*

PasiSillanpää

Seuraava sukupolvi on entistä vähä-älyisempi

Ei ole vain löysä heitto, että suomalaisista on tullut vähemmän älykkäitä ja meistä on tulossa kovaa vauhtia myös vähemmän koulutettuja. 

Alkuvuodesta julkaistu älykkyystutkija James R. Flynnin viimeisin tutkimus osoitti jälleen, että suomalaisten älykkyys on ollut laskussa jo 90 -luvulta alkaen. Samaa viestiä vahvistavat puolustusvoimissa varusmiehille tehtävät lähtötason testit.

Tällä viikolla uutisoitiin, että myös koulutuskäyrämme on laskeva. OECD:n raportin mukaaan, vuonna 1977 syntynyt sukupolvi on jäämässä kaikkien aikojen koulutetuimmaksi. Tähän asiaan viittasi myös Talouspoliittinen arviointineuvosto omassa raportissaan.

Ei ole ihan pikkuriikkinen juttu, että tämä maa siirtyy hiljalleen vähemmän älykkäiden ja vähemmän koulutettujen ihmisten käsiin.

Ajatelkaa mitä se tarkoitaa vaikkapa vaalien ja demokratian osalta. Vaaleissa äänestämättömissä on enemmistö vähemmän koulutettuja. Jos kehitys jatkuu tämän suuntaisena, on pelättävissä, että äänestäminen vähenee entisestään ja eduskunta muuttuu vain pärjäävien etuja ajavaksi.

Tai käykö siinä päinvastoin, kuten tuttavani totesi viimeisen presidentinvaalikeskustelun katsottuaan? Hän sanoi, että keskusteluista tuli niin tyhjä olo, että tekee jo mieli jättää äänestämättä. 

Työelämässä puolestaan on riskinä, että työtehtävien vaikeutuessa, ihmisillä ei yksinkertaisesti sanottuna ole riittävästi älliä ja koulutusta tehdä niitä juttuja mitä pitää tehdä.

Toistaiseksi olemme hekumoineet sillä, että ihminen on vielä pitkään tietokonetta kyvykkäämpi esimerkiksi tunneälykkyydessä. Jos älykkyys on kuitenkin laskeavalla käyrällä, niin kuinkahan nopeasti tietokoneet ohittavat ihmiset? Se voikin tapahtua nopeammin kuin ajattelimme.

Myös ongelmanratkaisukyvyn on sanottu olevan ihmisen vahvuus ainakin toistaiseksi. Tietotekniikka voi kyllä ratkaista monia mutkikkaita ongelmia, mutta silti se ei vielä toistaiseksi saavuta luovimmillaan olevan ihmisen kykyä keksiä uusia ideoita ja lähestymistapoja.

Ei ole lainkaan samantekevää, jos seuraavat sukupolvet ovat entistä vähä-älyisempiä ja vähemmän koulutettuja.

Mitä sille asialle voi ja mitä sille pitää tehdä?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (25 kommenttia)

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

"Mitä sille asialle voi ja mitä sille pitää tehdä?"
Ehkä pitäisi ensin selvittää, mistä se johtuu?
-juomavedestä?
-digitalisaatiosta?
-maahanmuutosta?
-ilmastonmuutoksesta?
-peruskoulusta?

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Ei tietokone pitkään aikaan ohita ihmistä ja se on varma.

Tässä esimerkki:
"Oikein hyvä kirjoitus. Minä olen sitä varoitellut, että jos tekoälyä aiotaan ulottaa ihmisten elämiin vaikuttaviin päätöksiin. Niin se voi yksipuolisesti tehdä päätöksiä tuntematta kokonaisasioita. Sama pätee mihin tahansa aloihin ja siksi tällaiset kyberisoveljet, kybersensorit eivät käy missään tapauksessa vaan niihin tarvitaan oikeita ihmisiä puntaroimaan.

Tekoäly ei voi saavuttaa ihmistä 200 vuoteen, jos silloinkaan kun verrataan itseoppimista ihmisaivon anatomiaan.

Intel esitteli uuden Loihi-prosessorin, joka on itseoppiva ja sillä on yli 130 000 neuronia. Banaanikärpäsen aivoissa on juuri tuo määrä ja ihmisaivot taas n. 86 miljardia neuronia."

Uskoisin, että opetuksissa on liian iso luokkakoko ja siellä syrjäytyy aina isompi joukko nuoria, ketkä tarvitsisivat eniten apua oppiaineissa.

Pieni luokkakoko antaa parhaimmat oppimistulokset ja siinä on mukana myös luokanavustaja. Ei ole mitään järkeä yrittää säästää opetuksissa mitään vaan panostaa sinne reilusti, koska se järki pitää valjastaa jatkuvaan käyttöön.

AMK:ssa oli testattu normaalissa luokkaympäristössä, jossa tietenkin liian iso luokkakoko ja ei avustajia. Fysiikassa ja matematiikassa tuli isolle osalle joukolle huonoja numeroita 0&3&5/5 koetuloksissa.

Toisessa testauksesssa oli pienempi luokkakoko ja avustaja sekä oppituntien jälkeiset opiskelijoiden yhteinen läksyjen opiskeluriihet, missä autettiin toinen toistaan. Tulokset olivat lähes maksimaalisia, että kaikki saivat vähintään 4&5/5 koetuloksissa.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Luultavasti asialle ei ole helposti tehtävissä mitään. Ihmiset saavat tekniikasta niin paljon apuja elämiseensä, ettei omia aivoja tai lihaksia tarvitse enää hyödyntää arjessa. Treenamattomat aivot ja lihakset ovat melko heikkoja, mikä näkyy tuloksissa.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Hieman kärjistettynä tekniikan kehitys siis surkastuttaa ensin ruumiinkunnon ja sitten mielen.

Mutta se mitä voi tehdä on jälkikasvun kanssa suhtautua mahdollisimman nuivasti tekniikkaan. Kun siis siirrytään paikasta toiseen, tämä totutellaan tekemään lihasvoimalla aina kuin mahdollista. Samoin välitöntä viihdettä tuottavat laitteet pois lasten ulottuvilta (ja tietysti myös ajattelevien aikuisten) niin pitkään kuin mahdollista.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Saattaa olla, että yhteiskunnasta tulee pitkässä juoksussa tuloerojen suhteen tasa-arvoisempi jos ahneilta menee älyllinen kyky toteuttaa rikastumista. Täytyyhän tässä jotakin positiivista nähdä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Kyllä älykkäitä riittää jatkossakin esimerkikssi rahastamaan tyhmempiä. Keskeisin ongelma on se, miten saataisiin eduskuntaan ja hallituksiin riittävän älykkäitä ihmisiä. Monet nykyhallituksenkin päätökset osoittavat, että järjenkäyttö on - säästeliästä. Kuten esimerkiksi koulutusleikkaukset tässä tilanteessa.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Päättäjät saattavat itse olla sitä mieltä että omalla järkiosastolla on kaikki pelissä :)

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #7

Tunnetusti jokainen on omaan älyynsä tyytyväinen.

Käyttäjän JussiNummelin kuva
Jussi Nummelin

Leikkaukset toiseen asteen ammatillisesta koulutuksesta ovat todella tuntuvia, näyttäisi siltä että lähipetusta on jäljellä puolet siitä mitä vielä jokunen vuosi sitten. Tekee melkein pahaa katsoa millaista (ammatti)koulunkäynti on nykyään. Erikoista on ettei kokonaistuntimäärä taitaisi riittää enää edes kahteen vuoteen, nyt sitä hierotaan edelleen kolme vuotta.

Lukion puolella tilanne ei ole näin paha, resurssipula kiusaa tosin opetusta mutta siellä ei ole vielä sorruttu yliyönteihin.

Vinkkinä voisin antaa sellaisen että menkää tutustumaan paikallisen ammattioppilaitoksen hallintorakenteeseen, siellä on monennäköistä paperinpyörittäjää.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #9

Pisa-tulokset kertovatt omaa kieltään koulutustason laskusta.

Byrokratia on eräs syy koulutuksen tason laskuun. Sen ansiosta aikaa ja energiaa itse opetustyöhön jää entistä vähemmän.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen Vastaus kommenttiin #9

Ammattikoulujen toimipisteiden lakkautuksetkin joita on tehty, saattavat lisätä peruskoulun varaan jäävien määrää.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Tämähän ei ole mikään uusi aihe, samaa problematiikkaa on pohdittu jo 1930-luvulta lähtien. Ongelmaan löydettiin tuolloin myös ratkaisuja. – "Sterilisointilakeja sovellettiin meillä ja muualla Pohjolassa muun muassa rikollisiin, vähä- eli vajaamielisiin ja jopa koulukotikasvatteihin."

Tuolloinkin huoletti se, että "huonomman" perinnöllisen aineksen omaavat ihmiset saivat lisääntyä rajoituksetta, kun sitä vastoin syntyvyys ylempien yhteiskuntaluokkien keskuudessa näytti laskevan.

Tuolloin lähes kaikki suomalaiset ymmärsivät ongelman – "Suomessa vuoden 1935 sterilisaatiolaki hyväksyttiin suurella äänten enemmistöllä, sillä vastaan äänesti vain toistakymmentä vasemmiston edustajaa."

Nykyään pakkosterilisointeja kannattavat näkyvimmin Kristillisdemokraatit.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Tänä päivänä ovat käytössä toiset ratkaisumallit.

Käyttäjän OSAKARIK kuva
Olli Kankaanpää

Korkeasti koulutetut eivät tee lapsia kuin vahingossa. Me älykkäät olemme uhanalainen eläinlaji. Tässä asiassa Putin oli oikeassa.

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

Ihan niinkuin älykkyys ja koulutus olisi sama asia, opetetun ja oppineen ero on valtava.

Käyttäjän OSAKARIK kuva
Olli Kankaanpää

Opintojen määrällä ja koulutuksen asteella on korrelaatiokerroin eli vastaavuus. Toki olen tavannut monta ihmistä, jotka eivät todellakaan ole tyhmiä, vaikka oppi on saatu vain kansakoulussa.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Vain kiertokoulua käyneiden vanhemman polven ihmisten sydämensivistys oli ainakin korkeampi kuin useimmilla nykyisillä yliopistot läpi kahlanneilla poliitikoilla.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Venäjällä luetaan koulussa edelleen kirjoja, Suomessa kuulemma annetaan esikoulussa tabletti.

Ennen annettiin rippikoulussa naimalupa. Nyt, kun k-usko pikkuhiljaa sammuu, voitaisiin Prometeus-leirillä antaa lupa tietokoneen käyttöön, ei ennen sitä.

Moni ammattikoulustakin valmistunut nuori sanoo, ettei ole lukenut ainuttakaan kirjaa. Jos ei lue kirjoja, ei opi käsitteellistä ajattelua (formaalisia operaatioita).

Tervetuloa banaanivaltioon.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Joo, tosin ongelma taisi alkaa jo ennen tabletteja, sikäli kun älykkyyden huippu saavutettiin vuonna '77.

Se taisi olla vuosi kun meille tuotiin kotiin väritelkkari...

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Blogin mukaan vuonna 77 oli koulutustason huippu, ei älykkyyden. Älykkyyden lasku alkoi 90-luvulla. En sano että korreloi, mutta ajallisesti yhteydessä tietotekniikan lisääntymisen kanssa.

Käyttäjän mikasatta kuva
Mika Sarivaara-Satta

Eugeniikasta ollaan siirrytty dysgeniikkaan, sillä yhteiskunta tukee voimakkaimmin alimman ÄO:n omaavan ryhmän lisääntymistä korkeampien ÄO-ryhmien kustannuksella. Kauan eläköön sosiaalidemokratia!

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Mikähän mahtaa olla eduskunnan keskimääräinen äo nyt? Veikkaan että jossain 115-120 välillä?
Jos sinne tulisi lakialoite että kansanedustajan äo pitäisi olla yli 125 niin vain muutama äänestäisi jaa.

Käyttäjän JonneKlockars kuva
Jonne Klockars

Toisen asteen sisällytys oppivelvollisuuteen eli oppivelvollisuus täysi-ikäiseksi saakka. https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2607

Viihde-elektroniikkaa ja netin "käyttöä" (netti käyttää surffaajaa) ei voi yhteiskunnan taholta kontrolloida mutta vanhempien voi toivoa ottavan kasvatuksessaan huomioon sen ettei kasvavan ja kehittyvän (eikä tietysti aikuisenkaan) aivotoimintoja kannata jättää tyhjäkäynnille ruutujen eteen.

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Tälle ilmiölle emme taida enää mahtaa mitään, sillä se muistuttaa kovasti USA:ssa havaittua älykkyyden laskua 1960-70-luvulla. Kaupunkialueiden lasten koulusuoritukset lähtivät merkittävääm laskuun. Syy oli bensiinin sisältämä lyijy. Syy löydettiin geologisten tutkimusten vanavedessä, kun lyijyn isotooppitutkimukset sedimenttikerroksista olivat pahasti sekaisin lyijypäästöistä johtuen.

Ympäristölääketieteellisissä pitkäaikaisseurannoissa Euroopassa ja erityisesti Suomessa on todettu miesten hedelmällisyyluvun laskeneen 1990-luvulta merkittävästi eli siittiöiden laatu ja määrä on laskenut tai oikeammin romahtanut merkittävästi. Sama ilmiö tapahtui hieman aiemmin muualla Euroopassa. Tiedämme, että hedelmällisyys on sidottu sikiökauteen, jolloin sukusolujen kantasolut ja sukurauhaset kehittyvät. Jos tällöin ilmenee häirilitä niin ne vaikuttavat yksilön lissäntymiskelpoisuuteen. Toisaalta tiedämme myös, että osa ihmisen ns. seuralaislajeista voivat huonosti maailmanlaajuisesti esim. varpunen, jonka kannat ovat romahtanee 30- vuoden aikana, jopa parhaissa elinympäristöissä.

On hyvin todennäköistä, että tekijät tai niiden yhteisvaikutukset, jotka heikentävät lisääntymiskykyä vaikuttavat myös hermosolujen sikiöaikaiseen kehittymiseen jollain lailla niin, että monimutkaiset neuroverkot eivät pysty kehittymään tai oppimiskyky heikkenee, koska monimutkaisia yhdistelmiä ei synny häiristevien tekijöiden johdosta.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Tässä on nyt kyse lähinnä siitä, että joissakin asioissa S-käyrässä päästään joskus ylätasolle. Jotkut sitten kovasti huolestuvat siitä, miten jotkut, lähinnä jotkut toiset, ovat jostain syystä vaarassa pudota sieltä. Tietynlainen tapa mitata älykkyyttä on tullut tiensä päähän.

Koulutustason vertailut riippuvat täysin siitä, kuinka paljon opiskelupaikkoja kullekin alueelle mahtuu.

Eivät kaikki huolet ihan huuhaatakaan ole. Ilmeisesti internet heikentää jonkin verran muistia ja navigaattorit suuntavaistoa, kun joitakin asioita ei tarvitse harjoitella ja harjaannuttaa. Mitä tuohonkin sanoisi? Emme enää ole keskiajan keskiluokan kaltaisia jousiammunnan ja lyömämiekkojen mestareita.

Toimituksen poiminnat