Saksalaiset näyttävät pitkää nenää suomalaisille yrityksille
Länsisuomessa on kaksi työpaikkaa, joissa menee lujaa. Turun telakka ja Uudenkaupungin autotehdas. Niitä molempia yhdistää saksalaisuus. Toisen omistajat ovat saksalaisia, toisen päämies on saksalainen.
Meillä on pitkään kehuttu sitä, kuinka Saksan talousihme on joustavien työmarkkinoiden seurausta. Varmaan sitäkin on, mutta Meyer Turun ja Uudenkaupungin Mercedes -tuotannon menestykset osoittavat, että Suomen heikon menestyksen taustalla on paljon muutakin kuin jäykät työmarkkinat.
Eräs tuttuni, joka oli aikoinaan vientitoiminnassa mukana, kertoi miten kotimaata pitää opettaa. Hän esitti pääkonttorilla, että oman firman suunnittelijat lähtisivät mukaan kansainvälisille messuille katsomaan, mitä maailmalla myydään. Täällä kotimaassa oltiin omahyväisiä, että kyllä meidän tekemämme jutut ovat maailman parhaita.
Kun suunnittelijat sitten lähtivät Saksassa pidetyille messuille, he tulivat silmät kiiluen takaisin ja ihmettelivät, kuinka hienoja juttuja maailmalla tehdään.
Toinen esimerkki on vähän tuoreempi…
Juuri tällä viikolla olin lyhyen aikaa kuuntelemassa luentoa, jossa luennoitsija sanoi, kuinka suuresti hän yllättyi, kun työelämään tullessaan näki, millainen merkitys asiakkaalla on tietotekniikkapalveluiden suunnittelussa.
Meyer Turku ja Uudenkaupungin autotehdas palkkaavat todella kuumeisesti uutta väkeä. Se tapahtuu siitä huolimatta, että meillä keskustellaan huonosti toimivista työmarkkinoista.
Pitääkö nyt vihdoinkin ottaa lusikka kauniiseen käteen ja ihan aikuisen oikeesti analysoida, miksi ne toiset pärjää meitä paremmin?
Voiko olla mitään merkitystä sillä, että heillä on pidemmät perinteet? Esimerkiksi telakkateollisuus vaatii pitkiä luottamukselilsia suhteita ja kärsivällisyyttä.
Voiko olla mitään merkitystä sillä, että saksalaiset eivät ainoastaan kehu tekevänsä laatua, vaan heidän tuotteistaan maksetaan lisähintaa saksalaisuutensa vuoksi?
Voiko olla mitään merkitystä sillä, että Saksa on Euroalueen voittaja? Sen talous on ylijäämäisin.
Minusta on hyvä, että saksalaiset näyttävät meille pitkää nenää. Täällä on niin paljon täyttä hölynpölyä menestyksestä, että tarvitaan joku, joka näyttää käytännössä, etteivät asiat aina ole niin kuin itse luulemme.
Autotehtaan tilannetta en tiedä, mutta telakalla suomalaisia työehtoja ja lakeja ei juuri noudateta. Tietenkin telakan oman henkilöstön (1800) osalta ja minunkin osaltanin. Mutta ulkomaiset alihankkijat eivät noudata mitää sopimuksia (vaihteleva määrä, 2-3000, riippuen työn vaiheista ja kunhan nuo laivat tuossa kasvavat. Palkkaus ja veronkierto tapoja on useita. Käytännössä tessit ja työlainsäädäntö on siellä murtunut.
Ilmoita asiaton viesti
Koitatko sanoa, että kun työntekijät tekevät kuitenkin töitä, palkka kelpaa ja tuote on kilpailukykyinen. AY-liike kokenut tappion, mutta telakka pyörii ja töitä riittää?
Ilmoita asiaton viesti
Työnantajat hakevat joustoja työlainsäädäntöön ja tesseihin käyttämällä ulkomaisia alihankkijoita. Valtio menettää kyllä melkoiset verotulot. Eikä paikalliset yrittäjät ja työvoima tietenkään pysty kilpailemaan, jos noudattavat suomen työlakeja ja tessejä. Meikäläisen hinnalla saa yli kaksi puolalaista esimerkiksi palkattua. Käteen jäävä palkka on suurin piirtein sama, koska parhaimmillaan he eivät maksa veroja minnekkään.
Suomalainen hyvinvointivaltio ei kestä tätä kilpailua. Se jää historiaan ja hyvä, niin. Pitäisi vaan nopeasti alkaa sitä purkamaan, niin sitten oltaisiin lähes samalla viivalla. Tosin ukrainalaiset valtaavat puolan työmarkkinoita. Puolalaisethan ovat sinne liian kalliita. Näin tämä menee tietenkin. Työmarkkinathan halutaan vapauttaa koko maailman osalta.
Työvoimapulaahan suomessa ei ole. Halvan työvoiman pulaa kyllä. Ehkä tietenkin niiden ”huippuosaajien” suhteen.
Tietenkin telakan vedon taustalla on ollut myös euron suhde dollariin. Laivat ovat olleet hetken halvempia dollari ostajille.
Ilmoita asiaton viesti
Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on myytti jota halutaan väkisin ylläpitää.
Mitä tulee palkkaan, niin ongelma on nimenomaan valtion ja eläkeyhtiöiden välistä vetämät summat joilla maksetaan esimerkiksi edellisten sukupolvien eläkkeitä joita he eivät itse maksaneet. Ennuste kun on vielä sellainen, että nykyisin nämä eläkkeenmaksajat eivät itse tule välttämättä saamaan samansuuruisia eläkkeitä…
Mutta se tosiasia, että jos tilaaja on valmis maksamaan summan X, niin jos meinaa sillä rahalla tuottaa, pitää osata järkeistää jos meinaa voittoa tehdä. Ei ole mitään järkeä pyörittää telakkaa jos se ei tuota yhtään voittoa. Työvoimakustannukset lienee enää yksi ainoista kun materiaalit on varmasti kilpailutettu jo monet kerrat.
Ranskalaiset kilpailijat ovat varmasti myös hinnassa hyvin lähellä eli sama stoori muualla.
Ilmoita asiaton viesti
Ranskassa on hiukan eri meininki. Siellä ei ulkomainenkaan jobbari ylitä sallittuja työtunteja. Tullaan ajamaan pois. Tavarat jää käsistä lattialle ja sunnuntaina ei töissä olla.
Mutta muuten varmaan sama juttu. Puhutaan ranskan ja italian eri keinoin tukevan tekakoitaan.
Ilmoita asiaton viesti
Pidän itse vähän tehopyhänä noita palkanlisiä ja ns ylityötunteja. Tosin työskentelen eri alalla, mutta pääsääntö on se, että kun on töitä, niin tehdään pitkää päivää ja kun on vähemmän töitä tai hiljaisempaa, voidaan ”löysäillä” 8-10h päiviä.
Jenkeissä ei tunneta mitään sunnuntai lisiä tai lisiä muutenkaan vastaavalla tavalla kuin Euroopassa. Työ on työtä, kellonajasta riippumatta. Uskonto eli sunnuntailisät on poistettu kuvioista. Toki osavaltioiden välillä on eroja ja nyt puhun itse lähinnä Californiasta.
Ranskan valtiot tuet telakoille lienee tosiasia, sitä on kai Suomessakim käsitelty julkisuudessa. Se on EU:lle ok, mutta ei suomalaisille virkamiehille, jotka lukevat samoja pykäliä eri tavalla.
Ilmoita asiaton viesti
Kovin kelpaa sinullekin tätä palvelua käyttää, joka perustuu jenkkiläiseen tuotteeseen. Ja moni muukin palvelu sekä tuote.
Ilmoita asiaton viesti
”Suomalainen hyvinvointivaltio ei kestä tätä kilpailua. Se jää historiaan ja hyvä, niin. Pitäisi vaan nopeasti alkaa sitä purkamaan, niin sitten oltaisiin lähes samalla viivalla.”
Niin, Sakasahan ei ole mikään hyvinvointivaltio?
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoittaja on varmasti oikeassa, mutta Suomi on menossa kohti näitä halpatyömarkkinoita, vaikkei kirjoittaja siitä mainitsekaan. Halpatyömarkkinat syntyy, kun Suomi aikoo syventää yhteistyötä Euroopan Unionissa. Minä en kannata yhteistyön syventämistä enkä näitä halpatyömarkkinoita. Pienellä palkalla ei tule toimeen tämän päivän Suomessa, vaikka Saksassa tai jossain muualla mukamas elää.
Yhteistyön syventäminen taas vie kohti epämääräistä liittovaltiokehitystä ja murentaa meidän oman hyvinvointivaltion. http://vesalevonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251011…
Samoin meitä viedään kovaa vauhtia myös Natoon, ainakin puolustusministeri Jussi Niinistön johdolla. Presidentti Niinistöstä en ole niin varma, vaikka hän olisikin tämän eurooppalaisen turvallisuusyhteistyön takana, joka saattaa myös vaarantaa Suomen hyvinvointivaltiota lisää. Kärsimmehän jo nytkin ns. pakotelainsäädännöstä Ukrainan kriisin takia. http://vesalevonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251045…
Ilmoita asiaton viesti
Valtion kova verotus on kustannusten suurin syy.
Liittovaltiokehitys taas on asia johon en ole nähnyt yhtään hyvää kommentia konkretian kera, miksi ei?
Ilmoita asiaton viesti
Jaa valtionverotusko? Mitä muuta tämä nykyinen hallitus on tehnyt kuin jakanut rahaa rikkaille ja antanut koko ajan verohelpotuksia nimenomaan rikkaille helvetin puusilmä!
Ilmoita asiaton viesti
Kuulehan älypää, lakkaapa tuollainen kielenkäyttö tai voin vaihtaa keskustelutyylin toisenlaiseksi kohdallasi.
Minun ei edes hyödytä vastata sinunlaisellesi, koska et tunnu ymmärtävän hölkkäsenpöläystä yhtään mistään. Lue viestit vaikka tavaamalla ääneen jos se helpottaisi käsityskykyäsi – tosin epäilen, että siinäkään tapauksessa et pystyisi ymmärtämään änkytykseltäsi asioita vaan puhuisit ihan puuta heinää ymmärtämättä vieläkään mistä puhut.
Ilmoita asiaton viesti
Valmetilla autonrakentajan vuosipalkka on noin 30 000 euroa joten varsinaisesti halpatyömarkkinoista ei voi puhua. Itse ymmärrän halpatyöllä joidenkin itäisemmän Euroopan maiden tai kaukoidän joidenkin satasten kuukausipalkkaa.
Miten ihmeessä tähänkin aiheeseen saatiin ympättyä Nato ja Venäjän pakotteet?
Ilmoita asiaton viesti
Se tekee noin 2500€/kk. On se alle mediaanin. Mutta ei mikään ns matalapalkka, jona pidetään 60% mediaani palkasta. Tosin se nyt on vain jokin politiikan tuottama raja.
Ilmoita asiaton viesti
autonrakentajat siellä mitään 30kilon palkkoja saa..
ensin vuokrafirman kautta 4kk koeaika 9e tunti ja sit oikee koeaika eli yhteensä 8kk 9e tunti perään ja 12e maksimi jota harvat saa. Näin tällä viikolla juuri joku Valmetin työntekijä asiasta kirjoitteli, mutta en nyt muista missä mediassa.
Eli ai nyt varsinaista halpatyövoimaa, mutta aika lähellä minimiä, mitä työstä voi saada. Ja kyllä kai tuo 1500kk aika matalapalkkausta on.
Ilmoita asiaton viesti
Eikös siellä ole molempia töissä eli sekä vakituisia että vuokratyövoimaa?
Ilmoita asiaton viesti
Alla on varsin selkeä tutkimus Turun telakan työllisyysvaikutuksista ja liiketoiminnan jakaantumisesta. Siinä kyllä kokonaisuus hahmottuu erittäin hyvin. Historiahan kertoo miten eri omistuksilla onnistuttiin tällä vaikealla alalla. Ensin Wärtsilä, konkurssikypsyyden kautta norjalaisille, sitten eteläkorealaisille. Kun konkurssi alkoi näyttää vääjäämättömältä, vaativat perussuomalaiset kansanedustaja Reijo Tossavaisen suulla (täällä puheenvuorossakin) telakan ottamista valtion haltuun ja senaikaisen neuvottelijan Jan Vapaavuoren erottamista. Neuvottelut kuitenkin johtivat nykyisen kaltaiseen rakenteeseen ja nyt on sitten tilauskantaa vuoteen 2025 saakka. Työtä valuu runsaasti (kuten aikaisemminkin) myös tänne Pohjois-Karjalaan. Turun telakan historiaa ja toimintaa tunnen vuodesta 1978 saakka.
http://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/file…
Ilmoita asiaton viesti
Tuote kai on kunnossa mitä myydään, mutta suomalaiset eivät osaa myydä.
Tehokkuudesta en tiedä siltä osin, että ovatko saksalaiset omistajat siihen jotain lisää tuoneet?
Ilmoita asiaton viesti
Meyer on perheyritys, jolloin aikaisemmin vaivannut ”kasvottomuus” hävisi. Osaamistahan Suomessa on laivanrakennukseen liittyen todella runsaasti. Mm. suunnittelun kaikki osa-alueet. Mutta logistiikan hallinta, tuottavuuden ja tehokkuuden (= tuotteen ja prosessien) parantaminen, rahoitus sekä asiakasnäkökulman (ei siis pelkästään laivan ostajan vaan tuleva matkustajan, joka aikanaan maksaa laivan tekemisen kustannukset) huomioiminen tuotekehityksessä ovat mielestäni olleet aika ajoin hakusessa. On haettu vain kustannustehokkuuden jatkuvaa parantamista, mikä aina tulee tiensä päähän.
Ilmoita asiaton viesti
Olen näillä laivoilla käynyt kuten Oasis of the Seas, useammankin kerran. Jos vertaan niitä vaikka Suomen ja Ruotsin välillä seilaaviin, kyllähän laivojen suunnittelussa näkyy amerikkalainen asiakaslähtöisyys ja kuinka se on otettu huomioon myös vaikka laivojen keittiössä. Olimme nimittäin vain harvoille tarkoitetulla kierroksella erään risteilyn yhteydessä laivan keittiössä ja kyllä kun kerrottiin käytänteistä ja asioista, tajusi matkustajana kuinka koko laiva palvelee asiakasta ihan kaikesta alkaen.
Laivoilla kaikki pisteet on asiakasta ajatellen tehty. Ei Siljan tai Vikingin aluksilla ole mitään sanansijaa tai mahdollisuutta edes vertailuun asioissa.
Ihan yksinkertaisia asioita kuten se, että matkustajien laukut viedään keskitetysti laivaan ja tuodaan hytteihin. Koko logistiikka ketju toimii laivalla sitä varten ja on suunniteltu sellaiseksi. Ns Ruotsin laivalla hoida oma tunkkisi…
Olkoon kyse Royal Caribbeanista tai loppuasiakkaasta, ostetaan tehokkaita toimintoja ja asiakaspalvelua tehostavia ratkaisuja. Asiakas lähtee lomalle eikä mihinkään ”itsepalvelu_on_ainoa_mitä_saat”.
Ilmoita asiaton viesti
#14
”Laivoilla kaikki pisteet on asiakasta ajatellen tehty. Ei Siljan tai Vikingin aluksilla ole mitään sanansijaa tai mahdollisuutta edes vertailuun asioissa.”
S ja V seilaavat valtion tuella ja matkustajat ovat vain matkatavaraa.
Ilmoita asiaton viesti
Vertaat kahta täysin erityyppistä laivaa ja konseptia joilla ei ole mitään muuta tekemistä toistensa kanssa kuin että toiminta tapahtuu merellä. Vikingin ja Siljan laivat ovat autolauttoja kun taas Karibian risteilijät ovat valtamerellä kyntäviä luksushotelleja. Siljan ja Vikingin laivoja täytyy saada nopeasti lastattua kun lähtevät ja nopeasti tyhjennettyä kun saapuvat määränpäähänsä. Osa matkustajista vievät matkatavaransa mukanaan maihinnoususillan kautta terminaaliin ja toiset autoonsa autokannelle ja sitten maihin. Oasis of the Sea on 385 metriä pitkä ja 60,5 m leveä laiva uppomaltaan noin 100.000 tonnia jonka miehistön koko on noin 2400. laivan syväys on 9,3 metriä. Matkustajia mahtuu noin 6000. Viking Grace on 218 metriä pitkä ja 31,8 metriä leveä ja sen uppoama on noin 57.565 tonnia. syväys on 6,3 metriä. matkustajia Viking Grace ottaa noin 2800 ja sen miehistöön kuuluu noin 200 henkilöä. Turku-Tukholma linjalla laiva tyhjennetään, siivotaan ja lastataan uudestaan alle tunnissa.
Oasis of the Seas on rekisteröity Nassaussa Bahamassaarilla kun taas Viking Grace purjehtii Suomen lipun alla. Suomen lipun alla purjehtivat laivat eivät voi palkata laivan täyteen miehistöä esimerkiksi Filippiineiltä ja maksaa heille Filippiinien palkkatason mukaan vaan täällä palkat määräytyvät Merimiesunionin ja varustamojen sopimien palkkojen mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Siljan ja Vikingin laivat viettävät satamassa noin 7h (Hki-Sto). Esimerkiksi Oasis on satamassa USAn mantereella noin 12h. Siinä ajassa Oasis lastaa tavaraa 7 yön reissulle, noin 6000 matkustajan tavarat ulos ja sisään (yht 12000 matkustajan matkalaukut), Silja ja Viking tekevät saman 18h reissua varten ja max 1500-2000 matkustajalle. Lisäksi ristelijöillä on USAn puolella passitarkastus maihin astuttaessa kaikkine manöövereineen, Euroopan risteilyillä sitä ei ole (olemme olleet mm Välimerelläkin).
Myös Oasis siivotaan tuossa ajassa täysin ja laivalla siivous tarkoittaa muutakin kuin lakanoiden vaihtoa. Jokaikinen kaiteenpätkä ja nuppi kiilloteen reissun aikana yleensä moneen kertaan.
Palkat ovai risteilijöillä lähes maihin verrattavia sillä erotuksella, että niiden vero on olematon sekä lisäksi saat täyden ylläpidon hytteineen ja ruokineen. Ei kannata verrata rahtilaivojen miehistöä tuollaisiin risteilijöihin.
Ilmoita asiaton viesti
Turku Tukholma reitillä alle tunnin. Olen ollut molempien varustamoiden laivoissa töissä kaikilla linjoilla Turku-Tukholma, Helsinki-Tukholma ja Helsinki-Riga. Logistiikka on hiottu äärimmilleen. Ja edelleen kuinka monta filippiiniläistä siellä on hiomassa messinkinuppeja portaikossa muutaman sadan dollarin kuukausipalkalla? Ja edelleenkin Siljan ja Vikingin laivat eivät ole risteilijöitä vaan ovat ro-ro autolauttoja joissa on baarit ja ravintolat ja hytit matkustajille. Ei ole elokuvateattereita ja uima-altaita ulkona eikä ole luistinratojakaan. Ja myöskin yleisön tilat ja nupit kiillotetaan siellä mutta ehkä ei moneen kertaan mutta ehkä kuitenkin huolellisesti. Vertaat siis kahta eri laivakonseptia toisiinsa ikään kuin ne kilapilisivat samoista matkustajista. Suurin osa Siljan ja Vikingin asiakkaista matkusta satamasta a satamaan b ilman autoa tai autolla. osa tekevät edestakaisia matkoja viettääkseen aikaa laivalla ja tekemällä ostoksia tax-free myhymälöissä mutta en ole vielä tavannut yhtään matkustajaa puanisilla tai valkoisilla laivoilla joka olisi ollut viikon mukana. Ja btw ei autolauttojen tarvitse bunkrata ruokaa ja muuta viikoksi kun he saavat tuoretta tavaraa mukaansa joka päivä satamasta mikä argumentti tuo nyt oli?
Ilmoita asiaton viesti
Puhuttiin laivojen lastausajoista sekä suunnittelusta osana tuotteistusta jossa suomalaiset eivät hirveämmin loista. Lisäksi vertailin tehokkuutta siinä kohtaa, että samassa ajassa kun Viking/Silja lastaa paljon pienemmän laivan paljon pienemmällä tavaramäärällä 7 tunnissa, amerikkalaiset hoitavat huomattavasti suuremman logistiikan 12 tunnissa. Koita ymmärtää mittasuhteet ja erot. Vikingin/Siljan ja laivat ontuvat suunnittelun osalta, koska ne on tehty ”insinöörimäisellä” suunnittelulla, ei asiakaslähtöisellä (case matkalaukut & suuri matkustajamäärä nopeasti sisään ja ulos).
Mitä tulee filippiiniläisiin, niin suurin osa näkemistäni siivoojista on ollut muita kuin aasialaisia. Laivan kauneushoitoloissa joissa olen käynyt hierottavana, on ollut kaikenmaalaisia ja olenpa tainnut pariin filippiiniläiseenkin törmätä. Tunnen henkilökohtaisesti myös suomalaisia, jotka ovat kyseisen yhtiön laivoilla töissä. Viimeksi kuuntelin Oasiksen esittelyä, niin taisi olla yli 40 kansalaisuutta edustettuna miehistössä.
Mitä tulee noiden laivojen logistiikkaan, niin olen seurannut niitä monta sataa kertaa autosta ja terminaalista. Olisi aika pirun paljon sanomisen varaa sekä tehostamista ihan oikeasti, niin hidasta touhoa se on Hki-Sto välillä. Hki-Tal reitillä olen käynyt max 3x ja se on ollut ihan tyypillistä lauttaliikennettä kuten vaikka Göteborg-Frederikshaven.
Kuitenkin Hel-Sto on risteilyliikennettä myös ja niitä MARKKINOIDAAN ristelyinä myöskin reittiliikenteen sijaan.
Ilmoita asiaton viesti
Aletaanko Seppo kuitenkin olla jo liikaa riippuvaisia saksalaisista? Eikös se Suomen vientikin kulje Unionin sisällä pääasiassa Saksaan? Taisin joskus mainita, että jo 60 prosenttia menee viennistä Saksaan, muistanenko oikein.
Ilmoita asiaton viesti
Taisi mennä aika lailla pieleen tuo 60%.
”EU-maiden osuus Suomen tavaraviennistä oli vuonna 2016 noin 59 % ja euroalueen osuus lähes 38 %. Saksa oli tärkein vientimaamme 13,2 % osuudellaan ja Ruotsi oli toisena 10,7 prosentin osuudella. Vienti Venäjälle väheni 6 % ja maan osuus koko tavaraviennistä oli viime vuonna vajaat 6 %.”
https://ek.fi/mita-teemme/talous/perustietoja-suom…
Ilmoita asiaton viesti
Tuli virhe omassa kirjoituksessani. Minä en maininnut, kun kirjoitin ”taisin”, piti kirjoittaa ”taisit”, kun muistaakseni Seppo mainitsi jossain omassa kirjoituksessa tai kommentissa, mutta saatoin muistaa senkin väärin. Väärinhän tuo joka tapauksessa meni, kiitos luvuista Max.
Ilmoita asiaton viesti
Muistat väärin. Minulla on aina suuruusluokat oikein. On tullut näissä kuvioissa oltua yli 30 vuotta. Toki myös Iso-Britannia on kauan ollut tärkeä noin 3 miljardin suuruisena vientinä. Ja siitä on jäänyt 0,5…1 miljardi ylijäämää. Nyt jos maan talous/ ostovoima tyrehtyy Brexitin myötä niin voi tulla 20 %:n notkahdus. Mutta Venäjän kanssahan noihin notkahduksiin on matkan varrella totuttu.
Ilmoita asiaton viesti
Niin taisin muistaa, jostain vain tuo luku 60 prosenttia ja Saksa tuli mieleen sinun kirjoittamana, mutta pahoittelen huonoa muistiani.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin. Kiina, USA ja Venäjä ovat nykyisin samoilla lukemilla (yhteensä noin 15% viennistä). Euromaat kokonaisviennistä 40%, EU kokonaisviennistä 60%. Mutta aina on huomioitava ns. epäsuora vienti. Nyt en ole varma miten loppupeleissä kirjautuu laivakaupat. Todennököisesti suorana vientinä esim. Yhdysvaltoihin vaikka kätilönä toimii Saksan Mayer. Saksa ja Ruotsi ovat ilman muuta Suomen viennin tuki ja turva. Molemmat maat (yritykset) ovat myös investoineet Suomeen pitkäjänteisesti ja toki myös päinvastoin. Teknologinen yhteistyö on niin ikään kova juttu.
Ilmoita asiaton viesti
# 16
Jos vastustat EU:n ja euron mahdollistamaa yhteistyötä Saksan kanssa niin sitten lienee rehellistä kertoa mitkä vastaavista yhteistyön muodoista ja kansalaisten käyttämistä mahdollisuuksista olisit halukas kieltämään.
Arvostan ihan suoraa vastausta enkä kiertelyä.
Ilmoita asiaton viesti
Telakkabusiness on aikamoinen monitahokas. Tilauksen saanti on ikäänkuin pallo, johon on viritetty useita erivahvoja jousia, ja sitten kun päästetään se pallo irt, vasta nähdään – minne se tilauspallo meni.
Tilauksen saamiseen vaikuttavat mm.
– projektien joustava rahoitus
– telakan osaamistaso ja laatuajattelu
– projektisuunnittelun osaaminen – aikataulujen pitäminen
– kustannustaso
– telakan johdon verkottuminen, suhteet, kyky vääntää kauppaa
– omistajan tunnettuus ja uskottavuus
– tilaajien rankkaama sija/taso, kuinka hyvin telakka yleisesti onnistuu jne
Ilmoita asiaton viesti
Pitkää nenääkö näytetään Saksassa ostamalla tavaroita ja palveluksia? Lisää vain sitä lajia!
Ilmoita asiaton viesti
”Saksalaiset näyttävät pitkää nenää suomalaisille yrityksille.”
Saksalainen, venäläine ja jopa ruotsalainen herättää Suomen maakuntapoliitikoissa niin suurta pelkoa ja kunnioitusta, että lähes kaikki on niille luvattu.
Suomet omat nilkit kostavat sen sitten suomalaisille yrittäjille.
Esim. Koiviston konklaavi.
Ilmoita asiaton viesti
Sillä varauksella, etten ymmärrä aiheesta oikeastaan mitään, niillä on brändejä ainakin. Suomella ei ollut kuin Nokia, joka näyttäisi sekin – romahduksensa jälkeen – lähinnä perseellään istuen tahkoavan voittoa.
Ja mitä tapahtuu autotehtaille ja telakoille, kun jossain tehdään vastaavaa laatua halvemmalla tai ajat huononevat? Sama kuin Nokian tehtaille Saksassa.
Ilmoita asiaton viesti
#21
Suomella ei ole perinnettä jatkaa sukuyritystä. Vain Kone on sellainen maailman laajuisesti.
Suomessa yritys kaadetaan kohtuuttomilla vaatimuksilla yhteiskunnalle.
Se ei kiinnosta silloin jatkajia ja ei synny jatkuvuutta ja brändejä.
Rovio on vielä alkutaipaleella ja Muumit ei laajene.
Suomen helmasynti on purra ja sahata sitä kättä, joka kansakuntaa ruokkii.
Ilmoita asiaton viesti
Suurimmat sukuyritykset
Yhtiö / Omistajasuku / Toimiala / Liikevaihto (miljoonaa euroa)
Kone Herlin Hissit, liukuportaat ja automaattiovet 6933
Sanoma Erkko Viestintä 2218,7
Lemminkäinen Pentti Rakennus 2218,2
Wihuri Wihuri Yleistukkukauppa 1756
Onvest Toivanen Tukkukauppa 1739
Fazer Fazer Elintarvikkeet 1676,4
St1 Holding Anttonen Nestemäisten polttoaineiden tukkukauppa 1635,5
Veho Group Aminoff Autokauppa 1059,8
Ahlstrom Ahlstrom Lasikuitujen valmistus 1014,8
Rettig von Rettig Metalli 973,6
Paulig Paulig Elintarvike 858,3
Kuusakoski Group Kuusakoski Lajiteltujen materiaalien kierrätys 842
SRV Yhtiöt Kokkila Rakentaminen 679,3
Planmeca Kyöstilä Lääkintä- ja hammaslääkintäinstrumenttien ja -tarvikkeiden valmistus 654,3
KWH-Yhtymä Höglund Muovilevyjen, -kalvojen, -putkien ja -profiilien valmistus 560,6
Kauppahuone
Laakkonen Laakkonen Autokauppa 542,5
Veikko Laine Laine Juures-, vihannes- marja- ja hedelmätukkukauppa 530,8
Lujatalo Isotalo Rakentaminen 456
Metroauto Wrede Autokauppa 383,2
Wiklöf Holding Wiklöf Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan yleistukkukauppa 374,2
Artekno-Saarioinen Avotie Liha- ja siipikarjatuotteiden valmistus 350,3
Berner Berner Yleistukkukauppa 330,4
Ponsse Vidgren Metsätraktorien valmistus 312,8
Otava Reenpää Aikakauslehtien kustantaminen 301,9
Lindström Roiha Pesulapalvelut 287,9
Etola Etola Teollisuudessa käytettävien muiden koneiden tukkukauppa 285,4
Aro-Yhtymä Aro Autokauppa 284,3
Teknos Salastie Maalien, lakan, painovärien yms. valmistus 279,7
Kokkolan Halpa-Halli Ylinen Itsepalvelutavaratalot 276,8
Vaisala Voipio Mittauslaitteiden valmistus 273,2
Hartela-yhtiöt Hartela Rakentaminen 269,1
L-Fashion Group Luhtanen Vaateteollisuus 266,9
EM Group Miettinen Sähkönjakelu- ja valvontalaitteiden valmistus 261,6
Solemo Joronen Kiinteistöjen siivous 230,2
Broman Group Broman Moottoriajoneuvojen osien ja varusteiden vähittäiskauppa 216,7
Salomaa Yhtiöt Salomaa Mainostoimistot 215,9
Rinta-Joupin Autoliike Oy Rinta-Jouppi Autokauppa 201,5
Koskitukki Koskinen Vanerin ja vaneriviilun valmistus 200,9
Ilmoita asiaton viesti
#31
Nuo ovat maakuntatason lafkoja ja ei niitä tunneta edes koko Suomessa.
Ulkomailla niistä ei ole kukaan kuullutkaan.
Siinä ei ollut yhtään yli 10 miljardin euron yritystä. Koneen jo mainitsin.
Ilmoita asiaton viesti
Pääoman puute on Suomen talouden suurin ongelma. Nimenomaan se muiden valtioiden pääomiin suhteutettuna.
Miksi Suomella ei ole pääomia, kuten monilla muilla lähivaltioilla. Niinä aikoina, kun maailman rikkauksia jaettiin, suomalaiset olivat keräilijä- ja mesästysheimoja hajallaan ympäri Suomenniemeä. Muut valtiot keräilivät omaisuuksia ympäri maailmaa säälimättömästi. Suomalaiset kelpasivat lähivaltioiden sotavoimaksi ja veronmaksajiksi.
Suomi alkoi vaurastua vasta, kun saatiin omat itsenäisyykuviot kondikseen. Näinä aikoina ei ollut enää mahdollisuutta hankkia siirtomaita varallisuuslähteiksi. Kaiken lisäksi piti vielä uhrata sotaan ja sotakorvauksiin sitä vähäistä valtakunnan varallisuutta, mitä oli saatu kerättyä kirstun pohjalle. On myös huomioitava, että kaikissa kahinoissa Suomi on menettänyt parasta kansalaisainestaan suhteellisesti enemmän, kuin mikään muu länsimaa.
Nyt vaan koetetaan pikkuhiljaa kiriä muita kiinni pikkuhiljaa.
Kun sitä kansallisvarallisuutta ei ole, niin eipä auta, kuin kädet, pää ja yhteinen suunta kirkkoveneen liikuttamiseen. Josko sitten joskus……
Ilmoita asiaton viesti
En tarkalleen huomannut, kuinka kauas taaksepäin pääomapuutteessa katsoit, mutta ilmeisesti tarkoitat koko itsenäisyyden aikaa eli 100 vuotta. Varallisuus ja pääomat ovat tunnetusti ahkeruuden hedelmiä – työtä tehden. Se on ollut se Suomen vaurastumisen ainut tie. Vertaamme itseämme aina Ruotsiin, joka on myös vaurastunut ahkeruudella mutta myös teollisella toiminnalla ja laadukkaita tuotteita tekemällä kuten Saksakin. Suomessa teollistuminen kasvoi myöhään, vasta sotien jälkeen ja silloinkin se polkaistiin käyntiin siten, että valtio otti velkaa ulkomailta ja loi väen vängällä valtio-omisteista teollisuutta kuten Valmetin. Pikkuhiljaa pääomia karttui ja maa vaurastui. Nyt olemme jo tasolla, jossa yrityksen ei ymmärtääkseni enää tarvitse vaikeroida rahapulassa, jos ansaintamalli on edes jotakuinkin kelvollinen. ”Rahan myyjiä” jopa riittää jonossa, jos oikein luen tätä nykymenoa; soitteleehan nuo jopa minulle kerran kuukaudessa pyytäen kahveelle. Ei ole ollut tarvetta mennä.
Suomen kv. eduista yksi merkittävä ”tuotannontekijä” on osaaminen/koulutus eli fiksua väkeä maassa on enemmän kuin täkäläiset firmat kykenevät edes työllistämään; olemme alkaneet kärsiä jo aivoviennistä kuten ternmi kuului aikaisemmin. Se syö meidän menestystarinaamme; äly pitäisi pistää tuottamaan ja epäusko omaan onnistumisen meitä jarruttelee. Rahasta ei ole puutetta vaan ideoista, joilla rahaa tehdään.
Ilmoita asiaton viesti
Oma poma on vain yksi kilpailutekijä markkinoilla. Infraa verotetaan liikaa jne.
Suomessa sen hankinta kupataan jo kukkasina.
Työvoiman nettopalkoilla ei elä ja niitä pitää tukea valtavasti.
Yksittäisellä verovirkailijalla on mielivalta yrittäjään jne.
Ei kukaan järkevä ryhdy Suomessa yrittäjäksi, jos haluaa itselleen jotain.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri sen oman pääoman puute on tehnyt suomalaisista nihilistejä. ultiin liian myöhääön alas puusta.
Ilmoita asiaton viesti
#66
Verottaja on aina kerännyt voitot yrityksistä ja vain hölmöillä investoinneilla on voinut osan pitää.
Pienet yritykset ostivat autoja ja isommat sössivät rahat muuhun epäolennaiseen.
Ei yrityksiä pitäisi verottaa kuin ulosmaksatuksen yhteydessä.
Tämän me ymmärsimme Virossa ja yhtiöillä on omia pomia.
Ilmoita asiaton viesti
#67 Pekka
Jos sinun onnenmaassasi yrityksiä ei veroteta voitostaan, niin mistä ne verot kerättäisiin yhteiskunnan pitämisessä tolkussaan.
Silloin pitää entistä ankarammin käydä yrittäjän ja palkollisen tulojen kimppuun. Eipä taitaisi ilahduttaa noita ryhmiä. Silloin pitää yrityksen nostaa osinkojaan ja palkkojaan sillä määrällä, joka jäi katettavaksi yhteisöveron poistuessa.
Mahtoiko yritykselle jäädä yhtään enempi investointeihin? Alkaako entistä kovempi liikenne Panaman suuntaan.
Kokonaan toinen asia on, jos sallitaan valtavat tuloerot, jonka seurauksena noustaan barrikaadeille ja anarkia on valmis.
Ilmoita asiaton viesti
#68
”Jos sinun onnenmaassasi yrityksiä ei veroteta voitostaan, niin mistä ne verot kerättäisiin yhteiskunnan pitämisessä tolkussaan.”
Yritys maksaa veronsa ulosmaksatuksen yhteydessä ja pystyy siten palkkaamaan enemmän henkilökuntaa.
Verot maksetaan sitten palkkojen ja osinkojen yhteydessä.
Yritys voi säästää voittonsa ja investoida omalla pääomalla ja varautua lamaan.
Silloin ei tarvitse irtisanoa, kun yhtiö voi pitää porukan töissä.
Tyhjäksi verotetulla kassalla se ei onnistu.
Ei Virossa yleensä lomauteta ja laiteta porukkaa pihalle. Suomessa työväki ulkoilee heti, kun kauppa ei käy.
Ilmoita asiaton viesti
”Verot maksetaan sitten palkkojen ja osinkojen yhteydessä.” Kuten väitin, niin mainittuja palkkoja ja osinkoja pitää verottaa nykyistä runsaammin, jotta peitetään yhteisöveron poistuminen. Näillä nykyisillä talousmalleilla se tarkoittaa palkkakustannusten nousua ja osinkojen kasvua.
”Yritys maksaa veronsa ulosmaksatuksen yhteydessä ja pystyy siten palkkaamaan enemmän henkilökuntaa.” En millään saa otetta, mitä tarkoittaa ”ulosmaksatus”. Onko se joku Viron käytäntö, vai mikä?
Ilmoita asiaton viesti
#70
Verotus ei ole itseisarvo. Sosialistinen maa verottaa paljon ja antaa vähän.
Jos et tiedä mitään yritys ja -valtiontaloudesta, niin minun on turha selittää esim. ulosmaksatustermiä.
Ilmoita asiaton viesti
Jos olisit käyttänyt terminä ”ulos maksatus”, niin eipä olisi tarvinnut kysellä.
Koska olemme kumpainenkin ulkona yritys- ja valtiontaloustermeistä, niin ei kait sitten viännetä enempiä.
Pilkutellaan, kun palaillaan muissa yhteyksissä.
Ilmoita asiaton viesti
Iiskonmäki on lie oppinut Ruotsissa ns kyökkiruotsia ja hän puhuu siksi omituisia: UTBETALNING on suomeksi vain maksaminen, maksu – ei sen kauheampaa. Olen itsekin ”återflyttare från Sverige”, joten sanonojen väärin ymmärrysten ja niiden omalaatuisten väännösten miniatyyrimaailma on sangen tuttua. Mutta meänkieli se vasta hauskaa onkin.. http://meankielensanakirja.com/
Ilmoita asiaton viesti
Tutustuin taannoin eräällä työmatkalla Ruotsissa erääseen meänkielen herraan. Koetti myydä meille sokkelieristefirman osakkuutta. Ei ostettu ja nyt harmittaa. Tuotteen nimi oli ja on joku Isodrän. Menevä tuote nykyään. Nyt vasta harmittaa, kun muistin vanhan asian kele…tana.
Ilmoita asiaton viesti
#73
Väljamaks
Välillä menee kielet sekaisin, mutta en ole tuolla asteella.
Filologiksi en ole koskaan pyrkinyt.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä autonkasauksessa Valmet on täysin Daimlerin hyväntekeväisyyden varassa, sopimus saattaa olla myös politiikkaa jossa Saksa antaa muruja pöydästään. Valmet on ollut useamman kerran katkolla, lähellä konkurssia kun sopimusvalmistus on päättynyt. Toki hyvä että edes jonkin aikaa saadaan töitä. Telakoilla risteilijöiden rakentamisssa Suomella on vanhat ja vahvat perinteet, ikävä vain ettei hallitus myynyt Turun telakkaa suomalaiselle alihankkijaryhmälle, nämähän kuitenkin vastaavat 80% laivan valmistuksesta.
Ilmoita asiaton viesti
#27
Suomen poliitikot ovat maakuntatasoa ja Suomi on renki, korkeintaan torppari.
Ilmoita asiaton viesti
Pekka, kun kerran tunnut edustavan sitä heikkoa itsetuntoa omaavia suomalaisia, niin kerro nyt meille muille esimerkkinä joku Eurooppalainen maa joka toisen maailmansodan jälkeisenä aikana on muuttunut niin nopeasti maatalousvaltaisesta maasta hyvinvointi-ja teollisuusvaltioksi kuin Suomi.
Ilmoita asiaton viesti
#47
Olin mamu.
Suomen talouskasvu ja emmeet hyytyivät vuonna 1988 ja minä poistuin hieman myöhemmin Suomesta.
Ilmoita asiaton viesti
Hmm. oletkohan lukenut tätä uutista?:
https://www.uusisuomi.fi/raha/240621-toimitusjohta…
Ilmoita asiaton viesti
Suomen vientituotteiden keskimääräinen kilohinta on vain noin yhden euron luokkaa..siinä voi jokainen miettiä kun käy kaupan hyllyjä tiirailemassa, että millaista kamaa myydään euron kilohinnalla..bulkkitavaraa ja puolijalosteita..siinä on perussyy Suomen heikkoon menestykseen..ok, näyttäähän se tietysti massiiviselta kun sellupaaleja ladtataan laivoihin, mutta halpiskamaa ja siirtomaatavaran luokkaa..eikä tilanne onnelaksi muutu, vaikka kamaa tehtäisiin halpismaan palkoilla..tai sitähän tehdään.
Ilmoita asiaton viesti
Mahdat tarkoittaa jollain tasolla myös erikoistumista? Maat tekevät yleensä sitä, mitä parhaiten osaavat! Se kuulostaa loogiselta, mutta erikoistuminen voi silti olla laajempaakin ja kannattavaa. Erikoistuminen on keskittymistä suppeammalle alalle, suppeampaan osaamiseen. Se on siis työnjakoa, yhteistyötä ja verkottumista. Erikoistumisen etu on tehokkuuden parantuminen.
Tehokkuuden tasona, mittarina käy vaikkapa globalisaatio, jossa erikoistuminen jyllää. Globalisaatiossa on oleellista myös uusi tietotekniikka, joka mahdollistaa globaalisti erikoistuneen organisaation toiminnan kustannustehokkaasti ja reippaasti.
Kun luette nuo kriteerit maapallostumisesta, ymmärrätte sen hädän, mikä Trumpilla on maassa, jonka teollisuus muusta maailmasta ehkä 20 vuotta (?) jäljessä! Se koira älähtää..jne
Ilmoita asiaton viesti
#33
Suomea eivät yrittäjät pidä turvallisena maana kasvaa liian suureksi.
Verottajalla on täysi mielivalta jne.
https://www.promerit.net/?s=koivisto
Ilmoita asiaton viesti
”Globalisaatiossa on oleellista myös uusi tietotekniikka, joka mahdollistaa globaalisti erikoistuneen organisaation toiminnan kustannustehokkaasti ja reippaasti.”
Kiina (Bangla Desh) erikoistui lähinnä matkimaan läntistä tekniikkaa ja pystyi halpatuotannolla jossa työlainsäädäntö oli lähinnä vitsi tekemään huomattavasti halvemmalla tuotteita jotka lännessä valmistettuina olivat paljon kalliimpia koska palkat ja edut. Nyt on myös lännessä halpatyövoimaa ja talous romahtamassa, ei ole enää ostovoimaa eli luu tuli vetävän käteen. Globalisaatiossa oli oleellista logistiikka jolla tuotteet Aasiasta kuljetettin lännen markkinoille.
Ilmoita asiaton viesti
USA:ssa presidentti soimaa, mutta ne ovat juuri amerikkalaisia firmoja, jotka siellä Aasiassa tuotteensa tekevät/teettävät. Ne siinä tienaavat! Ostavat dollarilla ja myyvät kympillä! Siis. Trump ei tiedä, mistä USA:n menestyminen ja vaurastuminen oikeasti johtuu! Se johtuu siitä globalisaatiosta – onko se Sinullekin uutinen ja yllätys? Muutaman tuotannontekijän ratkaisevasta vaikutuksesta jonkin tuotteen jopa ylivoimaiseen menekkiin. Jos Kiinassa tuottaminen kallistuu, tehdas polkaistaan pystyyn jossakin naapurimaassa, jossa taas halpaa työvoimaa on tarjolla yllin kyllin.Kiina on saanut eri tuotteista speksit noilta ulkomaalaisilta firmoilta, ja sen on ollut vaivaton aloittaa kopioiminen omilla nimillä. Kiina ei tunnusta aidosti mitään patenttisuojaa, ja siinä se näkee itselleen juuri omalatuisen erikoistumisedun. Kiina jarruttelee lainsäädäntöään niin kauan kunnes maan oma tutkimus ja tuotekehitys pääsee jollekin brake-even tasolle, jolloin se pärjää jo omillaan. Maailmankaupan logiikka on kiinalaisten puolella; ”Navigare necesse est, vivere non est necesse” – uussuomeksi sanottuna ”kaupankäynti on välttämätöntä -elämä ei!”
Ilmoita asiaton viesti
#60
”Trump ei tiedä, mistä USA:n menestyminen ja vaurastuminen oikeasti johtuu!”
Kyllä hän tietää, mutta tiedätkö sinä?
Ilmoita asiaton viesti
Ok, kuulutko Trumpin lausumien faktantarkastajiin, koska sinä tiedät? ”Tiedotusvälineiden tekemät faktantarkastukset ovat kuitenkin todenneet, että Trump on esittänyt kampanjansa aikana poikkeuksellisen paljon valheita. Myös Trumpin puhe heinäkuun puoluekokouksessa vilisi virheitä ja puolitotuuksia.” Lausuma on varmuuden vuoksi lainattu ihan Hommafoorumilta, ettet pääsisi väittämään, että vedätän minnekään suuntaan. Normaalisti en edes lue tuota foorumia.
Ilmoita asiaton viesti
”Trump ei tiedä, mistä USA:n menestyminen ja vaurastuminen oikeasti johtuu!”
1% yhdysvaltalaisista on vaurastunut ja loput maksavat siitä työttömyydellä globalisaation takia. Ostovoiman pienentyessä valtion talous romahtaa ja keskuspankit painavat rahaa talouden elvyttämiseksi. Koko läntinen maailma on romahtamassa finannssitalouden harhaan ja globalisaatio edistää romahdusta. Samat ongelmat on myös Suomella. Trumpp lupasi tuoda työt takaisin ja se oli suurin syy hänen valitsemiselle presidentiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Yleisesti ottaen USA on globalisaation suurimpia hyötyjiä; ei ne USA:n sotalaivat turhaan maailmalla seilaa; ne turvaa siellä juuri sitä vapaata kauppaa maailmalla, josta USA on vaahdonnut viimeiset 100 vuotta.
Toiseksi – tuotannon siirrot Aasiaan ovat olleet amerikkalaisten bisnesmiesten omia siirtoja, jotka ovat sillä miljardeja ja taas miljardeja tahkonneet; vipu on mahtava – osta dollarilla, myy kybällä. Siis ainakin 10-kertainen. Varallisuuden eli rikkauden kasautuminen ns. 1 %:lle on toki tosiasia, mutta sitä ei selitä vain vapaakauppa, vaan myös Trumpin kaltaisten presidenttien tekemät verohelpotukset juuri maan ”procento”-vähemmistölle. Trump itse kuuluu heihin ja maksaa luultavasti niin vähän veroja ettei kehtaa sitä edes julkisesti tunnustaa. Ei hän ole koko kansan presidentti, turha mokeltaa. Eliitin lahjominen maksaa maassa maltaita; USA on joutunut yhä pahenevaan velanoton syöksykierteeseen. Varakkaat ne siis vasta valtiota kuppaavatkin, toisin kuin väitetään. Köyhälle annettu almu ei koskaan katoa sukan varteen vaan palaa aina kiertoon kasvattaen kansantaloutta ja sen kerrannaisvaikutuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Kari Kallio..sen verran kommenttiini, että vientitavaran kilohinta on oleellinen mittari, kun vertaat Suomen ja Saksan vientituotteuden kilohintaa..Audin ja Mayerin laivojen kilohinta on aivan jotain muuta kuin raaka- aineiden tai puolijalosteiden kuten sellun, paperin ja kaivannaisteollisuuden..ok..niilläkin pärjää kuten neuvostoliitto ja venäjä..öljyä menee aina, mutta se on raaka- aine..me itäisen Euroopan maat..Suomi ja venäjä hallitsemne raaka-aine ja puolijalosteviennin..jos vientituotteen kilohintaa halutaan ylös tuosta 1 eurosta, tarvitsemme apuun saksalaisia..
Ilmoita asiaton viesti
Blogisti tuo esiin hyvän vettailukohdan. Saksa on riittävän lähellä meitä eri tavoin ja kelpaa siksi loistavadti Ruotsin ohella.
Palasin Suomeen eläkkeelle viime vuonna Saksasta, jossa asuin ja olin töissä seitsemän vuotta.
Kokemukseni on, ettei Suomessa tiedetä paljoa Saksan menestyksen syistä. Eivät tiedä työntekijät eivätkä työnantajat hallituksesta puhumattakaan. Yksi syy on saksankielen osaamattomuus. Kaikki Saksaa koskeva mielenkiintoinen tieto on saatavilla lähinnä saksaksi. Englanniksi uutisointi vie jo merkittävästi terää teksteistä ja filtteroi uutisia väärin.
Lyhyesti kuvattuna Saksa on maailman suurin monitoimialsyritys, jonka tytäryhtiöitä ovat sen vientiyritykset. Maata johdetaan kuten yritystä. Kaikki puhaltavat yhteisen taloudellisen hyvän puolesta.
Saksalaisen käsitys laadusta, hyvästä hintalaatusuhteesta, kunnianhimosta työssä, työteliäisyydestä, luotettavuudesta ja vastuusta kaikissa tehtävissä ovat eri tasolla kuin Suomessa.
Paskalaatua tekevä hälläväliä tyyppi ei edes pääse työelämään millekään tasolle. Siksi heitä ei juuri maassa ole. Eikä ole siksi maalla vientiongelmiakaan.
Saksalainen tapa kierrättää kyvykkäitä osaajia tehtävästä ja yrityksestä toiseen on ainutlaatuinen. Työnsä osaava ei hevin jää ilman töitä tai hyvää urakehitystä, vaikka menisi firma alta. Heitä välitetään firmasta toiseen ilman että täytyy lähetellä edes työhakemuksia pitkin poikin. Heille tarjotaan töitä. Haetaan niin sanotusti kotoa.
Hyvä koulutus ja kokemus on erinomainen työttömyysvakuutus ja ikä ei ole rasite, toisin kuin Suomessa.
Ilmoita asiaton viesti
#49
”Saksalaisen käsitys laadusta, hyvästä hintalaatusuhteesta, kunnianhimosta työssä, työteliäisyydestä, luotettavuudesta ja vastuusta kaikissa tehtävissä ovat eri tasolla kuin Suomessa.”
Puoli litraa ns. A-olutta maksaa Saksan marketissa 0,50 euroa ja Suomessa 3,00 euroa.
Voidaan väittää mitä halutaan, mutta suomalaista kustaan silmään.
Ilmoita asiaton viesti
Pekalta näyttää puuttuvan yhtiöiden tuntemus melko täysin, samoin se miten tunnettuja ne missäkin ovat. Listassa oli monia yhtiöitä jotka ovat paremmin tunnettuja ulkomailla kuin kotimaassaan. Vaikkapa Vaisala ihan yhden poimiakseni.
Mitä tulee siihen, että saksalaiset pesevät suomalaiset, niin se johtuu muutamasta seikasta joista vain tärkeimmät listaan:
Meidän rakenteellisesti rankka ja monopolimenneisyyteen perustuva talous
Huono johtaminen suurimmassa osassa yhtiöitä, mikä johtuu heikosta johtamiskoulutuksesta
Konsulttien yletön käyttö oman ajattelun sijasta. Konsulteilla kun ei ole vastuuta lopputuloksesta silloin kuin puhutaan johtamisesta ja osaamisesta
Heikko vientikyky mikä johtuu pääosin pakkoruotsista ja sen välillisesti aiheuttamasta huonosta muiden kielien taidoista ja kulttuurien tuntemisesta
Hyvin heikko käytännön toiminnan koulutustaso. Nähdään vain pisa lukuja joilla ei mitään työtä tehdä tai yrityksiä pyöritetä
Ja luonnollisesti oman kapitaalin pula ja saatavissa olevan kalleus ja vaikeus
Parhaiten menestyneitä ovatkin useimmat perhejohdetut yritykset joita Karlssonin lista oli pullollaan. Myös Turun telakan Meyer Werft on puhdas perheyhtiö. Mersukin oikeastaan suvun tai sukujen hallinnassa AG muodostaan huolimatta
Ilmoita asiaton viesti
Tuosta jäi pois linkki kirjoitukseen 45
Ilmoita asiaton viesti
#51
Pitkät on Mikon selitykset miksi suomalaisia yrityksiä ei ole. Vaisala. Ei yksi pääsky kesää tee.
Pelkästään Mauno Koivisto tuhosi 66.000 yrittäjää yrityksineen kerralla.
Sellaista ei länsimaissa tapahdu.
Ei tuollaisella politiikalla kukaan täysipäinen riskeeraa terveyttään ja säästöjään.
Yritystoiminta on pitkäjänteistä ja sukupolvelta toiselle menevää aherrusta.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä tulee sakujen menestykseen niin siihen kuuluu juuri tuo sukupolvien uurastus yrityksen eteen. Meillä sen korvaa nopea pikavoitto ja lyhytjännitteisyys yhdistettynä ahneuteen.
Ilmoita asiaton viesti
#58
Ahneutta on monenlaista. Julkinen sektori on todella ahne riistäjä.
Sellainen jatkuva stressi kuluttaa yrittäjää ja he haluavat pois verohelvetistä, jossa on täysi anarkia.
HUOM!
Yhteiskunnan kaikki verot sisältyvät hintoihin ja palveluihin.
Kahden euron wieneri maksaa todellisuudessa vain 20 senttiä. Loput on veroa.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen vientiä ja taloutta ei auttanut 65 000 yrityksen tuhoaminen 90-luvulla. Saksa on aina puolustanut omaa teollisuuttaan.
Ilmoita asiaton viesti