Kun pääministeristä tulee siivooja
Ajatellaanpa sitä hetkeä, kun pääministeriltä loppuvat hommat ja hän joutuu ilmoittautumaan työvoimatoimistoon. Avulias virkailija antaa hänelle heti listan yrityksistä, joihin pääministerin osaaminen riittäisi. Mutta useamman kuukauden yrittämisen jälkeen töitä ei löydy. Pääministeri joutuu miettimään mitä tehdä. Ehkä pitää ryhtyä siivoojaksi?
Aivan absurdi juttu, eikö niin? Aivan absurdi ajatus, että tuolla kokemuksella lähdettäisiin tekemään siivoojan työtä.
No onhan se epätodennäköistä, että pääministerin seuraava työ olisi siivoojan homma. Mutta sen sijaan politiikan päätöksenteossa sekin vaihtoehto tuntuu ihan loogiselta idealta muulle kansalle. Koulutuksesta riippumatta ihmisen tulisi ottaa mitä tahansa työtä vastaan. Kuulemma työntekö pitää ihmisen työkykyisenä ja antaa mahdollisuuden löytää sitten joskus sitä oman alankin hommaa, kun sitä tulee vastaan.
Kuulostaa järkevältä?
No äkkiseltään varmaan niin. Asia vain on hieman mutkikkaampi. Tai itse asiassa aika monta kertaa mutkikkaampi. Erityisesti jos puhutaan jo muutenkin työntekijästä, jolla on jollekin alalle koulutus, mutta se kaipaisi päivitystä, ennen kuin sitä hommaa omalta alalta löytyisi. Tai jos puhutaan sellaisesta, jonka alalta ovat työt loppuneet tai loppumassa, mutta takana kuitenkin vaikkapa akateemista koulutusta ihan toiselta alalta, niin sellainen tarvitsisi myös jotakin uutta koulutusta.
Nyt joku varmaan miettii, että niin, mitä sitten?
No sitä sitten, että raaoilla työmarkkinoilla saattaa ottaa ohraleipä. Kun hyvin koulutettu joutuu tekemään reippaasti alle koulutuksensa olevaa työtä, hän on suuressa riskissä jäädä loppuelämän ajaksi ilman kunnollista työtä. Nuoremmalle se ei niinkään ole peruuttamaton ongelma. Kolmekymppisellä on vielä hyvät saumat päästä työnsyrjään kiinni. Mutta vaikkapa viisikymppiselle parin vuoden sivupolku voi olla jo fataali.
Saatat sanoa, että se on yksilön ongelma.
Joo. Onhan se niin, että jos pääministeri joutuu siivoojaksi, niin se on vain pääministerille todellinen ongelma, vai onko?
Kyllä se on yhteiskunnallinenkin ongelma, jos fiksun ihmisen työpanosta ei hyödynnetä tehokkaasti. Se on ongelma suomalaiselle kansantaloudelle. Kalliilla hankittu koulutus ja vuosien kokemus heitetään vain roskakoppaan. Sitten siinä on sekin puoli, että ihminen, jonka motivaatio työntekoon on tavallista alhaisempi, jää myös tavallista aiemmin eläkkeelle.
Juuri perjantaina uutisoitiin, että on jo useampi tapaus, jotka hakevat aktiivimallin seurauksena työkyvyttömyyseläkettä, vaikka eivät välttämättä ole edes sairaita. Mutta sekin on vielä pientä piiperrystä. Tein tällä viikolla kyselyä omaan Twitter verkostooni. 110 vastaajasta 41 % ajatteli tekevänsä töitä yli 70 -vuotiaaksi, jos terveys ja työn mielekkyys vain ovat kohdallaan. Mutta siis vain silloin, jos siinä hommassa on jotakin mieltä.
Mietitäänpä vielä hetki. Kuinka paljon paremmin Suomella menee kymmenen vuoden päästä, jos löydämme aivan toisenlaisen tavan ajatella koulutusta, työtä ja uria? Uskokaa tai älkää, mutta 65-70 vuotiaiden panosta tarvitaan tulevaisuuden päätöksenteossa.
Ai että mihin?
Eläkepommin kasvaessa eläkeikäisten määrä kasvaa räjähdysmäisesti, eikä suinkaan vain Suomessa, vaan muuallakin Euroopassa ja osassa Aasiaa. Arvatkaa huviksenne, ketkä ymmärtävät parhaimmin, mitä tuolle ikäluokalle kannattaa tarjota?
Haluammeko että se porukka on luomassa menestystä vai maksukyvyltään huonoina eläkeläisinä?
Ajatus siitä, että mikä tahansa työ on parempi kuin työttömyys, on täysin älyvapaana syntynyt ajatus, mutta sitä on vain niin ihanan mukava hokea, kun se ei kosketa itseä. Parempi hokema olisi vaikka se, että ihan mikä tahansa keino pitää korkeaa osaamista omaavien ammattitaitoa yllä tai auttaa heitä kouluttautumaan uudelleen vielä +50 vuotiainakin, olisi paljon fiksumpaa.
Kävisivät sitten vaikka samalla tavalla siivoamassa lisätienestien saamiseksi kuin opiskelijat.
Pasi hyvä, tuo on täysin utopistinen ajatus, että pääministeri tai edes kansanedustaja uudelleen valitsematta jäämättä joutuisi työttömyyskortistoon. Siivoojan tärkeästä ammatista puhumattakaan. Ei, kas kun ovat laatineet omia lakeja työttömyytensä varalle. Heille on tarjolla sopeutusrahaa muutaman vuoden ja kun ikää on 59v, niin se riittää varsinaiseen eläkeikään saakka sopeutusrahan saantiin. Niin ja onhan mahdollista mitä ilmeisimmin saada harkinnanvaraista eläkettä kansliatoimikunnan päätöksellä, jos uudistettu lakiesitys menee läpi. Miksipä ei menisi, kun itse pääsevät lakia muuttamaan ja itse päättämään harkinnanvaraisesta eläkkeestäkin?
Ilmoita asiaton viesti
Et ymmärtänyt mitään tästä ansiokkaasta blogista!
Ilmoita asiaton viesti
Ja sinun mielestäsi pääministeri voi tulla siivojaksi eduskunnasta poistuessaan työttömyyskortiston kautta. Muutoin kirjoitus on ansiokas, mutta vertaus on väärä.
En ole mitään menettänyt kun sinun mielestäsi en ymmärtänyt mitään. Pidä hyvänäsi!
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitus on hyvin kuvaava. On olemassa paljon koulutettuja ja hyvästä asemasta työttömäksi jääneitä ihmisiä, ehkä monin tavoin yhtä hyviä työssään tai parempiakin, kuin pääministeri, mutta heille ainoa mahdollisuus työllityä on sivoojan ”ammatti”. Se, että Pasi tässä käytti pääministeriä vertauskuvalisena esimerkinä, ei tee tästä jutusta yhtää epäuskottavaa tai huonoa. Päin vastoin.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä kyllä on paljon korkeasti koulutettuja työttöminä. Otinkin kantaa vain mielestäni epäonnistuneessa vertauksessa pääministerin jäädessä työttömäksi. Pasi olisi voinut ottaa paremman esimerkin pääministerin tilalle.
Ilmoita asiaton viesti
Olen toista mieltä. Koko asetelma saadaan muutettua, kun kuinka tahansa koulutetun tai kokeneen on tartuttava vaikka luudan varteen saadakseen yhteiskunnan tukia ja työttömyyskorvausta.
Et miettinyt asiaa loppuun asti. Ongelma ikärasismissa on työnantajien puolella. Kun riittävästi yläluokkaa joutuu alaluokan hommiin niin yhteiskunnassa yritykset mukaanlukien syntyy paine muuttaa asenteita. Ikärasismi hellittää vain paineen alla.
En ole myöskään koskaan nähnyt mitään haittaa siitä, että joutuu nöyrtymään myös hanttihommiin. Se tekee hyvää ylisuurelle egolle, jollaisia kasvaa ihmisille, joilla aina ollut kaikki hyvin. Pieni nöyrtyminen on hyväksi kenelle tahansa.
Muualla maailmalla tämä on täysin normaalia. Ollessani Aasiassa töissä suuressa high tech- yrityksessä ihmisille, joilla oli yleensä kaksi akateemista tutkintoa, kenkää saattoi tulla ilman mitään varoitusta. Kerran perjantaina klo 16.00 aikoihin irtisanottiin muutama hieman hidasliikkeinen akateeminen
Seuraavan viikon alussa olin menossa kentälle. Taksia ajoi yksi perjantaina irtisanotuista. Hänellä ei ollut varaa olla työtön. Siksi hän siirtyi 10.000€ palkoilta 1.500€ palkoille välittömästi.
Nykyään tämä herra on suuren liikepankin ict-johtaja koko Kaakkois-Aasiassa. Ei taksin ajo häntä kaatanut.
Ilmoita asiaton viesti
Näytät kuvan perusteella nuorelta ja ehkä sinulla ei ole kokemusta siitä, minkä arvoinen paperi Perustuslaki on käytännön elämässä. Alempaan lainsäädäntöön perustuslailliset näkökohdat päätyvät vain vaivoin ja usein tulkinnanvaraisesti. Perustuslaki unohtuu viimestään silloin, kun lakia tulkitsee virkamies. Perustuslain suoja loppuu sen ryhmän osalta, jolla ei ole politiikassa vaikutusvaltaisia puolestapuhujia.
Mutta on tärkeää pitää yllä tätä keskustelua, sillä vyörytys erilaisten aktiivimallien puolesta on alkanut toden teolla, kuten tänäänkin HS:ssa. Jopa niiden mielettömyyksiä puolustetaan avoimesti esimerkiksi sillä argumentaatiolla, että vieläkin huonompia malleja on ollut suunnitteilla. Hieno argumentti: jos varas vie sinulta lompakon, niin ole tyytyväinen, ettei hän puukottanut sinua.
Ilmoita asiaton viesti
”Perustuslaki unohtuu viimestään silloin, kun lakia tulkitsee virkamies.”
– Tuossa näyttäisi olevan perää myös silloin, kun aatteelliset katsannot virkamieskunnan sisällä ovat sikäli eroavat, että kiusallisesta toisinajattelijasta on päästävä eroon vaikka laittomasti. Alla linkatun case-tapauksen valottamana pohdittavaksi tulee myös se perustuslain kohta, jonka mukaan ketään ei saisi ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstään, mutta sHitäkin tapahtuu (ns. poliittiset potkut), ks. http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256965…
Ilmoita asiaton viesti
Se, että pääministeri joutuisi työttömäksi jäätyään ottamaan siivoojan paikan, olisi kyllä aikamoinen arvonalennus. Mutta mietin tässä, että jos pääministerin ei kannata lähteä siivoamaan, koska se ei ole hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä, niin miksi meillä on poliittiset virkanimitykset, joissa pätevämpi ja osaavampi hakija voidaan ohittaa poliittisella sopivuudella?
Eihän siinäkään ole mitään järkeä, että poliittisessa ja virkamiestoiminnassa sopivuus ohittaa pätevyyden ja osaamisen. Jos kerran pääministerin ei kannata tuhlata osaamistaan siivoojana, niin miksi valtionhallinnossa ja politiikassa voidaan pätevämpi ja osaavampi ohittaa sopivuudella?
Ilmoita asiaton viesti
”…poliittisessa ja virkamiestoiminnassa sopivuus ohittaa pätevyyden ja osaamisen… miksi valtionhallinnossa…?”
– Retorinen kysymys? Sekin kyllä on tiedossa, että julkissektorin osin täysin perusteeton irtisanomissuoja ei käytännössä suojaa ’liian kriittisiä’ tai ’poliittisesti epäkorrekteja’ virkamiehiä, jotka esimerkiksi erehtyvät luulemaan sanan olevan oikeasti vapaa kehitysehdotuksia ja mielipiteitä pyydettäessä. Jopa poliittiset potkut ovat edelleen tuttu ilmiö Suomen jälki-70-lukulaisessa valtionhallinnossa, kun virkakoneiston poliittisaatteelliset katsannot ja kulttuuri periytyvät vielä paikoin (muiden nahoissaan kokemista) lamakausista huolimatta keskeytyksettä auvoisten ns. taistolaisvuosien asetelmista – ks. case http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255825-j…
Ilmoita asiaton viesti
Asian pointtiin liittymättä, mutta itse sisältöön kuitenkin tuli mieleeni Loka-Laitisen kertoma tapaus, jossa tsekkoslovakialaisia vierailijoita kuljetettiin bussilla Naantalin satamasta Helsinkiin. He ohittivat Koiviston residenssin ja Manu oli vapaapäivän kunniaksi haaravoimassa lehtiä puutarhassa.
Bussin opas kuulutti vieraille, että vasemmalla näemme muuten juuri entisen pääministerimme. Vieraat katsoivat hiukan sääliä tuntien ja joku totesi: ”Ei meilläkään enää tapeta entisiä pääministereitä.”
Ilmoita asiaton viesti
Itänaapurissammekin on Stalinin jälkeen oltu hieman liberaalimpia, ja myös Nikita Khrutshtshov laitettiin syrjäyttämisensä jälkeen datshaa haravoimaan, ja niin tehtiin Gorbatshovillekin P. Väyrysen tunnustaman Janajevin juntan ukaasilla, mutta onneksi Gennadij ei päässyt lopulta vallan kahvaan enempää kuin Paavokaan. 😉
Blogisti Birgitta Valonen ehdottaa luovasti, että kaikkein vaikeimmin työllistyvät eli yli 55-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät voisivat kuitata aktiivisuusvelvoitteen itselleen sopivalla kuntoilulla, ja uskoo, että tämä ”hyödyttää sekä työtöntä että yhteiskuntaa” http://bvalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256924-eh…
– Mutta eikö yhteiskuntaa oikeasti hyödyttäisikin ainakin yltiötaloudellisessa mielessä selkeästi enemmän se, että yli 55-vuotiaita entisiä vireitä tuloksentekijöitä eli nykyisiä toivottomia loppusijoitustapauksia olisi mahdollisimman vähän aikaa veronmaksajien kiviriippana? Kuntoilun sijaan tulisikin tällöin kai suositella pikemmin jotain sellaista, mikä lyhentäisi ex-hyödyllisen väestönosan loppuikää merkittävästi jotenkin niin, että kuitenkin selvitään mahdollisimman vähällä hoitoa vaativalla sairastelulla ja muilla yhteiskuntaa rasittavilla kuluilla (älkää nyt mielennepahoittajat olko ymmärtävinänne tätä luovaa sarkasmiheittoa tahallanne ihan väärin…)
Ilmoita asiaton viesti
Hieno kirjoitus, kiitos.
Alkuhan on aika optimistinen. Se että akateemisesti koulutettu saisi virkailijalta listan hänelle sopivista paikoista ja työnantajista tuskin on todellisuutta. Korkeintaan pohjakoulutuksensa perusteella tuo diplomi-insinööri saattaisi saada jonkin ajan kuluttua velvoittavan työtarjouksen eli hänen olisi pakko hakea työtehtävää karenssin uhalla. Tiedän tapauksen, jossa se oli viisikymppisellä aikanaan sähkö- ja tietoliikennetekniikan diplomi-insinööriksi valmistuneelle, mutta ICT-alalla 25 vuotta toimineelle elektroniikkapiirien suunnitteluinsinöörin paikka. Valitettavasti 25 vuotta muilla toimialueilla ei edistä sitä, että hän olisi osannut nykyaikaisten elektroniikkapiirien suunnittelua. Välillä kun on aika paljon muuttunut.
Kursseja hänelle saatettaisiin tarjota – tosin tuskin mitään ammatillista kehittymistä ja osaamisen muuntautumista. Aktiivisuusehdon täyttämiseksi hän saattaisi päästä viiden päivän kurssille, jossa keskustellaan muiden työttömien kanssa, etsitään omia vahvuuksia erilaisten testien avulla, opetella tekemään fantsu ja vaikuttava CV sekä päivän verran opetellaan mikä on LinkedIn. Ei sillä väliä vaikka on lukemattomia kertoja työurallaan niitä samoja testejä käynyt läpi ja ollut LinkedInissä kymmenen vuotta sen perustamisajoista lähtien.
Puhutaan elinikäisestä oppimisesta ja kuinka meidän pitäisi tottua kouluttautumaan ja muuntumaan uusiin työtehtäviin. Kuitenkin todelliset teot ovat harvassa ja yksilöllisen palvelun sijaan tarjotaan hömppäryhmäkursseja ostettuna palveluntarjoajilta, vaikka hyvin toteutetulla verkko-opiskelumahdollisuudella voitaisiin kustannustehokkaasti kattaa sama asia paljon tehokkaammin ja kohdentaa rahaa todelliseen työttömän palveluun, jolla löydettäisiin polku työlistymiseen hyödyntäen osaamista ja löytäen sopivia kursseja osaamisen päivittämiseksi.
Viiskymmpisten akateemisten kohdalla nykyisen mallin ongelmat korostuvat. TE-toimistoilla ei ole asiantuntemusta eikä osaamista auttaa näitä asiakkaita. Tähän pitäisi laittaa paukkuja todella paljon, mutta määrärahojen vähennykset ja koulutusleikkaukset eivät asiaa ole auttaneet. Minua hämmmästyttää myös, että mistään ei oikein ole saatavissa tietoa eri kurssien yms vaikuttavuudesta, seurataanko sitä edes vain riittääkö kunhan tehdään jotain?
Esimerkiksi ICT-alalla on myös tapana, että työnantaja laiminlyö koulutuksen ja uuden teknologian tai järjestelmän tullessa vanhat osaajat lentävät kortistoon epäkurantilla osaamisella sen sijaan, että heidät koulutettaisiin. Tivi kertoi tästä seuraavaa:
”Asiantuntijat saattavat olla täystyöllistettyjä vanhenevan järjestelmän kanssa, ja yhtäkkiä tulee uusi järjestelmä sekä uudet osaajat, jolloin pahimmassa tapauksessa vanhan järjestelmän osaajilta lähtee työpaikka alta”, YTN Tietotekniikan palvelualan vastaava asiamies Björn Wiemers sanoo tiedotteessa.
https://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/it-ammattilaisi…
Ilmoita asiaton viesti
Hyvin realistinen kommentti. Itse sain viimeisen kuukausipalkan toimittajantyöstä 52-vuotiaana, 11 vuotta sitten. Nyt olen eläkkeellä. Kaiken 11 vuotta sitten osaamani hallitsen nyt paremmin ja kaiken uuden tekniikan paremmin kuin nuoret. Naurismaan aidatkin nauraisivat, ja ovat nauraneetkin, mahdollista yritystä hakea töitä.
Onneksi hömppäkurssien seassa ei vielä ole aseenkäsittelyn opetusta. Voisi tulla kaikenlaista mieleen vanhoille pasifisteillekin.
Ilmoita asiaton viesti
” Aktiivimalli 2 kaatuu perustuslakiin. ”18 §
Oikeus työhön ja elinkeinovapaus
Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla.”
– Tuollaisen ajatuksen esittäjää ei ehkä voi suositella luetunymmärtämistä ja loogisuutta edellyttäviin pohdintatehtäviin, mutta kaiketi kommentaattoti siinä vain trollaa. Se, että kaikilla on jokin oikeus tehdä jotain valitsemallaan tavalla, ei tietenkään tarkoita, että jollakulla toisella (kuten yhteiskunnalla) olisi velvollisuus järjestää hänelle esimerkiksi mieluisa työpaikka hänen puolestaan. Kyllä oikeus omiin valintoihin säilyy koko ajan perustuslain mukaisesti, vaikka et onnistuisikaan työllistymään ensisijaisten mieltymysvalintojesi pohjalta, vaan valitsisit niin kuin useimmat ihmiset ovat aina tehneet sen työn, minkä onnistut saamaan.
– Vai ihanko oikeasti vaatisit esimerkiksi kansanedustajille oikeutta ikuiseen työpaikkaan Eduskunnassa ja euroviisuvoitajille elinikäistä tähteyttä etuineen?
Jos siis haluat elättää itsesi rocktähtenä tai ydinfyysikkona, joudut ihan itse etsimään työpanoksellesi sopivan hyödyntäjän tai muun palkanmaksajan, ellei sitten esimerkiksi pappa betalar. Jos sitten käy niin, että työnantaja ei enää tarvitsekaan palveluksiasi, ovat yhteiskunnan auttamismahdollisuudet rajatut kannaltasi onnellisimmillaan ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, mikä ei lähtökohtaisesti ole sama kuin uusi työsuhde. Se edellyttää omatoimista työnhakua edelleen pääosin itse valitsemiltasi aloilta, mutta muutkin mahdolliset toki huomioon ottaen. Tiettävästi te-toimistot voivat jollain tavoin auttaa sopivan työn hakemisessa, mutta enimmäkseen ne kai oikeasti löytyvät varsinaisten työnvälittäjien ja alan nettisivustojen kautta.
Se on toinen asia, että valtaosa vapaista työpaikoista on varsinkin lama- ja taantuma-aikoina eräissä yhteyksissä lähinnä ns. paskaduuneiksi luokiteltavia provisiopalkkaisia pätkähommia, joissa harva oikeasti saavuttaa raivoisasti yrittäenkään likikään työttömyyttä edeltänyttä tulotasoa. Nuorille tuntemattoman alan kokeilu voi olla riskaabeli tulevaisuuden näkymiä ja mahdollista omalle alalle paluuta ajatellen, ja ikääntyville se tarkoittaisi ehkä vääjäämättä lopullista poistumaa monessakin mielessä. Harva haluaa tässä vaiheessa poistua myöskään ammattiliittonsa tarjoaman erilaisen tuen piiristä, vaikka lain kai tulisi taata liittoutumattomillekin työttömille yhtäläiset oikeudet ja edut kuin ”aatteellisten” liittojen jäsenille?
Tyypillisiä kaikkien alojen työttömille tarjolla olevia vapaita työpaikkoja ovat esimerkiksi sellaiset myyntityöt, joissa ’myyjille’ maksetaan pohjapalkkana ehkä joitain satoja euroja/kk ja lisäksi enemmän tai vähemmän sattumanvaraista tuurista riippuvaa provisiopalkkaa teoriassa rajattomasti. Käytännössä tämä useimmin johtaa siihen, että rekrytoitu jatkaa ehkä kuukauden pari ja toteaa sitten ettei 600-1200 euron bruttotulo riitä (varsinkaan päivärahavertailussa) ja työnantajakin vihjaa ettei ollut sinun juttusi, ja sitten siirrytään seuraavaan myyntityöpaikkaan, joita toki taantuman aikanakin on pilvin pimein tarjolla kaikkien alojen työttömille, ja kierto vilkasta.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan asiallista ja luvallista kritiikkiähän tuo kommenttisi oli paitsi tuon termin ’oikeus’ käsittäminen niin, että se sisältäisi ulkopuolisia velvoittavan merkityksen. Minulla on oikeus valita seuranikin, mutta tuolla kohteellaei ole velvollisuutta suostua seurakseni eikä yhteiskunnalla järjestää minulle haluamaani seuraa, vaikka kokisin olevani valmiuksiltani suorastaan ihanneseuralainen. Valitettavasti tämä pätee myös toiveammatteihin ja toivetyöpaikkoihin, joissa tokikaan pärstäkerroin ei saa ratkaista senkään vertaa.
”…ei yhteiskunta voi perustuslain mukaan pakottaakaan työhön.”
– Ei vapaassa maassa tietenkään myöskään voi eikä saa pakottaa ketään johonkin tiettyyn tehtävään, eikä myöskään muita maksamaan terveen aikuisen elantoa ilman jonkinlaista sopimuspohjaista vakuutusrakennelmaa, mikä puolestaan aina on edellyttänyt ainakin jotain aktiivisuutta ja tilanneraportointia työttömyyskassojen yms. etuudennauttijajäseniltäkin myös veronmaksajien edun kannalta. Jossain peekoreoissa ja hitlerstalinstaneissa työnantaminen ja -ottaminen määräytyy ylhäältä käsin pakolla ja yksilön on tyydyttävä osaansa tai ’valittava’ työleirioptio tai kuula kalloon. Länsimaissa ei työttömyyskorvauksen menettämisriski ole ihan samanlainen pakko-optio, vaikka varmaan kenkulta ajatukselta sekin tuntuu ainakin jos ”joutuu” ottamaan ”menetettyä” korvausta huonommin palkatun duunin.
Joskus tässä vertailussa punnitaan myös ns. menetetyn vapaa-ajan kustannuserä, jolloin korvausta selvästi parempikaan nettopalkka ei ehkä riitä, jos duuni ei ole sosiaalisesti mielekästä ja sisäisesti voimauttavaa. Kaikki on suhteellista. Monelle 90-luvun pahimmat vuodet luontaisten taipumustensa vastaisten vieraiden toimialojen provisiopaskaduuneilla sinnitelleelle ensimmäinen lamanjälkeinen kuukausipalkattu normaalityö tuntui kuin sodanjälkeispoudalta, ja sittemmin palkallinen vuosiloma joltain unelmanomaiselta high lifelta, eikä suhtautuminen ns. lomarahojen määrään ole yhtä ’luokkakantaista’ kuin joidenkin etuasemissaan kaiken aikaa röyhistelleiden puheissa. Siinä mielessä ymmärrän jopa Juhan kommentissaan väläyttämää nöyrtymiskokemuksen kasvattavaa vaikutusta, vaikken sitä tietenkään sellaisenaan suosittele yleisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Onko tämä Sirpa Abdullah vähän ”paremman luokan väkeä”. Isommat tulot ja korkeampi asema ihmisten välisessä ”hierarkiassa”. Olen seurannut jonkin aikaa tätä Uuden Suomenpuheenvuoroa ja täytyy sanoa että heti huomaa mitä puoluetta kukin kannattaa. Meillä kaikilla pitää ”nöperössä hörrätä” jotta jotakin tapahtuu.
Ilmoita asiaton viesti
Koulutus on hyvä vaihtoehto, mutta työllistyminen johonkin muuhun Duuniin on työttömyyttä parempi vaihtoehto. Huonoin vaihtoehto on jäädä sekä työn että koulutuksen ulkopuolelle.
Et varmaan kuitenkaan ole sitä mieltä että pääministerin pitäisi mieluummin jäädä kotiin hengailemaan kuin tarttua harjan varteen? Ei täällä nyt kaikkialla vielä niin puhdasta ole etteikö yksi siivooja joukkoon iloiseen mahtuisi.
Ilmoita asiaton viesti
Näinpä. Toki vieraalla alalla kokeilu on eri tavoin myös riskaabeli mahdollisuus ja uhka esimerkiksi eri ikäisille, kun omalle alalle paluu saattaa vaikeutua uran alussa, keskivaiheilla tai eläkeiän kynnyksellä. Sipilät voivat ehkä hyvinkin palata it-bisnekseensä, mutta jos ei onnistu niin harjan varteenkin on kunniallista tarttua. Joillekin nuorehkoille harha-askel omalta osaamisalueelta voi taata lopullisen syrjäraiteen ja ikälopuille eläke- ym. etuisuudet voivat vaarantua sen lisäksi, että työnantaja on luultavasti vähän outo palkatessaan vanhuksen. Blogin kommenteissa on erisuuntaisia ongelmaa valottavia näkemyksiä tästä ja myös mm. lain tulkinnoista kansalaisen oikeudesta työhön ja irtisanomissuojaan hyvinkin erilaisissa tilanteissa.
Eräs näytti väärinymmärtäneen kovin utopistishenkisesti perustuslain kohdan ”jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla” niin, että se muka velvoittaisi yhteiskunnan hankkimaan jokaiselle kansalaiselle tämän puolesta hänelle itselleen mieluisan työpaikan. Jouduin muistuttamaan, että tuollaista luvataan vain sellaisissa diktatuureissa, joilla on vähäisimmät valmiudet ja halut toteuttaa lupaus.
Toinen kommentoija muistuttaa, että ”Perustuslaki unohtuu viimestään silloin, kun lakia tulkitsee virkamies”. – Tuossa näyttäisi olevan perää myös silloin, kun aatteelliset katsannot virkamieskunnan sisällä ovat sikäli eroavat, että kiusallisesta toisinajattelijasta on päästävä eroon vaikka laittomasti. Pohdittavaksi siis tulee myös se perustuslain kohta, jonka mukaan ketään ei saisi ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstään, ks. http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256965…
Ilmoita asiaton viesti
Minusta oleellista on se, kuinka kauan työtön voi etsiä alansa töitä muiden kustannuksella. Jos ”pääministeri” jää 52-vuotiaana työttömäksi, tuleeko muiden maksaa hänen elantonsa eläkeikään asti, jos hän ei saa ”alansa” töitä? Ei se ole enää hänen alansa jos kukaan ei esim.kahden työttömyysvuoden jälkeen työllistä häntä sille alalle.
Ilmoita asiaton viesti
Eikös olekin hienoa, että edes reilu parisataa ihmistä Suomessa on turvattuja? Minä ainakin olen iloinen jokikisen ns.hyväosaisen puolesta, ihan sama miten itselle käy. Ja tämä ei ole sarkasmia.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi tässäkin otettiin siivojat esimerkiksi? Voi olla aika turhauttavaa monen siivojan lukea tämän tyylistä tekstiä.
Kysyn saman tyylisen kysymyksen kuin Matti. Kuinka kauan muiden on elätettävä akateemisesti koulutettu kun hän ei voi tehdä kuin koulutustaan vastaavaa työtä? Itse lähden vahvasti siitä periaatteesta, että terve aikuinen ihminen elättäköön itse itsensä. Otetaan niitä töitä mitä saadaan ja töiden ohessa haetaan parempaa.
Tottakai paras homma kaikkien kannalta on, että jokainen tekee sitä, missä hänen tuottavuus on korkein. Koulutus varmasti korreloi tuottavuuden kanssa, mutta ei missään nimessä sitä takaa. Jos pääministeriä ei uudelleenkoulutus kiinnosta eikä hän työllisty koulutustaan/kokemustaan vastaavaan työhön, on hänen otettava mikä tahansa työ vastaan.
Ilmoita asiaton viesti
Siivoojaksi on vuoden koulutus. Ei tässäkään tapauksessa töihin noin vaan mennä.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä oman etunsa turvaavat ihan lakeja laatimalla,
mutta olisi ihan oikein panna päättäjät välillä ruohonjuuritasolle vaikkapa joka neljäs vuosi ja vuodeksi.
Ilmoita asiaton viesti