PasiSillanpää

Suomalaiset ovat pohjolan gallialaisia

Vaikka maailma romahtaisi, suomalainen jatkaa arkeaan kuten ennenkin, sillä suomalainen pelkää ainoastaan sitä, että hänen itsensä pitää muuttua.

Kun finanssikriisi sai alkunsa vuoden 2007 tienoilla, USA:ssa, Saksassa ja Ruotsissa sanan strategia googlaukset kasvoivat jyrkästi. Esimerkiksi USA:ssa ne pysyivät korkeana vielä vuoteen 2010. Samaan aikaan Suomessa, kyseisen sanan haut jatkoivat vanhaa rataansa, joka muistuttaa hieman kammiovärinästä kärsivän sydänkäyrää. Vuodesta toiseen korkein piikki osui loman jälkeiseen aikaan ja kokonaisuudessaan käyrä osoitti laskevaa ainakin vuodesta 2004 alkaen.

Kun finanssikriisi iski, suomalaiset näyttivät ajattelevan, että tiedämme parhaat konstit, joten uusia ideoita ei tarvitse kauheasti hakea. Ei kannattanut hötkyillä, sillä arkinen elämä näytti tänään ihan siltä samalta kuin eilenkin.

Suomalainen herää asioihin, jos ne ovat syvän henkilökohtaisia.

Esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyviä toimia vastustetaan vasta, kun suomalaista uhkaa oman auton käytön rajoittamisella. Suomalaiselle on hirveä ajatus, että joutuisi samaan junaan tai bussiin toisten suomalaisten kanssa, puhumattakaan, että siellä olisi joku ulkomaalainen. Siellä junassa voisi olla vaikka toinen suomalainen liian lähellä. Kerran olen tähän asiaan liittyvään junaraivoonkin törmännyt, kun nainen huusi täydessä paikallisjunassa toiselle naiselle; "älä tule yhtään lähemmäksi". 

Se on juuri se suomalainen asenne. Älä tuo maailman ongelmia yhtään lähemmäksi. En halua joutua osalliseksi niistä. Haluan elää rauhassa omaa elämääni, valita omat taisteluni ja välttää muutoksia, joissa itse joudun opettelemaan uuden asenteen. 

Suomalaiset eivät vastusta muutosta. Suomalaiset vastustavat sitä, että ongelmiin haetaan uudenlaisia ratkaisuja, jotka osuvat omaan henkilökohtaiseen elämään. Se että finanssikriisin yhteydessä meillä haettiin sanalla "strategia" mainitsemiani verokkimaita vähemmän, kertoo minulle, että yrityksissä ei ajateltu kovinkaan suuresti, että finanssikriisi on mikään erityinen syy miettiä, onko strategiamme kunnossa. Se oli business as usual. Yksi ongelma muiden joukossa, joka voidaan ratkaista samalla tavalla kuin kaikki ongelmat aina ennenkin.

Finanssikriisissä juuri Suomi oli yksi paihimmista kärsijöistä. Meillä nousu kesti pidempään kuin monessa muussa teollistuneessa länsimaassa. Yksi syy siihen oli se, että meillä ajateltiin liian pitkään, että uudessa maailmassa voidaan edetä vanhoilla suunnitteluopeilla. Koska asiat oli ratkaistu niillä ennenkin, ne kyllä kävivät tässä uudessakin tilanteessa.

Suomalainen ongelma ei ole muutoshaluttomuus. Se ongelma on jokaisen suomalaisen yksilön henkilökohtainen ongelma suhteessa muutokseen. Kansamme on osannut tehdä muutoksia, mutta yksilöt haluavat vapaamatkustaa sen mukana. Muutos on kiva, jos se tuo minulle jotakin enemmän ja muutos on paha, jos se vie minulta jotakin.

Meidän on aika ryhtyä ajattelemaan, mitä parempaa saan tilalle, jos luovun jostakin. Tiedän, että sen kuvitteleminen on vaikeaa ja kokeileminen vieläkin vaikeampaa. Mutta siitä saatava palkinto on sen arvoinen. 

Vaikka ethän sinä tietenkään tämän väitteen perusteella sitä vielä usko.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Nykyinen tilanne näyttäyy tavalliselle tallaajalle ongelmalliselta.

1. Maailman poliittinen tilanne on epävakaa

2. Ilmastonmuutos on globaali ilmiö, poliitikot puhuvat naiivisti miten Suomi pystyy pelastamaan maailman katastofilta.

Strategiat ilmastonmuutoksen torjunnassa eivät välttämättä ole toimivia Halutaan edistää sähköautoilua - onko sähköauto akkuineen parempi vaihtoehto kuin pienikulutuksinen polttomoottori? Entäs tuulivoimalat, joissa käytetään paljon betonia? Jne. Kuinka kauan akku/tuulivoimayksiköt toimivat moitteetta.

Miksi ei riittävästi perehdytä esim. pienydinvoimaloihin ja toriumin (lyhyempi puoliintumisaika kuin uranilla) mahdollisuuksiin?

Vesien suojeluun ei paneuduta riittävästi. Olemme riippuvaisia vesistöistämme!

3. Väestönkasvu on tällä hetkellä liian suuri. Miten ruokkia kaikki ihmiset tulevaisuudessa?

Miltei kaikki ongelmat ovat maailmanlaajuisia, joten pieni Suomi ei niitä yksin pysty ratkaisemaan. Meidän pitää kuitenkin pyrkiä ratkaisemaan omat ekologiset ongelmamme parhaamme mukaan. Suurimmat ongelmamme eivät välttämättä liityy polttomoottori-/sähköautoon...

4. Demokratia - demokratia tarvitsee vahvan keskiluokan, muuten se murenee. Sekä köyhät että miljonäärit ovat lisääntyneet länsimaissa mutta keskiluokka on kutistunut. Köyhät eivät maksa veroja ja miljonäärit pyrkivät kaikin tavoin minimoimaan veronsa viemällä pääomia ulos maasta. Mikäli keskiluokka kutistuu liikaa, ei ole demokratiaa eikä hyvinvointivaltiota.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset