mieltä. Hallituksessa ehkä pääministerillä on parhaat mahdollisuudet . Diktaattori voi pitää lupauksensa mutta hänen ei tarvitse.
Ilmoita asiaton viesti
”Eihän demokratiassa voi lupauksiaan pitää jos muut ei ole samaa mieltä. Hallituksessa ehkä pääministerillä on parhaat mahdollisuudet . Diktaattori voi pitää lupauksensa mutta hänen ei tarvitse.”
Niin, mutta ilmeisesti persuäänestäjät eivät tienneet tai tajunneet tätä äänestyspäätöstä tehdessään.
Ilmoita asiaton viesti
-Suomesta tehdään insinöörien ”tuosta poikki ja pinoon” menetelmillä työläisprikaati kilpailemaan laivatilauksista kiinalaisten kanssa.
-Italia uhkaa menettää ohjattavuutensa, otsikoi toimivan pohjoiskorean päälehti.
Ilmoita asiaton viesti