Perhevapaauudistus on näpertelyä isolla asialla

Poliittiset puolueet yrittävät kerätä kasan irtopisteitä puhumalla perhevapaaudistuksesta. Ehkä sillä saa muutaman lisä-äänen seuraaviin eduskuntavaaleihin. 

Työelämän ja perheen yhteensovittamisen suuriin kysymyksiin perhevapaalla on kuitenkin varsin pieni vaikutus.

Lapsiperheiden asemaa voidaan parantaa enemmän jo nykyisenkin lainsäädännön puitteissa kuin millään suunnitellulla perhevapaan uudistusmallilla. 

Torstaina julkistettiin Väestöliiton perheystävällinen työpaikka tunnustuksen saajat. Yksi tunnustuksen saajista oli teleyhtiö DNA, joka oli myös ensimmäinen suuri suomalainen pörssiyhtiö tunnustuksen saajana.

Tunnustuksen taustalla on systemaattinen työ kaikkien työntekijöiden tyolosuhteiden kehittämisessä. Perhekäsitys ei rajoitu vain lapsiperheisiin, eikä vain kiihkeimpään aktiivi-ikään. Oleellisin asia on rakentaa sellainen työyhteisö, jossa vastuu ja vapaus ymmärretään oikealla tavalla. 

Toteutuessaankin perhevapaauudistus muuttaisi lopulta aika vähän työelämän laatua. Lapsiperheetkin ovat vain lyhyen aikaa pienlapsiperheitä. Yhä useammalla aikuisella haasteet eivät edes välttämättä kohdistu lasten hoitoon, vaan esimerkiksi ikääntyvien vanhempien omaishoitoon tai jopa ihan kotioloissa olevien lemmikkieläinten hoitamiseen tai kouluikäisten lasten harrastuksiin yms. 

Työelämän suurin ongelma ei ole se, minkä verran pienten lasten vanhemmat käyttävät aikaansa pienten lasten hoitamiseen. Se ei ole edes suurin tekijä sille, että nuoret pelkäävät hankkia lapsia. Ei kukaan lasta hankkiva mieti lapsen saannin yrittämistä tai yrittämättä jättämistä sen vuoksi, että sen kanssa saa olla kuukauden tai kaksi kuukautta enemmän pois töistä. Suurin ongelma työelämässä on se, että siellä ei käytetä tervettä järkeä joustojen järjestämisessä edes nykyisten lakien ja sopimusten puitteissa.

Olemme edelleen monen työpaikan osalta siinä tilanteessa, että työaikaa mitataan käytetyllä ajalla eikä saaduilla tuloksilla. Niin kauan kuin kaikkia töitä mitataan ensisijaisesti käytetyn ajan perusteella, keskustelemme niin triviaalista kysymyksestä kuin perhevapaan pituudesta. Ei lapseton ajattele vain sitä, että mitenkähän pärjään sen pikkulapsivaiheen, vaan sitä miten luovin läpi urani, jos minulla on lapsia.

Jos työelämää oikeasti halutaan muuttaa sellaiseksi, että se on sekä perheystävällistä että tuottavaa, pitää ammattiliittojen ja työnantajien aloittaa ihan uudenlainen keskustelu työajasta. Samalla sen tueksi tarvitaan rohkeita työnantajia ja työntekijöitä, jotka uskaltavat nykyisten sopimusten puitteissa tarjota toimivia joustoja kaikille henkilöstöryhmille, riippumatta siitä onko kyseessä isä, äiti, sinkku vai isoäiti. 

Työelämän paremmaksi tekeminen ei onnistu poliittisilla päätöksillä. Poliittiset päätökset ovat tässä kuin käräjäoikeuteen meno. Jos sinne joudutaan, ollaan jo epäonnistuttu pahasti.  

PasiSillanp
Sitoutumaton Helsinki

Olen strategiakonsultti, jonka erityisauetta on yritysten kilpailukyvyn kasvattaminen. Viime vuosina olen tutkinut erityisesti strategisen ajattelun ja uusien, maailmaa muuttavien ideoiden syntyä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu