PasiSillanpää

Päättäjien ja kansan kiukuttelua murrosaikana

Mielipiteenvapausasioissa konservatiivinen Kokoomus haluaa tarttua kaaokseen suitsimalla poliittista keskustelua. Perussuomalaiset haluaa estää vääränlaisten ihmisten maahantulon. Keskusta haluaa estää maaseudun tyhjenemisen. SDP yrittää estää keskiasteen tai alemman koulutuksen saaneiden suhteellisen köyhtymisen lisääntymistä. 

Edellä mainitut tavoitteet saattavat tuntua hyvin erilaisilta, mutta niissä on lopulta kyse yhdestä ja samasta asiasta. Siitä kenellä on valta. 

Suuryritykset uhkaavat jättää Suomen, mikäli niiden toimintaa ei tueta. ICT (eli tietoteknikka- ja informaatio) -alan yritykset vaativat lisää yhteiskunnan järjestämää koulutusta omalle toimialalleen. Uusien teknologioiden kehittäjät vaativat tukea uuden kehittämiseen. Maatalous vaatii tukia ruoantuotantoon. Työnantajat puhuvat joidenkin ammattiryhmien palkkojen laskemisesta. Ammattiliitot kiristävät poliittikkojen hermoja pelottelemalla lakoilla. 

Poliittinen keskustelu tuntuu usein kaoottiselta. Siksi sitä pitää katsoa välillä poliittisen keskustelun yläpuolelta.

Meillä on meneiillään jatkuva kiista siitä, kenelle valta kuuluu. Se ei ole mikään pieni kysymys. Valta on nimittäin perinteisesti kuulunut suurille poliittisille ryhmittymille, suuryrityksille, rahoitusmaailmalle ja erilaisille etujärjestöille. Uudenlaisen kommunikaation seurauksena niiden valta on haastettu ja tullaan haastamaan edelleen. 

Kansanedustaja ei voi enää olla rauhassa vaalien jälkeistä neljää vuotta. Häntä tarkkaillaan ja arvioidaan joka päivä. Aina on jossakin joku, joka huomaa pienetkin virheet. Sama koskee yrityselämää ja etujärjestöjä. Vaikka kuinka yrittää, vastuussa oleva ihminen joutuu aina jonkun silmätikuksi, ikävimmillään solvausten ja vihan kohteeksi. Vihan perimmäinen syy ei ehkä ole ihmisten perinpohjainen viha. Suurin syy on ehkä se, että yhteiskunnan valtarakenteet eivät ole parhaat mahdolliset uudessa maailmassa. 

Uudessa maailmassa käy hyvin todennäköisesti niin, että kansalaisten suora valta isoissa päätöksissä tulee suuremmaksi. En lähde ennustamaan mikä on se konkreettinen malli, jolla tulevaisuudessa päätetään asioista, mutta pidän lähes varmana, että nykyinen edustukselinen demokratia saa rinnalleen lähes yhtä suurta valtaa käyttävän suoran kansanvallan. Toteutuuko se sosiaalisen median huutoäänestyksellä vai jollakin muulla tavalla, on tässä vaiheessa vielä sivuseikka. 

Tätä ajatusta vasten on helpompi arvioida erilaisia keskusteluja ja niiden motiiveja. Esimerkiksi eilen A-studiossa haastateltu puolustusministeri Niinistö myönsi hieman kierrellen, että ei hänen viime viikon älähdyksensä puolustusvoimien ruokapäätöksistä ollut niinkään itse asiasta, vaan enemmänkiin poliittista shakkia. 

Elämme mielenkiintoisia aikoja. Aina on tiedetty, että se mistä puhutaan, ei välttämättä ole se, mitä perimmiltään ajetaan takaa. Uusi maailma on herkempi puuttumaan tällaiseen käytökseen ja haastaa poliittisen agendan. Tietenkin sillä edellytyksellä, että ihmisillä oikeasti riittää aikaa ja halua perehtyä päätösten moniin eri ulottuvuuksiin. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Osuvasti tv:ssä puhutaan juuri nyt Helsinkiin avattavasta Amos Rex- museosta, jonka nimen sanotaan tulevan samassa rakennuksessa sijaitsevasta elokuvateatteri Rexistä.

Joku tiedonhaluinen vääräleuka voisi päätellä sen pikemmin juontuvan ruotsinkielistä taustayhteisöä hurmaavasta kuningasta tarkoittavasta latinankielen sanasta rex.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Hyvä kirjoitus, kiitos! Jäänee valitetavan vähälle huomiolle, kun tärkeämpää on Aallon klubilla käynti, Soinin aborttilausunnot, intin kasvisruokapäivät sekä nyt Huhtasaaren gradu.

Julkisuus ml sähköisenä saatavissa olevat lakiesitykset ja niistä annetut lausunnot tarjoavat nykyään mahdollisuuden tutustua melko hyvin taustoihin ja perusteluihin halutessaan. Itse olen noita kstellut ja monesta paistaa pilloagenda. Hyvä esimerkki voisi olla vaikkapa Vartiaisen nyt lausutut aktiivimallin pelotevaikutukset. Tällaisista ei tietenkään ole lain perusteluissa halaistua ssnaa vaikka kyseessä on ilmiselvä tavoite.

Harvalla on aikaa ja kiinnostusta tutustua taustoihin - ei endes medialla vaan helpompi on jakaa toisten uutisia selviten vähällä työllä. Eduskunnan kyselytunneista on tullut täyttä poliittista teatteria vailla asiasisältöä.

Oikeistohallitus ja nousukausi yhdessä on luonut tilanteen, jossa varsin hyvin näkyvät erilaiset arvot ja painotukset. Tämä lienee korostanut vastakkainasettelua. Ei jakovaraa, mutta veroja alas olkoon yksi esimerkki.

Suuryritykset mm EK:n äänellä haluavat toisaalta mahdollisimman paljon vapauksia ja vähää sääntelyä, mutta ovat esimerkkisiä mukaan vaatimassa yhteiskunnan pitävän huolta oikeastaan kaikesta ihmisten koulutuksesta ja muuntokoulutuksesta omiin tarpeisiinsa. Vuosikausia jatkuneissa säästökuureissa kvartaalitalouden mallioppilasmaana on rapautettu omaa osaamista, tuotekehitystä ja tutkimusta. Yhteiskunnan pitäisi paikata tämä eikä se saisi maksaa mitään.

Valtataistelu on meneillään ja vaaleja kohden tullaan näkemään vielä kiihkeämpää kamppailua. Jännittävä nähdä minne vaaka kallistuu.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset