PasiSillanpää

Miksi Twitter rähisee säännöllisesti?

Twitter -uutisvirran kautta syntyy enemmän hälyjä ja toimintaa kuin mistään muusta kanavasta. Tämä siitäkin huolimatta, että aktiivisten Twitter -ihmisten määrä on merkittävästi pienempi kuin vaikkapa Facebookissa. Twitterissä on ainakin Suomi -tasolla jotakin erityistä, mikä tekee siitä itseään suuremman.

Useamman vuoden kokemuksella, ilman tieteellistä analyysiä, heitän nyt keskusteluun muutamia näkemyksiä, joita saa ja joita toivon haastettavan. Sitä ennen lainaan Pekka Saurin melko tuoretta twiittiä:

"Kaikesta kohelluksesta huolimatta haluan uskoa, että ihmiskunta harjoittelee parhaillaan sopeutumista avoimen kommunikaation maailmaan - ja että se lopulta onnistuu."

Twitter on uuden kansalaisvaikuttamisen demokraattinen kokeilu. On yltiöpäistä väittää, että Twitter jää pysyväksi kommunikointikanavaksi, mutta tällä hetkellä se edustaa kansalaisdemokratian uutta aaltoa kaikkein puhtaimmin. Ensinnäkin Twitter on täysin demokraattinen. Kenellä tahansa on mahdollisuus osallistua mihin tahansa keskusteluun, ellei häntä ole bannattu. (Tulen tähän myöhemmin). Toisekseen, twitterissä myös syntyy keskusteluja, joissa eri mieltä olevat tai aivan eri tietotasolla kulkevat yrittävät löytää yhteisymmärrystä. Twitter on myös kaikkien vaikuttajaryhmien kanava. Yhtä hyvin rasisti, feministi, viranomainen, poliitikko, toimittaja, taiteilija tai yrittäjä voi päästä ääneen ja saada vaikutusvaltaa. Twitter on myös äärettömän nopea. Välillä digilehden uutinen on jo vanhaa tietoa Twitter -kansalle. Osa jopa vitsailee sillä, että tämän päivän twiitit voi lukea huomisen lehdestä. Siinäkin on osatotuus.

Kun ihmiset tulevat yhteen paikkaan erilaisilla koulutustaustoilla, erilaisella yhteiskunnallisella asemalla, erilaisilla tavoitteilla ja erilaisella keskustelemiseen liittyvällä kokemuksella, on väistämätöntä, että siinä tulee erilaisia yhteentörmäyksiä. Niitä tapahtuu ihan tavallisessa elämässäkin. 

Twitterin haaste on siis se, että yhtäkkiä meitä on samassa tilassa lukuisa määrä ihmisiä, jotka haluavat tulla kuulluksi, jotka kuuntelevat vaihtelevalla tasolla muita, joiden suhtautuminen toisen tietoon tai asenteisiin vaihtelee ja joiden kärsivällisyys on mistä tahansa syystä vaihtelevaa. Lopulta kasassa on epävakaa lannoitepommi, joka räjähtää periaatteessa mistä tahansa.

Räjähdyksistä huolimatta, Twitterin luonne palautuu aina takaisin alkuperäiseksi. Se ikäänkuin alkaa keräämään seuraavaa hirmumyrskyä. Oleellista on kuitenkin, että seuraavaa räjähdystä ei voi ennakoida tarkasti. Tiedämme vain, että se tapahtuu aivan varmasti.

Twitter -myrskyihin joutuvat vain ne, jotka osallistuvat keskusteluihin. Muut voivat ihan vapaasti täydentää popcorn -varastojaan ja nojata taakse nojatuolissaan. Pelkän aiheen seuraamisen lisäksi silloin kannattaa seurata myös keskustelutavan kehittymistä. Twitter nimittäin parantaa itse itseään (tai siis siellä olevat ihmiset sen tekevät).  Se onkin koko ympäristön paras puoli. Ennen pitkää löydämme aina uusia tapoja rakentaa jotakin parempaa yhteistä.

Aktviivisena keskustelijana ja provokaatioidenkin harjoittajana, olen itsekin ollut välillä myrskyn silmässä. Se kuuluu kommentoinnin etuihin. Joskus päätä saattaa kylmätä, mutta aina kun muistan, että jokainen keskustelu ei ole mahdollisuus epäonnistua, vaan ne ovat mahdollisuuksia oppia ja onnistua, muistan ottaa iskutkin vastaan sellaisena kuin ne tulevat.

Twitterin suurimmat kohut syntyvät siitä, kun kaksi keskustelijaa ei jostakin syystä löydä yhteistä säveltä. Joko molemmat ovat samaan aikaan pahalla päällä, he ajattelevat liian eri tavalla, heillä on aivan liian erilainen kokemuspohja tai heille on tärkeämpää puolustaa omaa arvomaailmaansa kuin rakentaa yhteisymmärrystä. Toki paljon muitakin syitä löytyy.

Yhtä kaikki, Twitterin räjähdykset kuuluvat asiaan, koska ensimmäistä kertaa demokratian historiassa kuka tahansa voi sanoa mitä tahansa ja kenelle tahansa ja kaikilla on mahdollisuus ymmärtää asiat omalla tavallaan tai sitten oikein.

Ai niin se bannaus.... Eli ihmisten sulkeminen keskustelun ulkopuolelle. Se johtuu useimmin siitä, että provosoinnista provosoidutaan liiaksi. Sen jälkeen ei oikeastaan ole enää mitään muuta tehtävissä kuin vetäytyä sivulle ja sulkea provosoija ulkopuolelle. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Twitterin "demokratia" taitaa olla amerikkalaisten liikemiesten käsitystä siitä. Eli algoritmit päättävät, mitkä twiitit näet seinällä. Kun etsit twiittejä tietystä aiheesta, sovellus näyttää automaattisesti "suosituimmat". Tosin viimeisimmätkin saa vielä näkyviin, ainakin toistaiseksi.

Yhtenä uusimmista piirteistä on, että sovellus lähettää ilmoituksen siitä, kun joku seuratuistani on pöhissyt jonkun twiitin tiimoilta, vaikken itse ole osallistunut.
Sitä en tiedä, voiko joku suomalainen kaupallinen taho ostaa näkyvyyttä seinälläni, muunkin kuin suorien mainoksien muodossa.

Ehkä suomalainen media on vielä niin somen pauloissa, ettei osaa näitä ilmiselviä manipuloinnin muotoja nostaa esiin. Älyköiksi ylistetyt poliitikot ja toimittajat kilvan ylistävät Twitteriä. Vaikkakin Trumpin propagandasta Facebookissa ollaankin oltu huolissaan.

Nikolai Holopainen

Trump twitter rähisee koko ajan. Aiemmin lehtitalot määrittelivät päivän puheenaiheet nyt toimittajat lukevat päivän agendan aamiaisella Trumpin twiiteistä. Niitä ei voi sivuuttaa. Hän on mullistanut presidenttiyden somen ja ennen kaikkea twitterin avulla. Twitteriin muodostuu samanmielisten ryhmiä ja pelkästään katsomalla ketä tuttuja twiittaajaa seuraa voi päätellä kenen leipää hän syö. Ja suoraan sanottuna joidenkin toimittajien twiittailu on niin luokatonta, että se vie uskottavuuden heidän kirjoituksiltaan.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Twitter on pinnallistanut politiikkaa ehkä enemmän kuin mikään muu viestintäkanava. Kirjoitettu viesti synnyttää lähes aina jyrkemmän vaikutelman kuin puhuttu ja kun viesti sullotaan piennen merkkimäärään, jyrkkyys lisääntyy. Kun niitä tekstejä vielä huiskitaan kevyellä ja lyhyellä harkinnalla, edellytykset väärinymmärrykselle, tahattomalle ja etenkin tahalliselle, ovat enemmän kuin hyvät. Ja kyky viestien väärintulkintaan on ehtymätön luonnonvara. Mitä tulee twitterin demokraattisuuteen, se on kuten lätäkän pelaamisen demokratia. Kaikki saavat pelata jossakin, mutta huomio keskittyy muutamaan suurseuran pelaajaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset