PasiSillanpää

Kaverini aikovat siirtää eläkkeellelähtöään

Järjestän aina silloin tällöin Twitter -kyselyitä eri aiheista. Tällä kertaa kysyin verkostoltani, minkä ikäisenä he aikovat jäädä eläkkeelle.

Kysymys kuului:

Minkä ikäisenä uskot jättäväsi työelämän kokonaan? Eli siirryt kokonaan eläkkeelle?

Alle 60 -vuotiaana ajatteli jäävänsä 21 % vastaajista

60 - 65 vuotiaana on jäämässä 15 %

65 - 70 vuotiaana on jäämässä 23 %

Yli 70 -vuotiaana on jäämässä 41 %

Vastaajia oli 110 henkilöä.

Jos ihmiset pysyvät terveenä ja heidän annetaan jatkaa työelämässä, meillä on tulevaisuudessa varsinainen puuma- ja pantterikeskittymä työpaikoilla. 

Olemmeko me ihan aidosti valmistautuneet siihen? Ymmärretäänkö työelämässä vieläkään kunnolla senioriteetin todelinen arvo ja osataanko työelämässämme hyödyntää sitä tehokkaasti?

Vuosikausien ajan yritykset ovat taistelleet nuorista leijonista ja muista vikkelästi juoksevista nöyristä uraohjuksista. Keski-ikäisyyttä on pidetty himmailun aikana, jolloin työntekijä keskittyy enemmän siihen, että viimeiset vuodet työelämässä saadaan hoidettua mukavasti, kuin siihen että työ tehdään erityisen kunnianhimoisesti. Nyt näyttääkin siltä, että samalla kun nuoruutta eletään pidennetysti nelikymppiseksi, myös keski-ikää jatketaan seitsemänkymppiseksi. 

Ajattelu tuottavista työntekijöistä on järkyttävällä tavalla vinoutunut

Löytyy tutkimustietoa siitä, että 50 + väki on erittäin sitoutunutta omaan työhönsä. Siis työhön, ei pelkästään siihen työpaikaan, jossa hän on. Löytyy myös tutkimustietoa siitä, että parhaimmin menestyneitä start-upeja ovat ne, joiden perustaja on ollut 40 - 50 vuotias yritystä perustaessaan. 

Jos yli 65 vuotiaista yli 60 % haluaa jatkaa töissä, niin miten se on huomioitu työn tarjonnassa? Mitä on tulevaisuudessa tarjolla pitkän uran tehneelle, kokeneelle, työhön sitoutuneelle ja oman osaamisensa ajantasalla pitäneelle osaajalle?

On aika herätä siihen, että työelämämme muuttuu ikärakenteen vanhenemisen vuoksi. Meillä ei välttämättä ole järkyttävää eläkeongelmaa, vaan järkyttävä osaamisen hyödyntämisen ongelma.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän Kalle kuva
Kalle Pohjola

Lopetin viime syksynä yritykseni osakeyhtiömuodossaan, jäin ikään kuin eläkkeelle, kuitenkin jätin toiminimi-muotoisen yritysmuodon vielä voimaan ja siihen kuuluvat rekisteröinnit yms.
Tänä päivänä olen 75v ja edelleen työnteko maistaa.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Kyllä mielekkään työn tekeminen maistuu hyvinkin yli 60 vuotiaalle, eipä siinä mitään. Mukavahan se on touhustaa ja olla vailla huolenhäivää tuttujen asioiden ja samojen työkaverien parissa omassa mukavuusympyrässä. Liksakin tulee säännöllisesti .

Toisaalta, samaan aikaan sen työpaikan oven ulkopuolella koputtelee kymmenet tuhannet koulutetut nuoret töihin pääsyä. Oma asuntokin pitäis hankkia ja perhe perustaa.

Työpaikkojen määrä kun ei taida enää Suomessa kasvaa.

Käyttäjän Kalle kuva
Kalle Pohjola

Tavallaan Jouko Repo, ymmärsin kommenttisi mutta Sinä et ilmeisestikkään ymmärtänyt, että olen ollut ja vieläkin ikään kuin jäähdyttelen.
Kenenkään työpaikkaa en ole koskaan vienyt.

Käyttäjän mattivtvirtanen kuva
Matti Virtanen

Makuasioistahan nämä. Itse kyllä jään reippaasti alle virallisen eläkeiän.

Olin edellisvuoden omaehtoisella vapaalla ja kokemus oli niin hyvä että vajaan vuoden kuluttua hyppään juoksupyörästä ulos.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Kalle, en edellistä kommenttiani sinulle osoittanut. T:mi pohjalla kun jatkat, niin ethän Sinä ole keneltäkään mitään vienyt, kuten ei moni muukaan yrittäjä. Korkeintaan kilpailijalta, mutta sepä onkin sitten toinen juttu.

Eläkkeelle jäämisen ajankohta muutenkin on jokaisen henkilökohtainen juttu. Eipä siitä sen enempää.

Näistä nuorista vielä aihetta sivuten. Ovat saaneet monella alalla viimeisimmät tiedot alansa työmenetelmistä ja uusista käytössä olevsita norneista. Lisäksi nuoret ovat, kokemukseni mukaan, oikeasti innostuneita kehittämään liiketoimintaa ja kokeilemaan innovatiivisia ratkaisuja. Uudet tuulet vievät usein uusiin satamiin. Menestyvä yritys tarvitsee nuorten tuomaa luovuutta ja innovativiisuuta, kokemuksen lisäksi, pärjätäkseen kilpailussa.

Ja btw. Onko meillä oikeasti varaa menettää kalliisti koulutettuja nuoria aivovuotona ulkomaille ? Nuorten tilalle ollaan toki saatu halpatyövoimaa, jonka koulutus ja integroituminen työelämään tuntuu olevan kovin vaikeaa. Ei siis hyvä vaihtokauppa.

Pitkäänkö muuten meidän vanhojen varassa voidaan liiketoiminnassa jatkaa ja kehittää. 5 v, 10 v. vai vielä pidempään. Intoahan kyllä on. Kuitenkin on hyvä muistaa statistiiikka. Suomi Oy llä on EU n mitalla erittäin korkea ja kallis nuorisotyöttömyys. Eikä hallitus ota aihetta vakavasti. Pätkätöillä ja vuokrahommilla kun ei elä ei perheitä perusteta, ei osteta asuntoja, eikä maan tulevaisuus hyvältä näytä, jos sukupolvia on varaa ohittaa.

Viimeinen sammuttaa sitten valot.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Tosiasiassa monet eläkeikää lähestyvät ovat taloudellisista syistä pakotettuja venyttämään eläkkeelle jäämistä mahdollisimman pitkälle.

Työeläke ilman itse maksettuja eläkevakuutuksia on noin puolet bruttopalkasta. Sillä pitäisi pärjätä elämän ehtooseen. Samalla kun jää eläkkeelle, putoaa pois työterveyshuollon piiristä ja menettää myös muut työnantajan tarjoamat edut, joita voivat olla edullinen lounas, liikuntaedut tms.

Eläke ei välttämättä riitä, vaikka olisi omistusasunto, jos asuntoyhtiö ottaa lainaa vaikkapa putkiremonttiin. Yhtiövastike saattaa tällöin nousta yli kipurajan.

Niiden määrä, joiden varat ilman ansiotuloja eivät riitä, kasvaa jatkuvalla syötöllä. Eläke ei silloin enää olekaan se odotettu vaihtoehto, vaan taloudellinen painajainen.

PS. Tulevaisuudessa eläkkeet vain pienenevät, mites sitten suut pannaan?

Käyttäjän mattivtvirtanen kuva
Matti Virtanen

Varmasti pienenevät.
Jossain vaiheessa tulee pää käteen ja en kadehdi henkilöä joka saa tehtäväkseen antaa eläkkeet peruuttu ilmoituksen.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

”Mites sitten suut pannaan?” Itse todennäköisesti realisoin sen omistusasunnon. Tuntuu jotenkin väkisinkehitetyltä ongelmalta, ettei ole varaa asumiseen, vaikka on säästämällä kerrytettyä varallisuutta suht runsaasti. Miksi sitä säästämistä on harjoitettu, ellei juuri sitä tilannetta varten, kun eivät tulot kata elämisen kustannuksia?

Juha Hämäläinen

#6. JP olet juuri asian ytimessä. Eläketulo on pääosalla väestöstä niin pieni, että se ajaa töihin.

Jos haluaa ilman sossua pärjätä vanhana niin jokin 1.000-2.000€ eläke miinus verot on täysin riittämätön siihen elämiseen, johon moni tottunut.

Halutaan asua omassa talossa eikä taloyhtiössä, pitää kesämökkiä, käyttää autoa, syödä hyvin, harrastaa jotain ja matkustaa. Osakaan näistä ei ole mahdollista Suomen keskieläkkeillä ainakaan asuessa suuremmissa kaupungeissa.

Moni terve nuori ei esimerkiksi tajua mitä menee vanhempana lääkärimaksuihin, hoitoihin ja lääkkeisiin. Nuoremmat eivät myöskään tajua paljonko rahaa menee ns aikuisiin lapsiin heidän opiskellessaan tai ollessaan työttömiä tai mitättömällä palkalla. Monta sataa tai tonni kuussa ei ole mitään. Ja uskomattoman moni nuori tarvitsee ja saa rahaa vanhuksiltaan vuosien ajan.

Lukemattomat saavat avustusta vanhemmilta vuokriin, auton ostoon, asunnon ostoon ja lomille.

Marja Kastala

"Ei ole varaa asua".... "realisoida omistusasunto"....... olisikin sellainen. Yli kolmekymmentä vuotta olen raatanut selkä vääränä pienellä palkalla ja siinä samalla huolehtinut viime vuodet sairaasta puolisostani. Vuokra-asunnossa asun. Jos jäisin muutaman vuoden sisällä eläkkeelle, kyllä olisi perheemme hukassa...ja säästöjä... mitä ne on? millä planeetalla mahdat asua? Hyvän koulutuksen olen hankkinut, siitä ei ole kyse. Kaikki emme vain ole yhtä onnekkaita.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Katsotaanpa pidemmän aikajänteen trendiä.

Toisen maailmansodan päätyttyä sosialistisen itäblokin asema oli huomattavasti vahvistunut Euroopassa. Läntiset kapitalistit eivät uskaltaneet riistää työläisiä aivan niin kovasti kuin mieli olisi tehnyt; uhkana oli sosialistinen vallankumous Länsi-Euroopan maissa.

Seurauksena oli se, että työväenluokka pystyi hieman vaurastumaan palkoillaan. Tavalliset työläisperheet ostivat asunnon, kesämökin, auton, veneen...

Tuo kehitys päättyi kun Neuvostoliitto lakkautettiin. Siitä alkoi hillitön kapitalistinen riisto EU:n ohjastamana.

Tuloksena on se, että työväenluokka syö nyt niitä säästöjään, joita se keräsi noin 40 vuoden ajan toisen maailmansodan päättymisen jälkeen. Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi siinä, että työväenluokkaiset ihmiset myyvät omistusasuntonsa rahoittaakseen päivittäiset elämänkulunsa.

Tämä kehitys tulee jatkumaan siihen asti, että työväenluokan säästöt on käytetty loppuun. (Jos työväenluokkaiset ihmiset olisivat vastaanottavaisia marxilaiselle yhteiskunta-analyysille ja suostuisivat oppimaan asiat älyllisesti eikä pelkästään kantapään kautta, kehityksen suunta voitaisiin kääntää jo sitä ennen, mutta kun ei niin ei.)

Kun työväenluokka on kuluttanut säästönsä loppuun, ei yhteiskunnallisia vastakkainasetteluja voida enää lakaista maton alle.

Silloin alkaa uusi vaihe luokkataistelussa: vaihe, jossa työläiset eivät enää samastu riistäjiinsa. Silloin ei enää puhuta "Suomen edusta", vaan työläisten edusta kontra kapitalistien edusta.

Veikkaan, että tuo uusi vaihe saavutetaan seuraavien parinkymmenen vuoden aikana.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset