PasiSillanpää

Eduskunta ei päätä bisneksistä

Politikassa käytävä keskustelu elinkeinoelämän kehittämisestä on monelta osin hakoteillä. Keskustelun sävy on liiaksi siinä, mitä liiketoimintoja tuetaan tai ei tueta. Sen tulee olla enemmän siinä, miten politiikka poistaa yleistä epävarmuutta yritysten päätöksenteosta.

Moni poliitikko on kuin myrskyssä heiluva tuuliviiri. Kun heille kertoo, että jokin asia on lupaava, kiinnostava ja mediaseksikäs, ei mene aikaakaan, kun kyseisestä bisneksestä on tehty valtiotasoinen kannanotto. Innokkaimmat keksivät lakialoitteita tai tukijärjestelmiä asioista, joista edes bisnesmaailmalla ei ole kovin selkeää käsitystä. 

Niinpä olemme aika ajoin tilanteissa, joissa ehkä hyvää tarkoittava poliittinen aloite sekoittaa koko bisneksen. Esimerkkejä ei varmaankaan tarvitse kenenkään kauaa miettiä.

Poliitikoilla on ehkä turhan suuri halu puuttua siihen, että valtio ohjaa kehitystä hyvän ja pahan (tai vähemmän hyvän) välillä. Sen seurauksena  syntyy tilanteita, joissa moni yritys lähtee lyhytjänteisesti optimoimaan lainsäädännön tuomia mahdollisuuksia. Yritysten pitkäaikaisen menestyksen kannalta politiikka tekee tässä jopa vahinkoa. Se lähtee rajoittamaan vapaata kilpailua, joka on yritysten kehittymisen välttämätön edellytys. 

Erityisen haitallista eduskunnan tekemässä politiikassa on pelko vanhan yritystoiminnan kuolemasta. Se on johtanut rakenteisiin, joissa moni yritys uinuu pienessä itsesäälin sekaisessa omahyväisyydessään, koska ne ovat valtion suojeluksessa. Valtion ohjaus estää tekemästä suurta, mutta takaa kuitenkin siedettävät olosuhteet.

Joskus oli varmaan aika, jolloin tämä kaikki oli viisasta. Nyt se ei enää ole. Yrityksemme ovat aina osa globaalia kilpailua. Edes pikkupaikkakunnan pieni kahvila ei voi siltä välttyä. Siksi eduskunnan elinkeinoelämää koskeva päätöksenteko pitää uudistaa. Seuraava vaalikausi on siihen tietenkin hyvä lähtökohta. 

Sen sijaan, että kansanedustajat miettisivät, mille liiketoiminnalle annetaan tukea, heidän tulisi miettiä, mitä suomalaisilta yrityksiltä kokonaisuudessaan halutaan. Halutaanko niiden kansainvälistyvän, halutaanko niiltä ympäristöarvojen lisäksi sosiaalista vastuuta ja ylipäänsä halutaanko niiden kaikkien uudistuvan?

Keinoälyhankkeet, sähköautojen hankinnan tukeminen, biotalouden rahoitusmuodot ja muut hienolta kuulostavat poliittisen keskustelun aiheet ovat näpertelyä, jolla hämmennetään. Todelliset ratkaisut käydään kuitenkin aina kylmien markkinavoimien toimesta. Asiakas ostaa sitä, minkä parhaaksi näkee ja riskirahoittajat sijoittavat sinne, missä tehdään hyvää bisnestä. Mutta valtio voi ohjata vaikka sitä, että toimialasta riippumatta, kaikki yritykset täyttävät tietyt säännöt.

Usein sanotaan, että tulevaisuuden Suomessa ei ole varaa tukea kaikkia niitä ihmisiä, joilla menee huonosti. Jos niin on, sen pitää koskea myös elinkeinoelämää. Huonosti pärjäävien yritysten keinotekoinen tukeminen ei ainoastaan sido resursseja, vaan se antaa niille vaarallisen hyvänolontunteen siitä, että heidän ei tarvitse kehittyä niin paljon, kuin vapaan kilpailun ympäristössä pitäisi. Tämä ei koske ainoastaan ns. vanhan maailman yrityksiä, vaan myös iso osa uuden teknologian ja uuden maailman yrityksistä on turhan vaatimattomalla kunnianhimolla liikkeellä. 

Se ei ole nimittäin mikään maailmoja mullistava strategia startupillekaan, että ensimmäisenä ajatuksena tavoitellaan ulkopuolista investointia. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Ei pitäisi päättää, mutta aika voimakkaasti hallituksen ja eduskunnan päätökset liiketoimintaympäristöä muokkaavat. Välillä mieleen tulee jopa rakenteellisen korruption mahdollisuus.

Esimerkiksi tällä hetkellä biotalouteen laitetaan merkittäviä summia rahaa kärkihankkeista, ohjaamalla Business Finlandin painopisteitä yms. Valtion tuen lisäksi aluepolitiikka ja sieltä jaettavat tuet Elyjen ja maakuntaliittojen kautta tulevat myös kuvaan. Samalla ajetaan vaikkapa biopolttoaineen sekoitusmäärän nostamista lailla.

Onko sitten ihme, että merkittävien sijoittajien rahat ohjautuvat tällaisille alueille?

Iltalehti kertoi taannoin mm Lieksan bioöljytuotantolaitoksesta, johon on lähtenyt mukaan mm Tarjoustalot myynyt Kyösti Kakkonen. Rahoituskuvioiden taustalla varmistajana on venäläisiin kytketty kyproslainen firma.

https://www.iltalehti.fi/talous/a/69bca109-d1d2-41...

Pohjois-Karjalan ELY on jo myöntänyt hankkeelle 7 miljoonaa valtionavustustusta. Lisäksi on jo sovittu toimituksista erikoisen prosessi kautta:
"Green Fuel Nordic tiedotti lokakuussa 2018 toimitussopimuksesta Savon Voiman kanssa. Erikoista kyllä Savon Voima ilmoitti tasan vuotta aikaisemmin lopettavansa vuodesta 2015 jatkuneet kokeilut Fortumin bioöljyllä, koska Iisalmen lämpökeskusta ei saatu toimimaan kustannustehokkaasti pyrolyysiöljyllä. Nyt samaa tuotetta on kuitenkin määrä ostaa samassa paikassa poltettavaksi."

Suomalaisten varakkeiden tahojen sijoitukset kohdistuvat yhä useammin vientiin tähtäävien ja kasvuyritysten sijaan valtion tunkkaamille alueille. Markkinathan eivät ole väärässä, joten niistä lienee oletettavissa hyvä tuotto.

Esimerkiksi suomalaisten varakkaiden yksityishenkilöiden sijoitusrahastofirma Taaleri sijoittaa yhä enemmän näihin kohteisiin. Tästä kirjoitin blogissani Mihin varakkaat suomalaiset sijoittavat - case Taaleri.

http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/25...

Tällä hallituskaudella ollaan jopa ennennäkemättömällä tavalla pyritty ohjailemaan liike-elämää. Saa nähdä mitä siitä pitkällä aikajänteellä seuraa. Malli on kuitenkin epäterve.

Toiveesi ja ehdotuksesi on hyvä, toivottavasti siihen suuntaan mennään ja valtio puuttuu yhä vähemmän markkinoihin.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Oma tarinansa ovat Tuulimyllytukiaiset I:n ( tuulisähkön syöttötariffi, Vanhansen II-hallitus, Pekkarinen, Cronberg, 2010 ) ja Tuulimyllytukiaiset II:n ( uusiutuvan energian tukien huutokauppa, preemio, Sipilän hallitus, Tiilikainen, Lintilä, 2018 ) Moolokin kitaan heitetyt rahat.

Näiden "bisnesten" tukeminen tulee maksamaan niiden voimassaoloajalta ( kumpikin 12 vuotta ) yhteensä noin 4 500 - 5 000 miljoonaa euroa. Samaan aikaan tuskaillaan, että mistä saataisiin pääratojen kunnostamiseen miljardit.

Kumpikohan tässä maassa luo edellytyksiä todelliselle ja aidolle bisneksen pyörittämiselle koko maassa: Tuulimyllytukiaiset vai liikenneinfran ja myös tietoliikenneinfran kuntoon saattaminen ? Noilla tuulimyllytukiaisten miljardeilla saisi mittavasti aikaan jotakin muuta kuin tuuleen heitettyä julkista rahaa ( josta 1/3 menee suoraan ulkomaille ).

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Pasi osuu jälleen naulankantaan, näin se juuri menee. Poliitikot ovat kuin kuhnureita jotka yrittävät säästää henkensä tulevissa vaaleissa ja esittävät olevansa aktiivisia ja neroja. Pitkässä juoksussa ei kuitenkaan pärjää jos toimii poliitikon lailla, katse on oltava äärettömyydessä ei vaalikauden touhussa.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Pasi Sillanpäältä tärkeä ja ajankohtainen puheenvuoro! Poliitikkojen pitäisi lukea tämä.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Pasi: Kyllä eduskunta, hallitus ja ministeriöt luovat edelleenkin raamit ja edellytykset eri liiketoimien mahdollisuuksille menestyä.

Suuret linjat hahmottuvat vuosikymmenten saatossa ja ovat usein heikkojen ja peitettyjen yksittäisten toimien takana. esimerkki metsäteollisuudesta , sen lobbauksen laajoista sivuvaikutuksista ja tehokkuudesta :

http://merjamkisalo-ropponen.puheenvuoro.uusisuomi...

http://merjamkisalo-ropponen.puheenvuoro.uusisuomi...

Kai Häppölä

Pasi on valitettavan oikeassa. Hallitus ja ministeriöt luovat puitteet ja linjaukset. Läheskään kaikkea ei koske lainsäädäntöpakko tai lainsäädännön muutokset, jolloin ne tulisivat eduskunnan käsittelyyn ja jos tulisikin, niin niitä rajaa korkeintaan jo olemassa oleva lainsäädäntö.
Hyvä kysymys on, missä määrin ministeriöden virkamiesvalmistelijat voivat tai saavat osoittaa osaamistaan vai onko heidän oletusarvoisesti oltava kaikille hallituksille lojaaleja. Demokratiassa yksinkertaisella enemmistöllä tehtävät muutokset antavat hallitukselle mahdollisuuden jyrätä päätökset lävitse. Kaikissa asioissa oppositio ei ole riittävästi hereillä ymmärtääkseen mistä on kyse, varsinkin kuin toteutuksen ajoitus ei suoraan kerro miksi lainsäädännön muutos valmistellaan.

On hyvä näin vaalien alla ottaa esiin aiheita, jotka hypetyksen voimalla saavat siivet ja jotka tätä kautta avaavat merkittävien sijoittajien halun päästä etuoikeutettuna hyötymään. Tällaiseksi esim. sopii jo tunnetuksi tullut tuulivoima. Ilmastomuutokseen ja sen ohella tehtävät päätökset ovat edelleenkin se tekijä, joka haastaa avoimen tiedonkulun, asiantuntijoiden käytön ja lobbaavat aktiivit sijoittajakandidaatit hämmentämään median omille avauksilleen. Eduskunnan ja puolueiden osaaminen ja tiedot ovat haastettuina. Hyvä kysymys on, missä määrin ja milloin sisäpiirin tiedot tulevissa mahdollisuuksissa luovat etuoikeuden rajatulle joukolle hyötyä äisä vinkeistä. Onko esim. Finanssivalvonta ja sen toimintaa ohjaava lainsäädäntö ajan tasalla.
Entistä tärkeämpää on, että eduskuntaan valittavat ovat osaavia ja itse ajattelemaan pystyviä. Median suhteen, poliittisten toimittajien osaaminen on samalla tavalla haastettuna!

Kaarina Leinonen

Sinun "nöperössäsi" hörrää mutta mihin sijoitat ne köyhimmät ? Siis "oikeat" suomalaiset ?

Kaarina Leinonen

Olen käynyt Kyösti´Kakkosen -kaupassa Tokmannissa lähellä. Siellä on näitä "kytkyjä" . Jos haluat ostaa jotakin on ostettava toinenkin "tavara" ? Sillä tavalla näyttävät toimivan . !!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset