PasiSillanpää

Rakennamme Suomea hyvinvoiville

Kysyin joskus kokeneelta jalkapallon juniorivalmentajalta, että missä vaiheessa lapsen lahjakkuuden voi tunnistaa? Hänen mukaansa ei alle kymmenvuotiaana. Siihen saakka menestysen takana voi lahjakkuuden sijaan olla vanhempien voimakas tuki ja/ tai syntyminen vuoden alkupuolella ja sen tuoma fyysinen etumatka.

Jalkapallo on onneksi vain harrastus. Olkoonkin, että aika totiseksi sekin menee varsin nuorena.

Isompi asia on se, että sama tilanne on syntymässä opetukseen. Tai se on jo syntynytkin. Viikonloppuna Helsingin Sanomat kertoi vielä julkaisemattomasta tutkimuksesta, jonka mukaan uudet oppimismenetelmät ovat heikentäneet oppimistuloksia. Uusia menetelmiä tässä ovat olleet digitaalisuuden lisääminen, ilmiöoppiminen ja oppilaiden lisääntynyt itsenäisyys läksyjen teossa.

Arvatkaapa mihin tämä on johtanut?

Hyvin koulutettujen vanhempien lapset ovat pärjänneet edelleen hyvin, mutta muilla menee huonommin. Tämä johtuu, simbsalabim, siitä että hyvin koulutetut vanhemmat ovat enemmän mukana lastensa koululäksyjen teossa. Eli paikkaavat ne ohjauksen ja koulutusmenetelmien puutteet, mitkä koulussa ovat syntyneet. Uudet oppimismenetelmät ovat siis lisänneet eriarvoisuutta. 

Jos muistan oikein, peruskoulun alkuperäinen ajatus ja suomalaisen koulutuksen ylpeydenaihe on ollut se, että taustasta huolimatta, lapsille annetaan tasa-arvoiset mahdollisuudet menestyä. Nyt se on siis romutettu.

Tällä ei ole mikään pienen pieni merkitys. Jos lapsi leimautuu heikoksi oppilaaksi, yläasteella hän saattaa ajautua entistä eriarvoisempaan asemaan. Peruskoulun seitsemäs luokka on seuraava vaihe, jossa eriarvoisuus alkaa jakautua. Parhailla oppilailla on mahdollisuus valita erikoistuneista yläasteista (tämä toki vain suurissa kaupungeissa), joissa arvatenkin on parempi opiskelurauha ja kunnianhimoisempi oppimisympäristö. 

Voidaan vain kuvitella, mitä tapahtuu yhdeksännen luokan jälkeen...

Heikoimmin menestyneet menevät ammattikouluihin, joista opetusta on leikattu niin paljon, että sieltä valmistuu (julkisuudessa olleiden juttujen perusteella), oppilaita joilla ei ole riittäviä taitoja ammattiinsa.

Ja sitten puhutaan siitä, että nuoret miehet syrjäytyvät. Jep...

Ongelmaton ei ole yliopistomaailmakaan, mutta ei nyt ratkaista kaikkea yhdessä kirjoituksessa. Suomalainen peruskoulutus oli jossakin vaiheessa tasa-arvoinen ja antoi mahdollisuuden hieman vähävaraisemman ja vähemmän koulutetusta perheestä tulevan oppilaankin onnistua. Nyt näyttää vahvasti siltä, että se tie on sulkeutumassa.

Miksi?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

En tiedä mikä kuningasajatus tuossa on ollut takana, eikä ole muuta kuin luettua ja tutuilta kuultua juttua koulumaailmasta. Silti oma pää sanoo, ettei homma voi oikeasti toimia, mikäli lasten ja nuorten opettamisesta uupuu opettaminen.

En tiedä mitä siellä sitten tehdään, jos aikaa ei jää opettamiseen.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

No eikös opetushallituksen puhuva pää jo käynyt kommentoimassa, että tuo ei pidä paikkaansa, vaan syynä on vain joidenkin allergisuus oppimiselle?

Erikoistuneille yläasteille suuntaavien motiivejakaan on turha kyseenalaistaa. Kyllä ne kaikki ovat hirmu kiinnostuneita latinankieliseen harpunsoittoon erikoistumisesta. Se, että samalla tulee järjestäneeksi lapsensa oppimisympäristöön josta "heikompi aines" puuttuu, on pelkkää sattumaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset