PasiSillanpää

Hallituksen toimet ovat vain pieni juonenkäänne työllisyyden paranemisessa

Nyt kun Suomen työmarkkinoilla ovat selvät nousukauden elkeet, on alkanut spekulaatio siitä, mikä Suomen on vetänyt ylös. Jos asiaa hieman yksinkertaistaa, jokainen joka kehuu, kuinka heidän oma porukkansa on tehnyt oikeita päätöksiä nousun aikaansaamiseksi, puhuu hieman turhan suurella suulla. 

Esimerkiksi hallituksen vahvasti ajama kiky -sopimus astui voimaan 1.2.2017. Kuitenkin nousun käynnistyminen yrityksissä oli selvästi nähtävissä jo syksyllä 2016 . Kuten EK:n ulkomaankaupan tilastoistakin näkee, niin vienti oli lähtenyt nousuun jo 2016. Kun ottaa huomioon, että vientitilasto on toteutunutta vientiä, niin on helppo vetää johtopäätös, että yrityksissä oli viimeistään vuoden 2016 keskivaiheilla havaittu viennin elpymistä.

Työmarkkinoiden kuumeneminen on ainakin tähän saaka ollut voimakkaasti riippuvaista viennistä. Vientiyritykset tarvitsevat huippusuhdanteessa paljon resursseja, joita ei kyetä käynnistämään tuosta vain. Siitä syystä niillä on paljon alihankintaa ja alihankkijoilla taas omat tarpeensa aina päivähoitopaikkojen ja koulujen rakentamiseen saakka.

Koska Suomi on edelleenkin hyvin vientivetoinen, ei poliittisilla päätöksillä ole useinkaan ratkaisevaa merkitystä työllisyyttä lisäävänä tai vähentävänä asiana. Työllisyyspolitiikalla voidaan tehokkaasti kyllä ohjata milaista työvoimaa on tarjolla, mutta työvoiman iso kysyntäpiikki syntyy Suomen ulkopuolella tapahtuvien asioiden seurauksena..

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän AkiK kuva
Aki Kivirinta

Samaa mieltä. Tuo kasvun alkaminen oli nähtävissä ruohonjuuritasolla jo vuosina 2015-2016. IT- ja vientialoilla rekry kävi jo silloin aika kuumana ja startupeja syntyi kuin sieniä sateella.

Käyttäjän pasianttila71 kuva
Pasi Anttila

Juuri näin. Sipilällä oli hirveä kiire saada tämä yhteiskunta/kiky-sopimus maaliin koska tiesivät kyllä että vienti vetää jo ja tulosta alkaa tulla. Tiesivät että tätä sopimusta ei edes tarvittaisi. Harmi että ay-liike meni "retkuun"

Käyttäjän vinettoa kuva
Juhani Penttinen

Hyvä kirjoitus! Juuri näin.

Blogis menee jakoon.

Erkki Siponen

Turhaa populismia mistä Suomen talous lähti kasvuun. On yksinkertaisen selvää, että Juha Sipilän hallituksen toimilla on ratkaiseva osuus siihen. Perusteet ovat myös yksinkertaisen selkeät. Edellisen hallituksen pääministerillä Jyrki Kataisella ei ollut edes käsitystä siitä, mistä Suomen taloiden ongelmat johtuvat. Sen todistaa se, että Katainen teetättio Suomen taloudesta analyysin Pekka Himasella, jota voi pitää lähinnä " horoskooppina. " Kun Juha Sipilä tarttui Suomi laivan ruoriin, alkoi tapahtua. Eikä ihme, että tapartui, kun puutiuttiin niihin ongelmiin mistä talousongelmat johtuivat. Loppu onkin jo historiaa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

En nyt sanoisi pieni. Etlan laskelmien (joita SAK pääpiirteittäin komppasi) kikyn vaikutus olisi +22.000-35.000 työpaikkaa muutamassa vuodessa kustannuskilpailukyvyn paranemisen johdosta. Suomen yrittäjät arvioi aktiivimallin tuoneen 10.000 uutta työpaikkaa. Toki VALTAOSA talouden kasvusta johtuu muusta kuin tämän hallituksen tekemisistä, mutta ei niitä ihan mutuillen kannata vähätelläkään.

Edellisenkin hallituksen yhteisöveron alennus tipahtelee luultavasti tämän hallituksen syliin. Useammassakin suuressa investoinnissa alhainen Yhteisövero on mainittu yhtenä keskeisenä vaikuttimena. Investoinnit kasvoivat viime vuonna sen saman 4% minkä viennin ja tuonnin kasvun erotus.

Tiina Teittinen

Työllisyyden kasvun taustoituksessa on käynyt ilmi se fakta että työttömyys ei ole alentunut samassa suhteessa kuin työllisyyden koheneminen. Pylkkösmäinen kapean ulottuvuuden tarkastelu ei riitä hallituksen toimien merkitsevyyden perusteluksi.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Työttömyys ei tietenkään alene samassa suhteessa kuin työllisyys kasvaa. Syitä on monia kuten:

- väkiluku kasvaa jatkuvasti. Väkiluvun kasvua selittävät yksinomaan maahanmuuttajat joiden työllisyysaste on koko väestöä heikompi.

- nousukaudella työvoiman ulkopuolelta virtaa väkeä työmarkkinoille. Esimerkiksi pitkäaikaissairaat paranevat nimenomaan nousukaudella. He eivät ole työttömiä ennen siirtymistään työhön eivätkä näin vähennä työttömien määrää vaikka lisäävätkin työllisten määrää.

Tiina Teittinen Vastaus kommenttiin #9

Hyvä vastaus osittain. Hallituksen toimet eivät ole merkittävästi tähän vaikuttaneet.
Pitkäaikaissairaat eivät ihmeparane nousukaudellakaan. Työnantajat työllistävät enemmän työvoiman ulkopuolisia, kuin pitkäaikaistyöttömiä. Vihaamasi yhteiskuntaluokka on paariaa myös työnantajien näkökulmasta. Ei siksi että he haluaisivat sitä olla.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #10

Kyllä se nyt vain niin menee että työvoiman ulkopuolelta siirrytään töihin. Tosin pitkäaikaissairaiden "ihmeparanemisien" tilalle tulevat sitten lisääntyneet lyhyet salkut. Käytännössä ihmiset siis uskaltavat olla enemmän saikulla kun työvoimasta on pulaa jatkuvien yt-neuvottelujen sijaan.

Sairastaminen ja taloustilanne nyt vaan ovat kytköksissä toisiinsa. Tietenkään se ei tarkoita sitä että syöpäpotilas yhtäkkiä vain parantuisi vaan sitä, että ihmiset hakeutuvat vähemmän mielellään sairausetuuksien piiriin silloin kun töitä on runsaasti tarjolla. Työkyvyttömyyseläkkeiden (sisältäen kuntoutustuet) määrä laski kolmella prosentilla vuoden aikana. Ihmisten valinta sairauden ja työn välillä on merkittävä asia.

Ja siis huomaa nyt vielä että tämä ei välttämättä tarkoita sitä että ihmiset suoraan mustavalkoisesti kusettavat sairausvakuutusta. On täysin mahdollista että valinta tehdään osin tiedostamatta. Murheet tuntuvat suuremmilta tai kivut kovemmilta jos mukaan astuu taloudellinen etu. Tästä on ihan oikeaa näyttöäkin paljon; esimerkiksi onnettomuuksissa loukkaantuneiden kokema kipu tuntuu sitä voimakkaammalta mitä anteliaampi vakuutusjärjestelmä kotimaassa on.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Millähän viiltävällä analyysillä etujärjestö Suomen yrittäjät on päätynyt mukavaan kymmenen tuhannen lukuun?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Kyselytutkimuksella. Suhtaudun siihen itsekin epäilevästi, mutta etumerkki tuskin ainakaan on väärin.

Käyttäjän TimoVirtanen11 kuva
Timo Virtanen

Eiköhän sovita niin, että työttömyys on aina porvarihallituksen vika. Ja hyvä työllisyyskehitys on punaisen -vihreän opposition harjoittaman huulenheiton ansiota.

Käyttäjän TimoVirtanen11 kuva
Timo Virtanen

Eiköhän sovita niin, että työttömyys on aina porvarihallituksen vika. Ja hyvä työllisyyskehitys on punaisen -vihreän opposition harjoittaman huulenheiton ansiota.

Käyttäjän TimoVirtanen11 kuva
Timo Virtanen

Eiköhän sovita niin, että työttömyys on aina porvarihallituksen vika. Ja hyvä työllisyyskehitys on punaisen -vihreän opposition harjoittaman huulenheiton ansiota.

Käyttäjän mauritem kuva
Mauri Temisevä

Blogista voi vetää johtopäätöksen, että hallituksen toimilla ei ole mitään vaikutusta työllisyyteen, koska suhdanteet määräävät. Kuitenkin euroalue lähti kasvuun jo vuonna 2010. Suomi ei vain päässyt talouskasvun mukaan. Vasta tänä vuonna bkt saavuttaa vuoden 2008 tason. Menetimme 10-vuoden talouskasvun osaksi aikaisempien hallitusten päätösten vuoksi, osaksi euroon sitoutumisen ja jäykkien työmarkkinoiden vuoksi. Vuosina 2008-2009 palkkojen sopimusnousu oli 5-6 prosenttia. Suomen kilpailukyky on saatu maltillisten työmarkkinaratkaisujen myötä vasta viime aikoina korjattua.Sen myötä vienti on alkanut vetää hyvien suhdanteiden vauhdittamana ja samalla työllisyys parantuu.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset