PasiSillanpää

Miten rakentaminen saadaan kuntoon

Olin roastaamassa (lue hakkumassa pilke silmäkulmassa maksua vastaan) rakennusalan päättäjiä reilu vuosi sitten. Paikalla oli rakennusliikkeiden, kiinteistönvälittäjien ja julkishalilnnon edustajia. Haukkujeni keskeisimmät kohteet olivat rakentamisen laatu, rakennustyömaiden tehokkuus, rakennusalan välinpitämättömyys omasta maineestaan ja uusien alueiden palveluiden puuttuminen. Porukka nauroi ja kuulemma keskusteli vilkkaasti jälkeenpäin.

Tänä vuonna muutamia rakentamisen suuria uutisia ovat olleet: Redi kauppakeskuksen kauppiaiden ongelmat, kun ympärillä olevia asuntoja on vielä liian vähän valmiina. Redin pilvenpiirtäjän massiivinen vesivahinko, joka viivyttää pilvenpiirtäjän valmistumista edelleen. Viimeisimpänä Vantaan Kivistön alueella olevat sadat myymättömät asunnot, joista itse sain kuulla jo pari kuukautta sitten. Näiden lisäksi on rakennuskohteita pysäytetty esimerkiksi Järjvenpään keskustassa ja Hyrylässä.

Voisin heittää saman puheen, sanansta sanaan, eikä se olisi yhtään vanhentunut. Voisin vain vaihtaa esimerkkitapaukset, joita puheessani käytin.

Annetaan sen verran anteeksi, että Redin pilvenpiirtäjän vesivahingon syystä ei ole minulla tarkkaa tietoa. Se voi kuulua sarjaan ikäviä yllätyksiä, joita ei vaan voi aina välttää. On syy mikä tahansa, luottamusta rakentamisen laatuun se tuskin lisää.

Enemmän minua kyllä mietityttää se, kuinka monta eri asiaa voi rakentamisessa samaan aikaan olla pielessä. 

Joko rakennetaan niin, että palvelut tulevat liian laajassa mittakaavassa liian aikaisin ja ensimmäiset yrittäjät maksavat siitä kalliin hinnan tai sitten palvelut tulevat pahimmillaan jopa 10 vuotta myöhässä, eikä niistä ole hyötyä niille, joita aneltiin uuden alueen asukkaiksi juuri niillä palveluilla.

Toisekseen; tuntuu että jokaiselle alueelle tulee ns. muioti-ilmiöitä, jotka yksipuolistavat tarjontaa. Vantaan Kivistössä myymättä olevista asunnoista leijonanosa ovat yksiöitä tai pieniä kaksioita.

Laadun suhteen tuntuu tilanne olevan se, että sopimukset on laadittu sellaisiksi, että on halvempaa korjata virheet hitaasti jälkeenpäin kuin myöhästyä valmistumisaikataulussa.

Liikenneyhteyksien suhteen taas näytetään ajattelevan (esimerkksi Jätkäsaari Helsingissä), että korjataan ongelmat sitten kun ihmiset ovat muuttaneet uudelle alueelle. Siinähän se käy sujuvasti, kun kapeat kadut kavennetaan työmatkaliikenteen tukkeeksi. Samalla katujen korjaaminen vie enemmän aikaa ja kaikki ovat yhtä aikaa vihaisia toisilleen.

Mitä Suomessa pitää tehdä, että nykyisen digitaalisen teknologian aikakaudella ja varsin keskitetyn suunnittelun/ rakentamisen ympäristössä päästään parempaan kokonaissuunnitteluun? Väitän, että kyse ei ole niinkään paljon sen vaikeudesta kuin tahdon puutteesta.

Rakennusala saa elää omaa ruususen untaan. Karavaani haukkuu, mutta kukaan ei pistä sitä järjestykseen tosissaan. 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Olen täysin samaa mieltä siitä, että rakennusala elää ruususen unta. Miksi kukaan ei pistä asioita järjestykseen?

Olen joutunut pakosta tutustumaan aiheeseen muutettuani n. 6 vuotta sitten uuteen asuntoon. Virheitä ilmeni paljon sekä huoneiston, että taloyhtiön osalta. Takuukorjaukset ovat vieläkin kesken.

Suurin syy ongelmiin on lainsäädäntö. Rakentaja ja rakennuttaja (usein sama taho rakennusvaiheessa) on lain mukaan vastuussa tuloksesta ja virkamiehet pesevät kätensä koko asiasta. Paperit leimataan arkistoon ja katselmuksia läpikäydään ilman tutustumista itse suunnitelmiin. Jopa rakennusvalvontaviranomaisen tehtävä valvoa yleistä etua on ulkoistettu rakentajalle/rakennuttajalle. Miten osakeyhtiön, jonka tärkein tehtävä on tuottaa omistajilleen tuottoa, voi itse valvoa yleisen edun toteutumista?

Tällainen yleinen menettely ja laki johtavat siihen, että rakentamisessa mennään sieltä missä aita on matalin. Asiakkaat kärsivät ja tappelevat oikeuksiensa puolesta vuosia isolla riskillä massiivista vastapuolta vastaan.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Tai kuten kaverini. Muutti pari vuotta sitten uuteen "valmiiseen" taloon ja vieläkin tappelee rakentajan kanssa sekä lopputöistä, että väärin tehtyjen korjauksista.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Silloin kun tavarajuna kulki Jätkäsaareen ja takaisin seisottaen autoliikennettä Ruoholahdessa pahimpaan ruuhka-aikaan, toivottiin sataman häipyvän vaikka Vuosaareen. Sitten kun toive toteutui, ruuhkat ovat vähintään entistä luokkaa.

Mutta kukapa olisi voinut ennustaa Tallinnan lauttaliikenteen rajua kasvua? Aika viisas virkamies olisi pitänyt olla.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Yksi suomalainen järjettömyys on rakentaa ranta-alueet täyteen siten, että vesinäkymä jää vain muutamille kerrostaloille. Tampereella jopa vesistöä täytetään, jotta voidaan rakentaa ihan rantaan. Autotiet kulkevat sitten noiden betonimöhkäleiden välissä ilman mitään näkymää vesistöön. Ulkomailla on mukava kulkea rantabulevardia ja nauttia näkymistä. Meillä rakentamisen päättää isot rakennusliikkeet virkamiesten suosiollisella avustuksella, poliitikkoja unohtamatta. Jotenkin tämä menettely tuntuu järjenvastaiselta.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

"...digitaalisen teknologian aikakaudella...".
Rakennetaan digitaalisesti. Virtuaaliset rakentajat osaavat ja haluavat rakentaa laatua. Katto pitää vettä eikä sitä tule ovista eikä ikkunoistakaan. Pohjaratkaisu on ihanteellinen. Onhan se digitaalinen.
Niinhän kaikkea nykyään tehdään. "Laatu" paranee, kun tuotteeseen lisätään jokin halpa ominaisuus.

Tapiolan uimahalli rempattiin muutama vuosi sitten miljoonilla ja nyt se pitäisi joko purkaa tai rempata taas ja nyt moninkertaisella hinnalla.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Pasi & co, taikasana on YVA-menettely ja YVA-arviointi:

Kun tehdään uuden asuinalueen suunnittelussa YVA, niin silloin nämä em. ongelmat eivät lävähdä suurena yllätyksenä silmille.

Nyt YVA:a hyljitään kuin ruttoa, ja tulokset ovat näkyvillä.

Ks. alla:

https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asiointi_luvat_ja_y...

Olisipa hienoa, jos YVA saataisiin v e l v o i t t a v a k s i ja sanktioiduksi lainasäädännöksi lakiin - ja mahdollisimman pian!!

Ja siten, että sen tehdään e n s i m m ä i s e k s i ennen kuin aletaan uutta asuinaluetta tai hankekaavaa suunnittelemaan/rakentamaan.

Myös eri h a n k k e i d e n y h t e e n s o v i t t a m i s e k s i tarvitaan YVA. Sitä lainkohtaa myös joka puolella kierretään. Eu kun juuri kieltää hankkeiden tahallisen pilkkomisen.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

- - "Euroopan komissio on EU Pilot -tiedustelussaan 10.7.2015 huomauttanut muun muassa, että Suomen maankäyttö- ja rakennuslaki tai -asetus ei sisällä yksityiskohtaisia säännöksiä velvollisuudesta laatia SEA-direktiivin edellyttämä ympäristöselostus kaavoituksen yhteydessä, eikä myöskään säännöksiä selostuksen sisällöstä. Tiedustelun johdosta tarpeelliset lakitasoiset muutokset on viety Suomen kansalliseen lainsäädäntöön maankäyttö- ja rakennuslain muutoksella 1150/2016, joka tuli voimaan 1.1.2017. Lisäksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen kaavaselostuksia koskeviin säännöksiin on komission EU Pilot -tiedusteluun vastaamiseksi tarpeen lisätä säännökset SEA-direktiivin mukaista ympäristöselostusta koskevien vaatimusten huomioon ottamisesta. Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan 10 päivänä maaliskuuta 2017.

Tausta

Euroopan komissio on EU Pilot -tiedustelussaan 10.7.2015 huomauttanut muun muassa, että Suomen maankäyttö- ja rakennuslaki tai -asetus ei sisällä yksityiskohtaisia säännöksiä velvollisuudesta laatia tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2001/42/EY, jäljempänä SEA -direktiivi) edellyttämää ympäristöselostusta kaavoituksen yhteydessä, eikä myöskään säännöksiä selostuksen sisällöstä. Suomi on 7.10.2015 vastauksessaan Euroopan komissiolle ilmoittanut, että maankäyttö- ja rakennusasetuksen kaavaselostuksen tietovaatimuksia koskeviin säännöksiin lisätään viittaus SEA -direktiivin liitteessä I tarkoitettuihin tietoihin, jotta kansalliset säännökset vastaisivat yksityiskohtaisesti direktiivin vaatimuksia. Ehdotetuilla maankäyttö- ja rakennusasetuksen muutoksilla täydennettäisiin täytäntöönpanoa Euroopan komission EU Pilot -tiedustelussa 10.7.2015 edellytetyltä osin.

SEA -direktiivissä edellytetään, että sen soveltamisalaan kuuluvia suunnitelmia tai ohjelmia laadittaessa on tehtävä ympäristöarviointi. Siihen liittyen on direktiivin 5 artiklan mukaan laadittava ympäristöselostus, jossa osoitetaan, kuvataan ja arvioidaan suunnitelman todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset sekä suunnitelman tavoitteet ja maantieteellinen ulottuvuus huomioon ottaen kohtuulliset vaihtoehdot. Tätä varten on annettava liitteessä I tarkoitetut tiedot. Direktiivin 5 artiklan 2 kohdan mukaan edellä 1 kohdan mukaisesti laaditussa ympäristöselostuksessa on oltava ne tiedot, joita kohtuudella voidaan vaatia, kun otetaan huomioon viimeisimmät tiedot ja arviointimenetelmät, suunnitelman tai ohjelman sisältö ja yksityiskohtaisuus sekä se, missä vaiheessa se on päätöksentekomenettelyssä ja se, missä määrin tiettyjä asioita voidaan arvioida asianmukaisemmin tuon menettelyn eri vaiheissa, jotta vältetään kaksinkertainen arviointi. Artiklan 3 kohdan mukaan muilta päätöksentekotasoilta tai yhteisön muun lainsäädännön kautta saatuja asiaan vaikuttavia tietoja suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutuksista voidaan käyttää liitteessä I tarkoitettujen tietojen antamiseen. Lisäksi artiklan 4 kohdan mukaan direktiivin 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja viranomaisia on kuultava, kun päätetään ympäristöselostuksessa annettavien tietojen laajuudesta ja yksityiskohtaisuudesta.

Direktiivin liitteessä I säädetään 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista tiedoista. Sen mukaan tiedot, jotka on annettava, jollei 5 artiklan 2 ja 3 kohdasta muuta johdu, ovat:

a) suunnitelman tai ohjelman pääasiallinen sisältö, päätavoitteet ja suhde muihin asiaan liittyviin suunnitelmiin ja ohjelmiin,

b) ympäristön nykytilaan liittyvät merkitykselliset näkökohdat ja sen todennäköinen kehitys, jos suunnitelmaa tai ohjelmaa ei toteuteta,

c) ympäristön ominaispiirteet sellaisten alueiden osalta, joihin todennäköisesti kohdistuu merkittäviä vaikutuksia,

d) kaikki suunnitelman tai ohjelman kannalta merkitykselliset olemassa olevat ympäristöongelmat, mukaan lukien erityisesti ne ongelmat, jotka koskevat alueita, joilla on erityistä ympäristöllistä merkitystä, esimerkiksi direktiivin 79/409/ETY ja 92/43/ETY mukaisesti nimetyt alueet,

e) kansainvälisesti, yhteisön tai jäsenvaltioiden tasolla vahvistetut suunnitelman tai ohjelman kannalta merkitykselliset ympäristönsuojelutavoitteet ja tapa, jolla mainitut tavoitteet ja ympäristönäkökohdat on otettu valmistelussa huomioon,

f) todennäköiset merkittävät ympäristövaikutukset, joihin olisi luettava toissijaiset, kertyvät ja yhteisvaikutukset sekä lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin pysyvät ja tilapäiset, sekä myönteiset että kielteiset vaikutukset, mukaan lukien vaikutukset sellaisiin seikkoihin kuten biologiseen monimuotoisuuteen, väestöön, ihmisten terveyteen, eläimistöön, kasvistoon, maaperään, veteen, ilmaan, ilmastotekijöihin, aineelliseen omaisuuteen, kulttuuriperintöön arkkitehtooninen ja arkeologinen perintö mukaan lukien, maisemaan sekä edellä mainittujen tekijöiden välisiin suhteisiin,

g) suunnitellut toimenpiteet, joilla aiotaan ehkäistä suunnitelman tai ohjelman toteuttamisesta ympäristölle aiheutuvia haitallisia vaikutuksia, vähentää niitä tai poistaa ne mahdollisimman kattavasti,

h) selvitys siitä, miksi käsitellyt vaihtoehdot on valittu, sekä kuvaus siitä, miten arviointi on suoritettu, mukaan lukien kaikki vaikeudet (esimerkiksi tekniset puutteet tai osaamisen puute), joita on kohdattu vaadittuja tietoja koottaessa,

i) kuvaus suunnitelluista toimenpiteistä, jotka koskevat seurantaa 10 artiklan mukaisesti,

j) yleistajuinen yhteenveto edellä mainituista tiedoista.

Suomessa SEA -direktiivi on keskeisesti saatettu voimaan suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetulla lailla (200/2005) ja valtioneuvoston asetuksella (347/2005). Kaavoituksen osalta di-rektiivi on kuitenkin saatettu kansallisesti voimaan maankäyttö- ja rakennuslailla (132/1999) ja maankäyttö- ja rakennusasetuksella (895/1999). Tämä todetaan suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 7 §:n 2 momentissa, jonka mukaan ympäristöarvioin tia vastaavasta ympäristövaikutusten arvioinnista säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä säädetään vaikutusten selvittämisestä kaavaa laadittaessa. Sen 1 momentin mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Pykälän 2 momentin mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Pykälän 3 momentissa säädetään valtuudesta antaa tarkempia säännöksiä kaavan vaikutusten selvittämisestä valtioneuvoston asetuksella.

Ehdotus

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n 3 momentin nojalla annettuihin maankäyttö- ja rakennusasetuksen maakuntakaavan, yleiskaavan ja asemakaavan kaavaselostusta koskeviin 10, 17 ja 25 §:ään ehdotetaan kuhunkin lisättäväksi uusi momentti, jonka mukaan kaavaselostusta laadittaessa on lisäksi noudatettava tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2001/42/EY) 5 artiklassa ja liitteessä I säädettyjä ympäristöselostusta koskevia vaatimuksia. Kaa-vaselostusta laadittaessa olisi siten nykyisten vaatimusten lisäksi otettava huomioon SEA -direktiivin 5 artiklan ja liitteen I ympäristöselostusta koskevat vaatimukset.

Kaavaselostuksen sisältöä koskevissa nykyisissä säännöksissä käsitellään sisällöllisesti pitkälti niitä asioita, joita SEA -direktiivin liitteessä I on tuotu esille. Näin ollen ehdotus ei tarkoita merkittävää muutosta nykykäytäntöön. Direktiivin liitteessä asioita on kuitenkin käsitelty yksityiskohtaisemmin. Kaavojen laatimisen yhteydessä on varmistettava, että selvitettäessä esimerkiksi suunnittelualueen oloja ja ympäristöominaisuuksia sekä suunnittelun lähtökohtia ja kaavan toteutusta ohjaavia suunnitelmia, otetaan huomioon direktiivin liitteen b-e kohdassa esille otetut asiat siinä laajuudessa kuin kaavan tarkkuus ja ohjaustavoite edellyttävät. Kaavoihin liittyviä merkittäviä vaikutuksia tunnistettaessa on riittävässä määrin kiinnitettävä huomiota erilaisten vaikutusten välisiin suhteisiin. On myös tilanteita, joissa on perustelua kuvata todennäköinen kehitys siinä tilanteessa, että suunnitelmaa tai ohjelmaa ei toteuteta. Vaikutusten selvittämisessä on kuvattava myös ne vaikeudet ja epävarmuustekijät, joita vaikutusten selvittämiseen on liittynyt.

Lisäksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 99 § ehdotetaan kumottavaksi. Pykälän sisältö on osin muutettuna nostettu maankäyttö- ja rakennuslakiin, sen uusiin 206 a-c §:iin lailla 1150/2016.

Ehdotuksen vaikutukset

Ehdotetut kaavaselostuksen sisältövaatimusten täydennykset voivat lisätä kaavoituksesta vastaavien viranomaisten työtä jossain määrin. Vaikutukset nykytilaan verrattuna eivät kuitenkaan ole merkittäviä, sillä kaavaselostuksia koskevat nykyisen lainsäädännön mukaiset vaatimukset vastaavat jo pitkälti SEA-direktiivin vaatimuksia.

Asian valmistelu

Asetus on valmisteltu ympäristöministeriössä. Asetusehdotus on ollut tarkastettavana oikeusministeriön laintarkastusyksikössä. Asetusluonnos on ollut kirjallisella lausuntokierroksella 27.9.–21.10.2016 samaan aikaan maankäyttö- ja rakennuslain muuttamista valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten osalta koskeneen hallituksen esitysluonnoksen kanssa. Asetusluonnosta kommentoitiin Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Kainuun liiton, Pirkanmaan liiton, Suomen Kuntaliitto ry:n, Helsingin kaupungin, Turun kaupungin ja Suomen kiinteistöliitto ry:n lau-sunnoissa. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Helsingin kaupunki ja Turun kaupunki katsoivat, että direktiivin edellyttämät yksityiskohtaisemmat kaavaselostuksen sisältövaatimukset tulisi viittaussäännöksen sijaan kirjoittaa suoraan asetukseen. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus huomautti myös, että asetusluonnos jättää epäselväksi, onko asetuksen 99 § tarkoitus jättää voimaan. Se edellytti, että ainakin viittaus maankäyttö- ja rakennuslain muutoksella kumottavaan lain 199 §:ään tulisi poistaa. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoi, että asetuksessa tulisi selventää asetuksen muutoksen koskevan kaikkien kaavojen selostuksen sisältöä ja että siinä tulisi avata tarkemmin SEA-direktiivin perusteella kaavaselostuksessa vaadittavia tietoja. Kainuun liitto katsoi ehdotuksen lisäävän työmäärää kaavaselostuksen laadinnassa. Pirkanmaan liitto katsoi kaavaselostuksen sisällön laajenevan nykyisestä. Suomen Kuntaliitto ry totesi, että asetuksen perustelumuistion julkaiseminen ministeriön verkkosivuilla tukisi kaavoittajien tiedonsaantia muutoksen merkityksestä ja vaikutuksista. Kuntaliitto huomautti myös, että asetuksen muutokseen tulisi lisätä voimaantulosäännös. Suomen kiinteistöliitto ry totesi, ettei ehdotuksissa ole huomioitu hallitusohjelman tavoitteita lupa- ja valitusprosessien sujuvoittamisesta ja niitä koskevien palvelulupausten antamisesta. Lausuntojen johdosta asetusehdotukseen sisällytettiin myös ehdotus asetuksen 99 §:n kumoamiseksi. Lisäksi asetukseen lisättiin voimaantulosäännös.

Voimaantulo

Euroopan komission EU Pilot -tiedusteluun vastaamiseksi ja mahdollisen rikkomusmenettelyn välttämiseksi asetus ehdotetaan tulemaan voimaan mahdollisimman pian eli 10 päivänä maaliskuuta 2017. Kaavoihin, jotka ovat olleet ehdotuksena julkisesti nähtävillä ennen asetuksen voimaantuloa, sovellettaisiin asetuksen voimaan tullessa voimassa ollutta 10, 17 ja 25 §:ää."

Lähde: http://valtioneuvosto.fi/haku/-/q/SEA-direktiivi

http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255375-su...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Tämä tärkeää rantarakentamiseen liittyvänä (Antti Belinskij – Tiina Paloniitty POIKKEAMINEN VESIENHOIDON YMPÄRISTÖTAVOITTEISTA UUDEN HANKKEEN TAKIA, Referee-artikkeli Marraskuu 2015, Julkaistu Edilexissä 2.12.2015):

https://www.edilex.fi/artikkelit/15923.pdf

- - "Kun arvioidaan EU-tuomioistuimen linjausten merkitystä, on muistettava, että vesienhoidon ympäristötavoitteista poikkeamisen käyttöala on suhteellisen kapea ja poikkeamisen edellytykset vaativia. Pilaantumisvaikutuksia aiheuttavan, ympäristölupaa edellyttävän hankkeen takia poikkeaminen voi vesienhoitolain perusteella olla mahdollista vain, jos hankkeen vaikutukset tarkoittavat pintavesimuodostuman tilan heikkenemistä erinomaisesta hyvään. Vesilain soveltamisalaan kuuluvien, fyysisiä muutoksia aiheuttavien hankkeiden kohdalla poikkeamismahdollisuudet ovat laajemmat, mutta niidenkään yhteydessä ei voida poiketa pintaveden kemiallisen tilan tavoitteista. Edellytyksinä vesienhoidon ympäristötavoitteista poikkeamiselle ovat, että hanke on yleisen edun kannalta erittäin tärkeä, sen haitat on minimoitu eikä sille ole vaihtoehtoja. Näiden edellytysten tulkinnasta ei ole tiedossa EU-oikeudellisia esimerkkejä, mutta komissio on arvioinut luontodirektiivissä tarkoitettuja Natura-suojelusta poikkeamisen samankaltaisia edellytyksiä lausunnoissaan siten, että esimerkiksi satama-, kaivos- ja vesihuoltohanke ovat ne täyttäneet. Fyysisiä muutoksia aiheuttavista hankkeista esimerkiksi vesihuolto- ja tulva-suojeluhankkeet saattavat olla yleisen edun kannalta erittäin tärkeitä hankkeita, joiden yhteydessä poikkeamisen edellytykset voivat tulla punnittaviksi. Weser-joen tapaus perustui saksalaisen tuomioistuimen ennakkoratkaisupyyntöön asiassa, jossa poikkeamisen edellytysten oli katsottu kansallisessa menettelyssä täyttyneen joenuoman syventämishankkeessa, jonka tarkoituksena oli mahdollistaa suurempien konttialusten pääsy satamiin.

Ottaen huomioon vesienhoidon ympäristötavoitteiden oikeudellisen merkityksen vahvistumisen on tavoitteista poikkeamisesta säädetty Suomessa hyvin toteutumisen ja hankkeen aiheuttamien muutosten selvittämiseen vesienhoitosuunnitelmassa. Valtioneuvosto voi viime kädessä ratkaista poikkeamisasian vesienhoitosuunnitelman hyväksymisen yhteydessä sellaisten hankkeiden kohdalla, joiden suunnittelu ja vaikutusten arviointi on edennyt pitkälle.

Jos näin ei ole eikä poikkeamisesta siten tehdä ratkaisua vesienhoitosuunnitelmassa, uhkaa hankkeen lupa-asian käsittely viivästyä pahimmillaan useilla vuosilla.

Nykytilassa poikkeamismenettely ja hankkeen lupamenettely voidaan yrittää sovittaa yhteen kahdella tapaa, jos kysymys on hankkeesta, johon liittyvää poikkeamisasiaa ei ole ratkaistu vesienhoitosuunnitelmassa. Ensinnäkin hanke voitaisiin ehkä käsitellä lupamenettelyssä etukäteen, mutta määrätä sen toteuttamisen ehdoksi, että vesienhoidon ympäristötavoitteista poikkeaminen mahdollistetaan vesienhoitosuunnitelmassa. Toiseksi jos hanke on tiedossa, vesienhoitosuunnitelmassa saattaisi olla mahdollista tehdä alustava kirjaus poikkeamisen edellytysten täyttymisestä, mutta siirtää samalla asian varmistaminen lupaviranomaisen vastuulle." - -

https://www.edilex.fi/artikkelit/15923.pdf

https://academic.oup.com/jel/article-abstract/28/1... (Weser C-461/13)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset